Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Vensku123]

Ja kun ottaa mukaan muutkin marjat, niin kyllä marjoista rahaa irtoaa aivan eri malliin kuin työkkäristä. Itse teininä suorastaan yllätyin, kuinka tilavuusyksiköissä mitattuna nopeasti variksenmarjoja kerää. Niitä rouhiessa kun saavi täyttyi tunnissa. Toki täyttä työtähän se aina on.

Variksenmarjat onkin varmaan ainoita mitä ei ole tullut kerättyä
On kovaa duunia, vielä tohon marjastukseen niin siinähän kannattaa sitten keräillä sienet samalla, itse kerännyt suppilovahverot ja kanttarellit aina mukaan, marjojen ja noiden sienten myyminen on siinä mielessä hauskaa hommaa että ne menee tosi helposti kaupaksi..

 

[Indica]

Thaikkulassa nyt on niin köyhää että ei ne kai muuten harrastaisi haureuksia 20 eurolla..


Joo täytyy testata kurillaan paljon noita saa kerättyä.
Jos tosiaan siitä saa noin paljon rahaa alan kannattamaan että työttömät laitettaisiin marjametsään tai korvaukset menisi..

 

[Vensku123]

Thaikkulassa nyt on niin köyhää että ei ne kai muuten harrastaisi haureuksia 20 eurolla..


Joo täytyy testata kurillaan paljon noita saa kerättyä.
Jos tosiaan siitä saa noin paljon rahaa alan kannattamaan että työttömät laitettaisiin marjametsään tai korvaukset menisi..

Marjaharava tai poimuri mukaan ja asennetta kehiin, sitten vaan kunnon paikkoja etsimään niin tosiaan yllätyt..
Ja meikäläinen on viimeisen 5v ollut sitä mieltä että työttömät metsään, Olikohan arktiset aromit tai vastaava firma joka muutama vuosi sitten yritti palkata ihmisiä kuukausi palkalla + provikoilla marjametsään.. Oli idea kaatunut siihen että yksikään ihminen ei ollut ottanut yhteyttä.

Muutenkin aina vituttanut kun itsekkin tunnen ihmisiä jotka on työttömiä ja jatkuvasti perse auki ja vippaamassa rahaa, olen ihan suoraan kertonut kertonut heille paikat mistä poimia ja kuinka paljon siitä voi rahaa repiä... Arvaappas kuinka moni on tuonne metsään asti päässyt?? Vastaus ei yksikään, ennemmin maataan sohvalla ja valitetaan sitä kun ei ole rahaa... Samaan aikaan ryssät/virolaiset ja Thaikut rouhuu hulluna rahaa metsästä.

Yleisesti ottaen tosi monella ihmisellä on just mielessä noi lapsuus ajan marjanpoiminnat kun laiskasti heiteltiin se mustikka/puolukka ämpäri täyteen ja siihen meni koko päivä, ja tästä juontaa juurensa se että yksinkertaisesti ei uskota että tolla voi rahaa tehdä.

 

[Deleted member 20129]

Muutenkin aina vituttanut kun itsekkin tunnen ihmisiä jotka on työttömiä ja jatkuvasti perse auki ja vippaamassa rahaa, olen ihan suoraan kertonut kertonut heille paikat mistä poimia ja kuinka paljon siitä voi rahaa repiä... Arvaappas kuinka moni on tuonne metsään asti päässyt?? Vastaus ei yksikään, ennemmin maataan sohvalla ja valitetaan sitä kun ei ole rahaa... Samaan aikaan ryssät/virolaiset ja Thaikut rouhuu hulluna rahaa metsästä.

Sopii yleistyvään maailmankuvaan liian monella suomalaisella.
Monet myöskin kiroaa paskaa palkkaa ja korkeita veroja - ja valittaa sitä sohvalla eikä tee mitään. ;)

Triidin otsikkoon vedoten voinee tokaista, ettei sitä taloutta ainakaan sillä saada kuriin.

