Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


On ihan totta, että yrityksissäkin tehdään virheitä.

Mun mielestä tää Sulakkeen keissi kuvaa hyvin monen yrityksen elinkaarta start-upista punaiseksi jättiläiseksi ja lopulta valkoiseksi kääpiöksi. (Tai Nokia olisi varmaan itse asiassa vielä parempi esimerkki.)

Start-up kulttuuriin kuuluu hyvä pöhinä ja tätä jatkuu yrityksen kasvaessa aina tiettyyn pisteeseen saakka, jos yritys onnistuu kasvamaan punaiseksi jättiläiseksi. Jossain vaiheessa firma tuupataan täyteen tuotantotalouden dippainssiä ja KTM:ää ja muuta käsienheiluttelijapyrkyriä, jotka hinkkaavat prosesseja ja pyörittelevät muuta bullshit bingoon kuuluvaa termistöä. Mitä pidemmälle mennään sitä kustannustietoisemmaksi touhu menee ja sitä enemmän numeroihin keskittyvät ihmisjohtamisesta täysin pihalla olevat ainoastaan mittareitaan rakastavat numeronmurskaajapsykopaatit saavat yrityksessä valtaa. Luovat henkilöt lähtevät firmasta pois, yrityksen tuotteet eivät enää pärjää markkinoilla ja lopulta firmasta tulee valkoinen kääpiö.

Näin niinkun pääpiirteittäin.
 
Mun mielestä tää Sulakkeen keissi kuvaa hyvin monen yrityksen elinkaarta start-upista punaiseksi jättiläiseksi ja lopulta valkoiseksi kääpiöksi. (Tai Nokia olisi varmaan itse asiassa vielä parempi esimerkki.)

Start-up kulttuuriin kuuluu hyvä pöhinä ja tätä jatkuu yrityksen kasvaessa aina tiettyyn pisteeseen saakka, jos yritys onnistuu kasvamaan punaiseksi jättiläiseksi. Jossain vaiheessa firma tuupataan täyteen tuotantotalouden dippainssiä ja KTM:ää ja muuta käsienheiluttelijapyrkyriä, jotka hinkkaavat prosesseja ja pyörittelevät muuta bullshit bingoon kuuluvaa termistöä. Mitä pidemmälle mennään sitä kustannustietoisemmaksi touhu menee ja sitä enemmän numeroihin keskittyvät ihmisjohtamisesta täysin pihalla olevat ainoastaan mittareitaan rakastavat numeronmurskaajapsykopaatit saavat yrityksessä valtaa. Luovat henkilöt lähtevät firmasta pois, yrityksen tuotteet eivät enää pärjää markkinoilla ja lopulta firmasta tulee valkoinen kääpiö.

Näin niinkun pääpiirteittäin.

Eikö tuossa juuri markkinatalos osoita voimansa? Kun tuote on väärä, vanhentunut tai liian kallis, niin ostaja valitsee toisen tuotteen ja toisen tekijän. Nousee uusi yritys, jonka tuote tyydyttää ostajan tarpeen jonkun aikaan. Sitten yritys joko uudistuu tai kaatuu.

Hyvinhän Nokiakin on keskimäärin pärjännyt satakunta vuotta kriisien ja uudistumisen kautta. Kone on pärjännyt pitkään kisassa uudistumalla.

Mikään ei ole ikuista. Ei kannata uskoa hiekkalinnoihin.

- - - Updated - - -

Yrittäjäriski siinä vain roviollakin toteutui. Yritettiin jotain isoa ja epäonnistuttiin, seurauksena YT:t. Tämä kuuluu peliin.

Niin, eihän Rovio missään konkurssissa ole. Eiköhän se vieläkin tuota aika hyvin siihen sijoitettuun pääomaan nähden. Kaverit kokeili rohkeasti, mutta saivat vähän siipeensä. Sitten yritetään jotain muuta.

Ihan niin kuin sanoit: tämä kuuluu peliin.
 
Mun mielestä tää Sulakkeen keissi kuvaa hyvin monen yrityksen elinkaarta start-upista punaiseksi jättiläiseksi ja lopulta valkoiseksi kääpiöksi. (Tai Nokia olisi varmaan itse asiassa vielä parempi esimerkki.)

