Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Teollisuusmaiden talouskasvu on edelleen kituliasta, investointinnit pitkän aikavälin tasoa vähäisemmät ja talousluottamus ei ole palautunut kriisiä edeltävälle tasolle. Globaali maailmantalouden kasvu ei Suomea ja Eurooppaa vielä pelasta. Suomen vientisektori on kumminkin enemmän kehittyneistä maista ja investoinneista riippuvainen kuin kolmannen maailman nopeasta kasvusta ja kulutustavarasta.Siis väität, että Suomessa aiemmin enemmän kuin tänä päivänä valmistetut tuotteet eivät käy kaupaksi, koska kukaan ei noita tuotteita osta keneltäkään? Faktoja?
Sitten tämä suhdanne: maailmantalous kasvaa tänä vuonna yli 3% vauhdilla ja kasvuvauhdin ennustetaan kasvavan ensi vuonna (YK). Mikään talousalue ei supistu, hitaimmin kasvava EU:kin kasvaa yli prosentin vuosivauhtia ja ongelma-alue eteläinen Eurooppa nopeammin kuin maailmantalous. Miten nopeasti maailmantalouden pitäisi kasvaa, ettei olisi heikko suhdanne?
Ei tämä kriisi siitä johdu, että suomalainen teollisuus on tehnyt pelkästään väärää ja liian kallista tavaraa. Tarviiko minun vielä sanoa, että Suomen vientisektorin huono tilanne johtuu sekä maailmantalouden kitumisesta sekä tuotannosta, joka ei vastaa sitä, mitä maailmalla halutaan ostaa? Tarjonta- sekä kysyntäpuolen ongelma. Tilanne ei mitenkään ratkea kotimarkkinoiden kurituksella, vaan pikemminkin pahenee.Miten isoksi näiden selitysten ja todellisuuden välisen kuilun pitää kasvaa, ennenkin aletaan hyväksyä Suomen talouskriisin olevan lähes täysin itseaiheutettu?
Suomen ongelmana on oman valuutan puuttuminen ja sen vuoksi euron liian korkea kurssi ja omien ja EU:n laajuisten kiristystoimien vaikutukset.
Näin Suomessa elvytetään; perustetaan Rinteen Remontti Oy, jonka valtio lainoittaa ilman julkisen velan kasvua. Ikiliikkuja on keksitty ja Suomi siirtyy sosialismiin. Yksityissektorin toimijoista ei ole homekouluja korjaamaan, joten tarvitaan uusi valtionyhtiö ja ehkäpä uusi virasto valvomaan tätä hullunmyllyä!
?Luodaanko nyt mammutti ilman todellisia ratkaisuja?? | Uusi Suomi
Jostain syystä ei hirveästi näkynyt mediassa. :D
Ei tarvii sanoa - olemme tästä edelleen jyrkästi eri mieltä. Meillä on tuotantoa niillä sektoreilla millä on pääosin historiallisista syistä. Nuo tehtaat rakennettiin aikana, jolloin noiden firmojen kannatti investoida Suomeen. Kun puhutaan vientisektorista, vientiyrityksemme kyllä investoivat uusiin tuotteisiin ja tuotealueisiin, mutta investoivat Suomen ulkopuolelle. Uutta valmistavaa teollisuutta tänne tuskin merkittävästi ainakaan näissä olosuhteissa syntyy. Vinkki: tämä ei ole tarjonta- eikä kysyntäpuolen aiheuttama ilmiö, eikä johdu "vääristä tuotteista", mikä on jo terminä aika huvittava. Nokia olisi tehnyt iPhonea paremman puhelimen, jos olisi omista lähtökohdistaan pystynyt.Tarviiko minun vielä sanoa, että Suomen vientisektorin huono tilanne johtuu sekä maailmantalouden kitumisesta sekä tuotannosta, joka ei vastaa sitä, mitä maailmalla halutaan ostaa? Tarjonta- sekä kysyntäpuolen ongelma. Tilanne ei mitenkään ratkea kotimarkkinoiden kurituksella, vaan pikemminkin pahenee.
Jännää myös miten ammattiyhdistysliike puolustaa ainoastaan töissä olevia jäseniään. Työttömiksi joutuneiden töihin saanti yms ei kiinnosta pätkääkään.