 

[pezku^]

Hyvä kirjoitus Vahteralta ollut viikko sitten omassa blogissaan. Harmi vain, että näitä ei juuri tavanomainen kaduntallaaja lueskele.

Liikaa virkamiehiä, liikaa palkkaa, liikaa valtaa, liikaa tuhlausta | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi


Kyllä voisi nämä Suomen taloustalkoot aloittaa erinäisten virastojen perkaamisesta. Noissa virastoissa on aivan järjetön määrä toisiaan tukevia pikkupomoja, jotka ovat tasan tarkkaan kiinnostuneita vain siitä, että oman viraston resursseja ei leikata eivätkä siitä, että toimintaa jotenkin saataisiin tehostettua tai edes järkeistettyä. Mutta ei siinä, hyvähän sitä on verorahoilla mällätä kun mitään kilpailua ei ole tai ylipäätään mitään toimintamenojen vertailua muihin yksiköihin ei tarvitse harrastella.

Näin ensialkuun julkiselta puolelta voisi leikata mitään kyselemättä pidennetyn lomaoikeuden (mitä ihmettä herran vuonna 2014, kun samaan aikaan podetaan resurssipulaa mm. sotessa?). Lisäksi voisi perata koko organisaation läpi niin, että toiminta on yhtä tehokasta kuin vastaavantyyppistä toimintaa tekevissä yksityisissä yrityksissä (vrt. esim. tilitoimistot, insinööritoimistot, konsulttitoimistot). Tämä nykymeno on aivan sulaa hulluutta.

 

[S-kolmonen]

Hyvä kirjoitus Vahteralta ollut viikko sitten omassa blogissaan. Harmi vain, että näitä ei juuri tavanomainen kaduntallaaja lueskele.

Kumpaahan näin yleensä luetaan enemmän, Pauli Vahteran Iltalehden sivuilla pitämää ''talousblogia'' vai ihan oikeita tutkijoiden/akateemisten kirjoituksia? Tuollaiset saarnaavat ja kotitalousjärkeilyyn perustuvat induktiiviset johtopäätökset ovat helpompaa luettavaa kuin kirjoitukset, jotka ovat oman arkiajatteluun vieraita ja sisältävät vähän moniulotteisempia syy-seuraussuhteita. Se vasta kauheaa onkin, jos kirjoittaja ei anna mitään yksiselitteistä ja helppoa vastausta. Vahteralle pisteet kummiskin, että jaksaa nähdä vaivaa kirjoituksiinsa (pakollinen positiivinen kommentti).

 

[Dopey]

Millähän akateemisella monimutkaisella syy-seuraussuhteella voi noita Trafista esiin kaivettuja faktoja työntekijöiden määrästä, keskipalkasta, IT projektien johdonmukaisesta sössimisestä perustella? Elvytystä?

 

[Jami2003]

Millähän akateemisella monimutkaisella syy-seuraussuhteella voi noita Trafista esiin kaivettuja faktoja työntekijöiden määrästä, keskipalkasta, IT projektien johdonmukaisesta sössimisestä perustella? Elvytystä?

Suomi ajautuu välittömästi loputtomaan lamaan jos edes etäisesti joku kyseenalaistaa jonku viraston tehokkuuden.

Eikö kuitenkin ole niin S-kolmonen että yksittäisen viraston toimintaa tutkiessa tulee käyttää kotitalous matematiikkaa (itse käyttäisin vaikkapa nimitystä talous matematiikka) eikä kansantaloustieteen laskenta perusteita. Eihän virasto yksikkönä mikään kansantalous ole ja jos sen toiminnallisuutta arvioidaan jollain muulla kuin yksinkertaisella panos - tuotos matematiikkalla niin metsässä ollaan että pölisee (tuotos pitää ymmärtää muutakin kuin rahallisena toim. huom.)