Start-up kulttuuriin kuuluu hyvä pöhinä ja tätä jatkuu yrityksen kasvaessa aina tiettyyn pisteeseen saakka, jos yritys onnistuu kasvamaan punaiseksi jättiläiseksi. Jossain vaiheessa firma tuupataan täyteen tuotantotalouden dippainssiä ja KTM:ää ja muuta käsienheiluttelijapyrkyriä, jotka hinkkaavat prosesseja ja pyörittelevät muuta bullshit bingoon kuuluvaa termistöä. Mitä pidemmälle mennään sitä kustannustietoisemmaksi touhu menee ja sitä enemmän numeroihin keskittyvät ihmisjohtamisesta täysin pihalla olevat ainoastaan mittareitaan rakastavat numeronmurskaajapsykopaatit saavat yrityksessä valtaa. Luovat henkilöt lähtevät firmasta pois, yrityksen tuotteet eivät enää pärjää markkinoilla ja lopulta firmasta tulee valkoinen kääpiö.

Näin niinkun pääpiirteittäin.

Osin varmasti totta. Palatakseni Rovioon niin siellä kuitenkin uskallettiin ajatella isosti eikä vaan tyydytty tekemään vanhaa, tuttua ja turvallista. Jokunen vuosi sittenhän kansainvälisissä lehdistöissäkin hehkutettiin, kuinka Rovio on onnistunut löytämään kännykän ulkopuolista elämää oheistuotemyynnistä. Rovio olisi painunut jo aikoja sitten unholaan, jos se olisi keskittynyt tekemään vain mobiilipeli angry birdsiä. Toiminnan kasvaessa henkilöstömääränkin on pakko kasvaa.

Toisaalta Suomen mediassa odotetaan uuttaa Nokiaa kuin kuuta nousevaa, milloin Roviosta milloin Supercellistä. Mediahype saa aikaan sen, että kansa asettaa täysin epärealistiset odotukset näihin start-upeihin. Täytyy muistaa Suomen väkimääräkin. On jo tilastollisestikin aika epätodennäköistä, että tänne niitä uusia Nokioita joka vuosikymmen syntyy.

Kuten PappAna tossa sanoo, niin ei se angry birds silti ole vielä kuopattu, vaikkei siitä välttämättä mitään kansainvälistä jättiyritystä tulekaan. Mielestäni Suomelle tärkeimpiä olisikin juuri keskisuuret kansainväliset firmat. Jos yksi niistä kaatuisi niin ei jouduttaisi samanlaiseen kuseen, kuten silloin kun Nokialla alko matkapuhelintoiminta sakkaamaan.
 
Rovio ei pysy enää kilpailijoiden vauhdissa

Rovion ratkaisu loikata peleistä lisenssiliiketoimintaan ja muuhun viihteeseen voi olla oikea, mutta siinä on myös suuri riski: ovatko "änkkärit" niin hyviä hahmoja, että niistä jaksetaan kiinnostua vuodesta toiseen?

Lintujen ympärille on yritetty luoda tarinoita, mutta hahmot ovat edelleen paperinohuita. Rovio on julkaissut muitakin pelejä, mutta kuluttajat eivät ole niistä innostuneet.

Angry Birds on yhä suomalaisittain hämmästyttävän vahva brändi, mutta kuten eräs puhelimia valmistanut suomalaisyritys tietää varsin hyvin, kuluttajien maut ja tottumukset voivat muuttua kohtalokkaan nopeasti. Oman alansa ykkösbrändi voi murentua muutamassa vuodessa.

Loppukaneetti kuvaa aika hyvin suomalaista ajattelutapaa: jos johonkin tuotteeseen/palveluun sisältyy riski, sitä ei kannata tehdä alkuunkaan.

Sitten vielä nää irvailevat "mähän sanoin" kommentit. Voi jumalauta :face: Siellä elämäänsä kyllästyneet peräkammarin pojat poksuttelee sampanja pulloja vahingon iloisesti työkkärin tuilla. Suomalaisilla on aika pitkä matka tajuta, että euro on euro, tuli se sitten pelin tekemisestä tai teollisuudesta.
 
Sitten vielä nää irvailevat "mähän sanoin" kommentit. Voi jumalauta :face: Siellä elämäänsä kyllästyneet peräkammarin pojat poksuttelee sampanja pulloja vahingon iloisesti työkkärin tuilla. Suomalaisilla on aika pitkä matka tajuta, että euro on euro, tuli se sitten pelin tekemisestä tai teollisuudesta.