Syykin on selvä: töissä käyvät maksavat kymmenyksensä palkasta ammattiyhdistysliikeelle, työttömät eivät mitään.
Itse asiassa kassoista tuleva raha kattaa alle 6% ansiotuista. Loppu tulee valtiolta, eli toisinsanoen kansainvälisiltä bondimarkkinoilta.Tämä on vain työttömäksi joutuvan duunarin ongelma. Jonkun aikaa työttömyyskassoissa rahat riittävät, sitten ne on loppu.
Eiköhän ole enemmän kyse siitä, että työssä olevat ovat ne, jotka valitsevat edustajansa AY-liikkeen johtoon. Nyt alkavissa lentoemäntien irtisanomisissahan oli kyse siitä, että liiton johto oli sitä samaa vanhempaa porukkaa, joka työvoimasta irtisanottaisiin viimeisenä. Nuoremmat olisivat halunneet pitää duuninsa pienemmällä palkalla, kun taas vanhempien kannatti valita nuorempien irtisanomiset omasta liksasta tinkimisen sijaan. Solidaarisuutta olisi varmaan löytynyt liitolta enemmän, jos irtisanottavat olisi valittu arvalla.Syykin on selvä: töissä käyvät maksavat kymmenyksensä palkasta ammattiyhdistysliikeelle, työttömät eivät mitään.
Niin näytetään olevan.Ei tarvii sanoa - olemme tästä edelleen jyrkästi eri mieltä.
Olet väärässä, keynesiläinen ei nimenomaan oleta mitään itsestään tulevaa seikkaa, joka vetää talouden nousuun. Jälkikeynesiläinen ymmärtää, että kysyntä vaikuttaa pitkän aikavälin talouskasvuun ja heikko kysyntä voi jämähtää x ajaksi paikoilleen ja suhdanne heikoksi. Nykyiset toimethan juuri perustuvat siihen katsontaan, että pyritään parantamaan tarjontapuolen tekijöitä suhdannetta heikentävin toimin, koska oletetaan, että sitten ollaan tikissä, kun lähdetään nousuun. Tai ainakin toivotaan, että Sayn -lain mukaan tarjonta loisi oman kysyntänsä, mikä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Jätän kohteliaasti sivuun nuo ''on annettu liiallinen annos potilaalle'' -letkautukset, kun niihin varmaan myös olet vastineet kuullut.Sinun ratkaisusi tuntuisi olevan velkaelvytys ja julkisen sektorin paisuttaminen entisestää niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Minusta tällä keinolla vain pahennetaan tilannetta pidemmällä tähtäimellä, koska pohjalla oleva keynesiläinen teoria perustuu oletukseen, että jokin ulkoinen seikka tulee ja vetää yksityisen sektorin laskukauden jälkeen taianomaisesti nousuun. Tässä tapauksessa lääkettä on annettu jo niin suuri annos, että se estää potilaan tervehtymisen.
Eurosta on tullu uusi normaali ja oma valuutta on jotain vippaskonstien ja impivaaralaisuuden väliltä. ;)Kun euroon mentiin, tiedettiin, että valuuttakurssilla pelaaminen loppuu. Olisi ollut käytettävissä myös se vaihtoehto, että kilpailukyvustä pidetään huolta ja työt Suomessa. Näin ei kuitenkaan haluttu jostain syystä tehdä.
Nykyiset toimethan juuri perustuvat siihen katsontaan, että pyritään parantamaan tarjontapuolen tekijöitä suhdannetta heikentävin toimin, koska oletetaan, että sitten ollaan tikissä, kun lähdetään nousuun.
Mikä se edelleen se perustelu ja prosessi, jolla talous lähtee Euro-alueella kasvuun vyönkiristyksin? Suomessa ilmeisesti tähdätään siihen, että muu maailma nostaisi vaihtotaseen ylijäämäiseksi, vaikka siellä on täsmälleen samat pyrkimykset tai yksinkertaisesti potentiaalia ei ole vientituotteiden ostoon.