 

[pååtta]

Kumpaahan näin yleensä luetaan enemmän, Pauli Vahteran Iltalehden sivuilla pitämää ''talousblogia'' vai ihan oikeita tutkijoiden/akateemisten kirjoituksia? Tuollaiset saarnaavat ja kotitalousjärkeilyyn perustuvat induktiiviset johtopäätökset ovat helpompaa luettavaa kuin kirjoitukset, jotka ovat oman arkiajatteluun vieraita ja sisältävät vähän moniulotteisempia syy-seuraussuhteita. Se vasta kauheaa onkin, jos kirjoittaja ei anna mitään yksiselitteistä ja helppoa vastausta. Vahteralle pisteet kummiskin, että jaksaa nähdä vaivaa kirjoituksiinsa (pakollinen positiivinen kommentti).

Vahteran Paulit olivat vauhdissa 90-luvulla kotitalouslogiikkoineen katastrofihan siitä seurasi. Silti koetetaan säästää talous tasapainoon. Yhä uudestaan saman tekeminen ja erilaisen tuloksen odottaminen. Sitä kutsutaan, no kaikki varmaan tietää.

 

[pezku^]

Kumpaahan näin yleensä luetaan enemmän, Pauli Vahteran Iltalehden sivuilla pitämää ''talousblogia'' vai ihan oikeita tutkijoiden/akateemisten kirjoituksia? Tuollaiset saarnaavat ja kotitalousjärkeilyyn perustuvat induktiiviset johtopäätökset ovat helpompaa luettavaa kuin kirjoitukset, jotka ovat oman arkiajatteluun vieraita ja sisältävät vähän moniulotteisempia syy-seuraussuhteita. Se vasta kauheaa onkin, jos kirjoittaja ei anna mitään yksiselitteistä ja helppoa vastausta. Vahteralle pisteet kummiskin, että jaksaa nähdä vaivaa kirjoituksiinsa (pakollinen positiivinen kommentti).

Ihan näin reaalimaailman kokemuksen perusteella sanoisin, että varmaan Iltalehden sivujen talousblogia luetaan enemmän kuin akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tiedät varmaan itsekin ilmeisesti akateemista taustaa omaavana, että tutkimusjulkaisut eivät tavallista tallaajaa juuri kiinnosta eikä niitä kyllä tavalliselle kansalaiselle ole suunnattukaan. Toki tavallista kansalaista enemmän kiinnostavaa uutisointia tutkimustuloksista voisi olla enemmän kuin nyt.

Ylipäätään viestilläni hain sitä, että on mielestäni positiivista, että myös jonkinlaisessa valtamediassa uskalletaan kritisoida nykyjärjestelmää. Mielestäni suomalainen uutisointi on nykyään lähinnä sitä, että jos esim. Yle-veroa korotetaan, niin se ilmoitetaan vain faktana eikä kukaan uskalla julkisesti kyseenalaistaa, saadaanko rahalla edes tehokkaasti aikaan mitään. Pankkisektorilta lensi väkeä pihalle 90-luvulla valtavat määrät, kun tietotekniikka korvasi arkistonhoitajien työpaikat ja tehosti toimintaa ja vastaava työpaikkakato on nytkin käynnissä verkkopalvelujen yleistymisen johdosta. Vastaavalla tavalla esim. Trafi ja Verohallinto ovat saaneet tietotekniikan ja verkkopalvelut käyttöönsä, mutta ei se työntekijämäärässä tunnu näkyvän.


Rusinana pullasta mainittakoon vielä nyt tuosta Trafin viime vuoden toimintakertoimuksesta seuraava:
"Trafille oli asetettu 15 tulostavoitetta, joista 11 toteutui ja neljä ei toteutunut. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli onnistunut. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys tavoitteet jäivät tosin niukasti toteutumatta. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut henkilötyövuosien kasvaessa, mutta toisaalta kokonaistuottavuuden tavoite toteutui kun kokonaiskustannukset säilyivät suunnilleen vuoden 2012 tasolla."