Juu, ei kannata lukea näitä kommenttiosioita ollenkaan, jos ei halua nostaa verenpainetta. HS:n kommentit vielä menettelee, mutta Iltalehden Facebook-kommentit pistävät joka ainoa kerta pinnan kireälle.
 
Itse näkisin Rovion tilanteen niin, että menestyspeleillä puhallettiin henkeä noihin pelihahmoihin, joiden monetisaatio lisensioimalla toimi muutaman vuoden todella hyvin. Valitettavasti lisenssirahaa tuli sisään niin paljon, että firma oli vähän hitaanlainen reagoimaan pelimenestyksen hiipumiseen. Fokus siirtyi ydinbusineksesta johdannaisbusinekseen, mikä johti kummankin supistumiseen. Menestyspelien tekemiseen ei kuitenkaan ole mitään patenttiratkaisua. Jos jostakin haluaa vahingoniloinen olla, niin ehkä omistajien haluttomuuteen myydä firma nopeimman kasvun aikaan.

YT:t ja väen vähentäminen ei ole mikään kuolinisku liiketoiminnalle. B2B-puolella hyvä esimerkki tästä on nyky-Nokia, jossa oli viimeisen vuosikymmenen ajan vähintään yhdet YT:t per vuosi. Nyt oikea koko ja strategia on taas löytynyt ainakin vähäksi aikaa.

Jos Roviota vertaa johonkin julkisyhteisöön (vaikka kuntayhtymään), niin omistajaohjaus toimii tässä niinkuin pitääkin. Omistajat haluavat sijoitukselleen tuottoa, mistä syystä firman johto pannaan siivoamaan ylimääräiset pois burn ratesta. Tämä taas pakottaa fokusoimaan toimintaa. Julkisella puolella ehdoteltaisiin joka vuodelle kasvua budjettiin valoisalta näyttävän toimintakertomuksen säestämänä, koska kaikilla työntekijöillä on kerran tarpeeksi duunia.
 
Niin, jos kaikilla firmoilla olisi mennyt viimeiset viisi vuotta kuten Roviolla, valtio pyörisi rahoissa, julkinen sektori paisuisi ja jakovaraa olisi.

Sieppaa.webp

Ja mitä tulee Rovion omistajiin niin vaikka miljardi tarjoukset jäi käyttämättä niin eiköhän noilla rahaa piisaa loppu elämän tarpeeksi ja vähän lapsillekin.

e: Jos vaan ei ole liikaa kalliita investointeja vireillä ja tehdään nopeat peliliikkeet tuottamattomien rönsyjen karsimiseksi, voi seuraavaa hittipeliä olemassa olevalla kassalla etsiä vuosikaudet. (Onhan tuo henkilöstömäärä ihan karmea nykyään)
 
YT-ilmoituksen perusteella firmalla oli 812 työntekijää (16% * X = 130), joten on tuossa varmasti varaa karsiakin. Facebookin Play Finland -ryhmässä ilmoittautui aika monta pelifirmaa halukkaaksi palkkaamaan Roviolta lähtijöitä.
 
^^Nainhan se dynaaminen talous toimii. Jossain on tarvetta ammattitaitoiselle vaelle ja jossain sita on liikaa. Yyterit on ihan paikallaan kun typerinta olisi jarruttaa tyovoiman liikkumista.

130 henkiloa kuulostaa ehka isolta mutta se riippuu ihan mihin sita vertaa. Ei tuo ole kuin murto-osa siita maarasta mika joka paiva paattyy tyosuhteita - ja uusia syntyy.
 
On ihan totta, että yrityksissäkin tehdään virheitä. Eivät niidenkään organisaatiot ole immuuneeja itsensä paisuttamiselle. Johtajat sielläkin haluavat päteä ja siipeilijöitä löytyy tietenkin yrityksistäkin.

Kilpailu ja armoton markkina kuitenkin karsii yritysten turhaa rönsyilyä sekä toimimattomien tuotteiden ja turhien palveluiden tuottamista. Mikäli paisutat organisaatiota, puuhastelet tyhjänpäiväisyyksia tai tuotat sellaista, mitä kukaan ei osta, häviät markkinoilta.