- - - Updated - - -
Eurosta on tullu uusi normaali ja oma valuutta on jotain vippaskonstien ja impivaaralaisuuden väliltä. ;)
Valuuttaunioni voi tosiaan vain toimia joko rahoitusjärjestelmän muutoksella tai siirtymisellä fiskaaliunioniin, jossa vaihtotaseen epätasapainot tasoitetaan tulonsiirroin.
Kenen vyötä haluaisin mielestäsi kiristää?Mikä se edelleen se perustelu ja prosessi, jolla talous lähtee Euro-alueella kasvuun vyönkiristyksin? Suomessa ilmeisesti tähdätään siihen, että muu maailma nostaisi vaihtotaseen ylijäämäiseksi, vaikka siellä on täsmälleen samat pyrkimykset tai yksinkertaisesti potentiaalia ei ole vientituotteiden ostoon.
Työvoiman tarjontaa ollaan pyritty lisäämään Suomessa, suurimpana saavutuksena ihmisten siirtyminen työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi suurin osa rakenneuudistuksista hyvää tarkoittavina leikkauksina, ovat supistaneet kotimaista kysyntää. Esimerkiksi kaupan alalla, joka on merkittävä työllistäjä, menee heikosti. Samanaikaisesti verojen korotukset budjetin paikkaamispaineissa edelleen heikentävät taloutta. Työn hinta ei ole laskenut, koska palkat ovat jäykkiä ja toivonkin, että kansantalouden mittakaavassa palkat eivät reaalisesti vähenisi, vaikka joissakin aloilla ja yksiköissä voi olla pieni reality check paikallaan. Sanottakoon kylläkin, että enemmän on suunniteltu kuin toteutettu näitä tarjontapuolen uudistuksia, mutta rankalla painotuksella tarjontapuolen ratkaisuihin nojataan toimissa, joilla suhdanne yritetään kääntää. Etelä-Euroopassa vielä rajumpi tilanne.En ihan ymmärtänyt, mitä ovat ne tarjontapuolen tekijät, joita pyritään parantamaan suhdannetta heikentävin voimin? Eikö suhdannetta ole nimenomaan pyritty parantamaan viime vuosina sekä valtion, että kuntien voimakkaalla lainanotolla unohtamatta varsin voimakasta yksityissektorin velkaantumista? Tarjontapuolen parantamisesta ei mielestäni hirveästi ole ollut merkkejä. Vaikka työttömyys kasvaa, ei se työn hintaa ole laskenut.
Harkinnanvaraisia menoja on pyritty supistamaan, minkä seurauksena on ollut automaattisluonteisten menojen kasvu ja verotulojen supistaminen. Tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että julkisen sektorin budjetti on riippuvainen muiden sektorien muutoksista eikä sitä budjetin tasapainoa voida vain päättää. Yksityisen sektorin säästämistavoitteen kasvu ja kulutuksen sekä investointien nihkeys tekee kaukaiseksi haaveeksi ylijäämäisen julkisen budjetin, kun ulkomaan sektoriltakaan ei tule apua.Elvytyksen lopettaminen juuri nyt mielestäni syventää taantumaa. Elvytys tosin aina tahtoo suuntautua parin laivan ja 500 tiekilometrin rakentamiseen. Kai sitä velalla aikaansaatua kysyntää voitaisiin suunnata vähän tuoreempaankin teknlogiaan. Minusta pitkällä jänteellä työvoimakustannusten on pakko joustaa. Jos tähän ei tähdätä niin elvytyksen voi ihan hyvin lopettaa oitis. En tosin usko, että tähdätään.
Näyttää siltä, että Euroopassa löyly alkaa riittämään. En osaa sanoa, mikä tulee muuttumaan, mutta jokin varmasti.Uskaltaisin ennustaa, että valuuttaunioni jatkaa ryömintäänsä Suomen tekemättä yhtään mitään. Yksikään politikko ei saa lisää ääniä puhumalla joko fiskaaliunion puolesta tai työmarkkinoiden jouston lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin jäljelle jäävät vaihtoehdot, koska eurosta irtaantuminen puolestaan tuntuu olevan jostain syystä poliittisesti täysin mahdotonta
Kenen vyötä haluaisin mielestäsi kiristää?
Ei kädettömyys vaan rahattomuus ja se ettei ihmisiä voi pakottaa sijoittamaan sellaiseen toimintaan, joka on erittäin riskialtista.