No hyvin tuntuisi Trafilla menevän mutta menkööt. Mitä nyt työn tuottavuus heikkeni ja asiakastyytyväisyys jäi tavoitteista. Lupiakaan ei saatu myönnettyä tavoiteajassa, mutta unohdetaan nämä sivuseikat. Onneksi kuitenkin toimintakertomuksen sivun 4 mukaisesti kaikissa määrällisesti mittauskelvottomissa tavoitteissa onnistuttiin, kuten mm. "KV-vaikuttamisen tehostamisessa" ja "vastuulliset valinnat (yksityiset) -hankkeessa (mitä ikinä tarkoittaakaan)" ja "ympäristön tilakuva" saatiin luotua. Mielestäni oikein onnistunut vuosi ja ehdottaisinkin 10-henkiselle Trafin johtoryhmälle lisäbonuksia.


On ihan kiva, että jotkut vielä jaksavat seurata sivusta tätä porsastelua, mutta kyllä oma mittani on jo aivan täysi.

 

[Deleted member 20129]

Ihan näin reaalimaailman kokemuksen perusteella sanoisin, että varmaan Iltalehden sivujen talousblogia luetaan enemmän kuin akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tiedät varmaan itsekin ilmeisesti akateemista taustaa omaavana, että tutkimusjulkaisut eivät tavallista tallaajaa juuri kiinnosta eikä niitä kyllä tavalliselle kansalaiselle ole suunnattukaan. Toki tavallista kansalaista enemmän kiinnostavaa uutisointia tutkimustuloksista voisi olla enemmän kuin nyt.

Ylipäätään viestilläni hain sitä, että on mielestäni positiivista, että myös jonkinlaisessa valtamediassa uskalletaan kritisoida nykyjärjestelmää. Mielestäni suomalainen uutisointi on nykyään lähinnä sitä, että jos esim. Yle-veroa korotetaan, niin se ilmoitetaan vain faktana eikä kukaan uskalla julkisesti kyseenalaistaa, saadaanko rahalla edes tehokkaasti aikaan mitään. Pankkisektorilta lensi väkeä pihalle 90-luvulla valtavat määrät, kun tietotekniikka korvasi arkistonhoitajien työpaikat ja tehosti toimintaa ja vastaava työpaikkakato on nytkin käynnissä verkkopalvelujen yleistymisen johdosta. Vastaavalla tavalla esim. Trafi ja Verohallinto ovat saaneet tietotekniikan ja verkkopalvelut käyttöönsä, mutta ei se työntekijämäärässä tunnu näkyvän.


Rusinana pullasta mainittakoon vielä nyt tuosta Trafin viime vuoden toimintakertoimuksesta seuraava:
"Trafille oli asetettu 15 tulostavoitetta, joista 11 toteutui ja neljä ei toteutunut. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli onnistunut. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys tavoitteet jäivät tosin niukasti toteutumatta. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut henkilötyövuosien kasvaessa, mutta toisaalta kokonaistuottavuuden tavoite toteutui kun kokonaiskustannukset säilyivät suunnilleen vuoden 2012 tasolla."

No hyvin tuntuisi Trafilla menevän mutta menkööt. Mitä nyt työn tuottavuus heikkeni ja asiakastyytyväisyys jäi tavoitteista. Lupiakaan ei saatu myönnettyä tavoiteajassa, mutta unohdetaan nämä sivuseikat. Onneksi kuitenkin toimintakertomuksen sivun 4 mukaisesti kaikissa määrällisesti mittauskelvottomissa tavoitteissa onnistuttiin, kuten mm. "KV-vaikuttamisen tehostamisessa" ja "vastuulliset valinnat (yksityiset) -hankkeessa (mitä ikinä tarkoittaakaan)" ja "ympäristön tilakuva" saatiin luotua. Mielestäni oikein onnistunut vuosi ja ehdottaisinkin 10-henkiselle Trafin johtoryhmälle lisäbonuksia.