Tämä ohjaus julkistelta sektorilta puuttuu. Siellä voidaan loputtomasti keksiä puuhasteltavaa, ja koska palvelut ovat ilmaisia, aina niitä joku kuluttaa, vaikka vaan huvikseen. Monet julkisen sektorin palvelut ovat hyviä ja tarpeellisia ja niiden on oltavakin ilmaisia. Julkisen sektorin pitäisi keskittyä niihin.

Julkisen sektorin taloudellista ohjausta on teoretisoitu käsitteellä "New Public Management", eli uusi julkisjohtamisen oppi. Sitä on Suomessa sovellettu 1990-luvulta lähtien. Taloudellisuuteen siis pyritään kyllä julkisellakin puolella.

Julkisella puolella lait määrittelevät toiminnan. Lakien mukaan toiminen maksaa sitä enemmän mitä enemmän poliitikot säätävät - sinänsä varmasti hyvää tarkoittaen - ihmisille erilaisia oikeuksia ja palveluja tuovia lakeja.

Tähän varsinkin kuntien alati paisuvaan tehtävälistaan on ehkä viimein tulossa käänne. Noin vuosi sitten hallitus linjasi rakenneuudistuspaketissaan, että kuntien velvoitteiden karsimista aloitetaan kartoittaa.

Olen myös sitä mieltä että on halpahintaista tuijottaa pelkkiä julkisen sektorin kasvulukuja ja vetää tästä populistisia johtopäätöksiä tyyliin "pöhöttynyt virkamiesarmeija senkun kasvaa ja rasittaa yksityistä sektoria". Julkinen sektorin kasvua tällä hetkellä selittää ennen muuta väestön ikääntyminen: eläkemenot ja terveydenhuoltomenot siis kasvavat (ja ovat jo kasvaneet) vääjäämättä jos eläkkeiden ja terveydenhuollon tasosta halutaan pitää kiinni.
 
Olen myös sitä mieltä että on halpahintaista tuijottaa pelkkiä julkisen sektorin kasvulukuja ja vetää tästä populistisia johtopäätöksiä tyyliin "pöhöttynyt virkamiesarmeija senkun kasvaa ja rasittaa yksityistä sektoria". Julkinen sektorin kasvua tällä hetkellä selittää ennen muuta väestön ikääntyminen: eläkemenot ja terveydenhuoltomenot siis kasvavat (ja ovat jo kasvaneet) vääjäämättä jos eläkkeiden ja terveydenhuollon tasosta halutaan pitää kiinni.

Olet ihan oikeassa tietenkin siinä, että kansalaiset ikääntyvät ja ikääntyvistä kansalaisista täytyy pitää huolta. Mistä sitten johtuu, että Ruotsissa sosiaalimenojen kasvu on saatu taittumaan, mutta Suomessa ei? Ruotsissahan landstinget on vastuussa palveluiden järjestämisestä, mutta ostaa ne pääosin yksityiseltä sektorilta.

Toinen asia on, että kun julkinen hoivasektori saa käytännössä itse määrittää mitä hoivaa ja kenelle, ja millä tavalla tuotettuna, se saa antaa, niin voisiko olla niin, että palveluja hieman ylimitoitetaan, kohdistetaan väärin ja tuotetaan myös paveluita, joita kukaan ei ostaisi, mikäli niillä olisi hinta? Ilmaista on helppo myydä.

Lisänä vielä se vanha kysymys: Jos kerran kunnilla on liikaa lakisääteisiä tehtäviä, niin miksi kunnat sitten puuhastelevat sellaisten asioiden kanssa, joita laki ei niiden hoidettavaksi määrää? Huvittava esimerkki oli tässä muutama vuosi sitten, kun Helsingin Vesi päätti alkaa pullottamaan vettä tarkoituksena myydä sitä Bahrainiin. Ei myyty pulloakaan, seikkailu maksoi muutaman miljoonan euroa Helsinkiläisille.
 
Olisko tuo sitten sitä Vihreää ydinvoimaa? ;)

Sitä päivää odotellessa, kun tuo spindoctoroidaan muotoon: "Ei me itse asiassa koskaan ydinvoimaa olla vastustettukaan..." :D

No, toi oli ihan positiivista, että Soininvaara huomioi elvytyksen välttämättömyyden.
...nyt kannattaisi valtioiden ottaa velkaa ja investoida ne hyödyllisiin kohteisiin, esimerkiksi järkevään infraan.