Ei se mahdotonta ole saada käyntiin, mutta sinäkö takataskustasi vaikkapa 0,5 miljardia siihen kaivat, jolla saadaan pystyyn yksi suurehko kaivoshanke?
Vai oliko ajatuksena, että valtio korottaisi veroja ja ottaisi lainaa miljardeilla, jotta voidaan ryhtyä perustelemaan kaivoksia ihan vaan sen periaatteen takia, että "pitää olla kotimaista"? Valtio pelaamaan käytännössä uhkapeliä meidän rahoillamme jonkun nationalistisen haaveilun takia? Ei kiitos. Idealistinen nationalismi ja sosialismi olisi parempi jättää sivuun talousasioissa, koska ne ovat yleensä huonoja lähtökohtia vaurastumiselle ja hyvinvoinnille eivätkä reaalitaloutta.
Moni jättää terveydenhoitojärjestelmän ja sen mahdolliset säästöt mainitsematta. Sehän on paljon vaikeampi kysymys eettisesti. Koska olemme pakkotoistolla ja suurimmassa talousketjussa, kysynkin, että mites kakkostyypin diabetes? Olisiko syytä tehdä siitä semmoinen tauti, joka oheisvaivoineen menisi täysin kansalaisen itsensä rahoista, ei verovaroista, eli olisi pakko mennä yksityiselle hoidattamaan? Tietääkseni pelkästään kakkostyypin diabeteksen hoitoon menee tällä hetkellä miljarditolkulla vuosittain verovaroja, mutta kumminkin kyseessä on aikuisten ihmisten itse itselleen aiheuttama sairaus. Vai onko? Entä keuhkonahtaumatauti? Sitä ei tietääkseni ole muilla kuin pitkään tupakoineilla. Kumminkin tupakan vaarallisuus on ollut hyvin tiedossa jo vuosikymmeniä. Entäpä alkoholin aiheuttamat sairaudet tai "sairaudet"?
Laajemmin: jos pitäisi löytää roimasti säästöjä (tyyliin vähintään satoja miljoonia per vuosi) terveysjärjestelmästä ja KELAsta, miten ne toteuttaisitte?
Työttömyys ei Suomessa jäykän tukijärjestelmän ja vallitsevan asumismuodon takia kovin rajusti lisää työvoiman tarjontaa. Tarjontaa on käytännössä sellaisilla paikoilla ja sellaisille töille, jotka eivät sieltä lähdettyään enää koskaan palaa, oli suhdanne mikä hyvänsä. Olen samaa mieltä siitä, että veronkorotukset ovat nykyhallitukselta aivokuollutta toimintaa, mutta minkäs teet kun julkisen sektorin työntekijöiden edunvalvojaksi itseään muuntava SDP näin lupasi äänestäjilleen toimia reiluuden ja tuloerojen minimoinnin nimissä. Edelleen samaa mieltä siitä, että palkoissa olisi korjaamisen varaa - varsinkin kuntasektorin ja valtion 2008 jälkeisen palkkanosturin voisi hyvin resetoida alkuasentoon.Työvoiman tarjontaa ollaan pyritty lisäämään Suomessa, suurimpana saavutuksena ihmisten siirtyminen työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi suurin osa rakenneuudistuksista hyvää tarkoittavina leikkauksina, ovat supistaneet kotimaista kysyntää. Esimerkiksi kaupan alalla, joka on merkittävä työllistäjä, menee heikosti. Samanaikaisesti verojen korotukset budjetin paikkaamispaineissa edelleen heikentävät taloutta. Työn hinta ei ole laskenut, koska palkat ovat jäykkiä ja toivonkin, että kansantalouden mittakaavassa palkat eivät reaalisesti vähenisi, vaikka joissakin aloilla ja yksiköissä voi olla pieni reality check paikallaan. Sanottakoon kylläkin, että enemmän on suunniteltu kuin toteutettu näitä tarjontapuolen uudistuksia, mutta rankalla painotuksella tarjontapuolen ratkaisuihin nojataan toimissa, joilla suhdanne yritetään kääntää. Etelä-Euroopassa vielä rajumpi tilanne.