On ihan kiva, että jotkut vielä jaksavat seurata sivusta tätä porsastelua, mutta kyllä oma mittani on jo aivan täysi.

Sivukysymyksenä, että tiedätkö jonkin yrityksen jonka asiakastyytyväisyys on noussut ja siitä voidaan kiittää suoraan tietotekniikan uudistuksia?

 

[pezku^]

Sivukysymyksenä, että tiedätkö jonkin yrityksen jonka asiakastyytyväisyys on noussut ja siitä voidaan kiittää suoraan tietotekniikan uudistuksia?

En tiedä onko missään suoraan sellaista raportoitu. Henkilökohtaisesti kuitenkin olen entistä tyytyväisempi pankkini verkkopalveluihin, koska verkkopankkiin pääsee nykyään myös helposti puhelimella.

Viestini pointti piti kuitenkin olla aivan muualla.

 

[Deleted member 20129]

En tiedä onko missään suoraan sellaista raportoitu. Henkilökohtaisesti kuitenkin olen entistä tyytyväisempi pankkini verkkopalveluihin, koska verkkopankkiin pääsee nykyään myös helposti puhelimella.

Viestini pointti piti kuitenkin olla aivan muualla.

Tästä syystä sivukysymys, kun ei liittynyt triidin aiheeseen.

 

[S-kolmonen]

Millähän akateemisella monimutkaisella syy-seuraussuhteella voi noita Trafista esiin kaivettuja faktoja työntekijöiden määrästä, keskipalkasta, IT projektien johdonmukaisesta sössimisestä perustella? Elvytystä?

Suomi ajautuu välittömästi loputtomaan lamaan jos edes etäisesti joku kyseenalaistaa jonku viraston tehokkuuden.

Eikö kuitenkin ole niin S-kolmonen että yksittäisen viraston toimintaa tutkiessa tulee käyttää kotitalous matematiikkaa (itse käyttäisin vaikkapa nimitystä talous matematiikka) eikä kansantaloustieteen laskenta perusteita. Eihän virasto yksikkönä mikään kansantalous ole ja jos sen toiminnallisuutta arvioidaan jollain muulla kuin yksinkertaisella panos - tuotos matematiikkalla niin metsässä ollaan että pölisee (tuotos pitää ymmärtää muutakin kuin rahallisena toim. huom.)

Ihan näin reaalimaailman kokemuksen perusteella sanoisin, että varmaan Iltalehden sivujen talousblogia luetaan enemmän kuin akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tiedät varmaan itsekin ilmeisesti akateemista taustaa omaavana, että tutkimusjulkaisut eivät tavallista tallaajaa juuri kiinnosta eikä niitä kyllä tavalliselle kansalaiselle ole suunnattukaan. Toki tavallista kansalaista enemmän kiinnostavaa uutisointia tutkimustuloksista voisi olla enemmän kuin nyt.

Otin kantaa tuohon, että mitä talouskirjoituksia luetaan enemmän ja mihin argumentit yleensä nojaavat kansan keskuudessa. Jami, olen samaa mieltä, että minkään viraston ei pidä olla tehoton aikuisten päiväkerho, vaan ihan samoja ja toimivia tuottavuutta tehostavia keinoja pitäisi käytää kuin yksityisellä sektorilla. Tehottomuus on resurssien hukkaa. Nostin esille tuon, että Vahteran kaltaiset ja heidän lukijansa tekevät juuri induktiiviset johtopäätökset tuosta, että saneerataan kaikki hallinnon alat ja muut julkiset menot, koska on näin todistettu niiden olevan turhia. Vastaavasti on havaittu, että menoleikkauslinja heikentää talouskasvua, mille on se vahva tutkimustieto tueksi - mutta eihän se kovimmassa äänessä olevia hetkauta. Pitäisi löytää sellainen keskitie, että saataisiin Trafit ym. virastot sekä julkiset palvelut tehostettua, mutta samalla olisi pitäydyttävä heikentämästä jo nyt heikkoa kysyntää.