Sen sijaan Stubb on asiasta yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa, kun maan johtava pseudointellektuelli on maan pääministeri.

– Varsinaisia radikaaleja elvytystoimia ei ole tulossa ja syy on yksinkertainen: velaksi ei kannata eikä voi elvyttää, Stubb korostaa.

Stubb: Olemme oikeastaan tuplaongelmissa | Taloussanomat

Laittaisin Stubbin taloustieteellisen ymmärryksen suunnilleen samalle viivalle Urpilaisen kanssa. Eli tukevasti siellä ameeba/kastemato-osastolla.

Olisi silti mielenkiintoista tietää kenen näkemyksiin Stubb nojaa näissä asioissa.
 
Laittaisin Stubbin taloustieteellisen ymmärryksen suunnilleen samalle viivalle Urpilaisen kanssa. Eli tukevasti siellä ameeba/kastemato-osastolla.
Stubb ei sentään ole ajatellut elvyttää 50%:sti solidaarisilla veronkorotuksilla, mikä lienee edelleen SDP:n virallinen linja.
 
Olisko tuo sitten sitä Vihreää ydinvoimaa? ;)

Sitä päivää odotellessa, kun tuo spindoctoroidaan muotoon: "Ei me itse asiassa koskaan ydinvoimaa olla vastustettukaan..." :D

No, toi oli ihan positiivista, että Soininvaara huomioi elvytyksen välttämättömyyden.


Sen sijaan Stubb on asiasta yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa, kun maan johtava pseudointellektuelli on maan pääministeri.



Stubb: Olemme oikeastaan tuplaongelmissa | Taloussanomat

Laittaisin Stubbin taloustieteellisen ymmärryksen suunnilleen samalle viivalle Urpilaisen kanssa. Eli tukevasti siellä ameeba/kastemato-osastolla.

Olisi silti mielenkiintoista tietää kenen näkemyksiin Stubb nojaa näissä asioissa.

Stubbin tragedia on, että hän tuli täysin väärään aikaan pääministeriksi. Mies on kuin karikatyyri 80-90 luvun "markkinat ratkaisee kaiken"- uusliberaalista. Jos Stubb olisi päässyt esim. 2003 pääministeriksi uskoisin, että häntä olisi pidetty visionäärinä ja raikkaana modernina uudistajana. Todellisuus vaan menee nyt eri suuntaan kuin Stubbin ideologia. Eräänlainen menneen maailman mies.
 
Olisko tuo sitten sitä Vihreää ydinvoimaa? ;)

Sitä päivää odotellessa, kun tuo spindoctoroidaan muotoon: "Ei me itse asiassa koskaan ydinvoimaa olla vastustettukaan..." :D

No, toi oli ihan positiivista, että Soininvaara huomioi elvytyksen välttämättömyyden.


Sen sijaan Stubb on asiasta yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa, kun maan johtava pseudointellektuelli on maan pääministeri.

Stubbilla on argumentaatio virhe. Hän kai kannattaa ydinenergiaa. Miksei anneta energiayhtiöiden elvyttää rakentamalla ydinvoimaloita. Kannattaisi Stubbinkin puhua elvyttämisestä ja ydinvoiman rakentamisesta samassa lauseessa niin ei ole enää niin helppoa kumota vastustajien toimesta. Vaikka sitten tuollaisia Soininvaaran ehdottamia (joka on ehkä eniten arvostamani poliitikko, puoluekannasta huolimatta).
 
S&P laski sitten odotetusti Suomen luokitusta. Muutama vuosi tässä onkin kuunneltu vakuutteluja siitä, kuinka kaikki on hyvin ja luottoluokitus huippu aina ja iäsesti. Suomen suunta on selvä.
 
Onkohan tällä luottoluokituksella välittömiä negatiivisia vaikutuksia? Lisääkö tuo lausunto työttömyyttä tms.? Vai onko tuo vain oikeastaan statement siitä mitä tässä on koko ajan tapahtunut, eikä niinkään uusi ongelma ongelmien sekaan?
 
Back
Ylös Bottom