Itselläkin Trafista vain paskoja kokemuksia viime vuosilta asiakaspalvelun osalta, jos se jotakin kiinnostaa.

 

[pezku^]

Nostin esille tuon, että Vahteran kaltaiset ja heidän lukijansa tekevät juuri induktiiviset johtopäätökset tuosta, että saneerataan kaikki hallinnon alat ja muut julkiset menot, koska on näin todistettu niiden olevan turhia.

Ei tämä johtopäätöksesi nyt ihan akateemista syy-yhteyttä edusta, mutta kiitokset kuitenkin kategorisoinnistani. Tämähän (mm. Vahteran blogi) on sitä keskustelua ja kyseenalaistamista, jota politiikassa nimenomaan tarvitaan. Eivät ihmiset ole niin yksinkertaisia kuin minkälaisina heitä ilmeisesti pidät, vaan he kyllä osaavat muodostaa omat johtopäätöksensä lukemansa perusteella. Toisaalta uskon myös, että mikäli henkilö jostain syystä lukee Vahteran blogia, niin Vahteran blogi tuskin jää tämän henkilön kohdalla ainoaksi talousmediaksi. Mielestäni kansalaisten heikkoa tutkimusjulkaisukiinnostusta suurempi ongelma on se, että kansa ei edes tunnu olevan kovin kiinnostunut talousasioista uutistenkaan tasolla.

 

[Dopey]

Nostin esille tuon, että Vahteran kaltaiset ja heidän lukijansa tekevät juuri induktiiviset johtopäätökset tuosta, että saneerataan kaikki hallinnon alat ja muut julkiset menot, koska on näin todistettu niiden olevan turhia. Vastaavasti on havaittu, että menoleikkauslinja heikentää talouskasvua, mille on se vahva tutkimustieto tueksi - mutta eihän se kovimmassa äänessä olevia hetkauta.

Menoleikkaukset, jotka kohdistuvat verovarojen monitaidottomaan ympäriinsä roiskimiseen Trafin tyyliin, pitäisi olla jokaisen talouskasvusta huolehtivan kansantaloustieteilijän työkalulistan kärjessä. Tällainen toiminta heikentää ihmisten motivaatiota maksaa tähän maahan veroja. Näinollen ei ole mitään argumenttia sitä vastaan, että viinat rahdataan tänne Virosta ja vaatteet ostetaan Zalandosta.

 

[S-kolmonen]

Ei tämä johtopäätöksesi nyt ihan akateemista syy-yhteyttä edusta, mutta kiitokset kuitenkin kategorisoinnistani. Tämähän (mm. Vahteran blogi) on sitä keskustelua ja kyseenalaistamista, jota politiikassa nimenomaan tarvitaan. Eivät ihmiset ole niin yksinkertaisia kuin minkälaisina heitä ilmeisesti pidät, vaan he kyllä osaavat muodostaa omat johtopäätöksensä lukemansa perusteella. Toisaalta uskon myös, että mikäli henkilö jostain syystä lukee Vahteran blogia, niin Vahteran blogi tuskin jää tämän henkilön kohdalla ainoaksi talousmediaksi. Mielestäni kansalaisten heikkoa tutkimusjulkaisukiinnostusta suurempi ongelma on se, että kansa ei edes tunnu olevan kovin kiinnostunut talousasioista uutistenkaan tasolla.

Nythän käydään kovaa kilpailua siitä, kuka pystyy laittamaan vastuullisesti talouden kuriin ja julkista sektoria ruotuun. Tuottavuuden kehittämiseen mahtuu mukaan aivan puhdasta leikkausta, minkä vaikutukset tiedetään. Nyt näiden politiikan talousviisaiden on vielä keksittävä, mikä on se mekanismi, joka kokonaiskysyntää supistaen lyö talouden kasvuun.

osaavat muodostaa omat johtopäätöksensä lukemansa perusteella

Niin varmasti osaavat, mutta kannattaisivatko he budjetin tasapainottamiseen tähtäävää budjettipolitiikkaa, jos ymmärtäisivät esimerkiksi, mikä on ollut historiallinen tulos, mitä ovat julkisten menojen kerroinvaikutukset ja miksi julkiset rahavirrat ovat tärkeitä taantumassa. Eli siis tahtovatko he tietoisesti pahentaa ja pitkittää suhdannetta?

Menoleikkaukset, jotka kohdistuvat verovarojen monitaidottomaan ympäriinsä roiskimiseen Trafin tyyliin, pitäisi olla jokaisen talouskasvusta huolehtivan kansantaloustieteilijän työkalulistan kärjessä. Tällainen toiminta heikentää ihmisten motivaatiota maksaa tähän maahan veroja. Näinollen ei ole mitään argumenttia sitä vastaan, että viinat rahdataan tänne Virosta ja vaatteet ostetaan Zalandosta.

Tuo on aivan totta, että on väärin siirtää yksityisen sektorin ostovoimaa palveluihin, joista ei koeta saavan vastinetta. Kannatan vapaakauppaa enkä argumentoi mitään sen vastaista.

Sopisiko Dopeylle, että Trafin palveluita leikataan ja suoraviivaistetaan -100 miljoonalla eurolla ja sairaanhoitajia palkataan +200 miljoonalla eurolla? Tai muu vastaava esimerkki, jossa resursseja siirretään tuottavampaan työhön ja budjetti on vastasyklinen. Tämähän ei tasapainoita budjettia, vaan elvyyttää sekä samalla siirtää talouden resursseja työhön, jota tarvitaan. Kunhan kysyn.

 

[func]

Kuka sen turhan väen sitten potkii ulos? Sanokaapa se. Pahoin pelkään että niin tapahtuu vasta kun rahaa ei ole ja lankoja vetelee tahot, jotka eivät puhu rakennemuutoksista ja sopeuttamisesta. Onko se sitten IMF joka sanoo paljonko leikataan.

Menoleikkausten sijaan voi puhua myös menojen kohdentamisesta toimintaan, josta voisi olla hyötyä. Tosin olisko noista julkisen puolen työnesittäjistä mitään hyötyä missään.

E:
Koulutuksen suhteenkin Suomi alkaa olla takapajula, laitettais kunnolla massia ns. kovien alojen koulutukseen ja tutkimukseen.

 

[Jorma Bulkkinen]

Tasavero 49% kaikkiin tuloihin, ja kaikki muut verot pois. Samalla vois aika monta viskaalia poistaa muonavahvuudesta, kun ei olisi kuin yksi veronkanto, ei tarvittais virastojakaan. Itse olisin ainakin valmis nostamaan oman veroasteeni k.o. tasolle, jos kaikki muut verot poistuisivat. Ostovoimani ainakin kasvaisi. Naurattaa, kun yritysjohtajat uhkailevat, että ilman porkkanoita osaava johto pakenee ulkomaille. Vitut sinne kelpaa mikään härmäläinen toppahousu. Jos kelpais ne olis jo siellä.

 

[mskomu]

Jorma: Ei missään nimessä jatkoon. Eihän valtio ilman koneistoa pyöri. Saatesanoiksi hyvin toiminut kokeilu, joka kaatui siihen, että se vähensi byrokratiaa ja hallinnon määrää. Hallinto on se, joka asioista päättää, niin ei nyt helvetti hallintoa aleta karsimaan. Suorittavan työn tekijät saavat mennä.