Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Voihan tuolla olla negatiivinen vaikutus kehittämiseen ja uudistamiseen, samalla kaavalla samaa paskaa luottavaisena että valtiolta tulee tilauksia. Eräänä päivänä ei enää tulekaan...
 
Mikä tuosta listasta on sellainen, että voisi mennä haitan puolelle.

Karkeasti ottaen kaikissa on hyvä mahdollisuus että saadaan vain lisää vuosittaisia kustannuksia. Varsinkin terveydenhuollon, liikenteen ja koulutuksen osalta se on vääjäämätöntä. Korjaukset on ok, sillä on elvyttävä vaikutus, kansanterveydellinen vaikutus ja joskus ne on kuitenkin pakko korjata.
Tutkimus&koulutus... pitäis olla helvetin hyvä pläni mitä meinataan tehdä. Jos on perinteistä "kaikille lisää resursseja" mallia niin ei.... Ensin kiristystä että saadaan rakenteet kuntoon (vrt aallon yyteet) ja jos johonkin lisätään niin perhanan hyvin pitää olla perusteltu se.

Tieverkko, missä tässä maassa on teistä pulaa? Päällystämiseen nyt soisi kohtuullisesti olevan määrärahoja ja tietyissä paikoin toki ihan tien tason parantaminen on paikallaan, mutta ammun ensimmäisen joka sanoo että uudet tiet on kannattava investointi.
 
Teollisuudesta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja 2000-luvulla ja lopuissakin näyttää olevan vielä ylikapasiteettia. En nyt näe syy-yhteyttä sille, että sairaanhoitajien palkkaaminen tämän tilanteen korjaisi. Lyhyellä aikavälillä se voi helpottaa joitain toimialoja (esim. kauppa).

Jos talouden ongelmien selättäminen olisi noin helppoa niin luulisi nyt helvetti, että kaikki poliitikot olisi jonossa julkisen menoja lisäämässä. Talous elpyisi ja vaalivoitto olisi taattu. Olisikohan kuitenkin niin, että ne investointikohteet, jotka aidosti voisivat tuottaa kasvua tulevaisuudessa ovat melko vähissä.
 
Karkeasti ottaen kaikissa on hyvä mahdollisuus että saadaan vain lisää vuosittaisia kustannuksia. Varsinkin terveydenhuollon, liikenteen ja koulutuksen osalta se on vääjäämätöntä. Korjaukset on ok, sillä on elvyttävä vaikutus, kansanterveydellinen vaikutus ja joskus ne on kuitenkin pakko korjata.
Tutkimus&koulutus... pitäis olla helvetin hyvä pläni mitä meinataan tehdä. Jos on perinteistä "kaikille lisää resursseja" mallia niin ei.... Ensin kiristystä että saadaan rakenteet kuntoon (vrt aallon yyteet) ja jos johonkin lisätään niin perhanan hyvin pitää olla perusteltu se.

Tieverkko, missä tässä maassa on teistä pulaa? Päällystämiseen nyt soisi kohtuullisesti olevan määrärahoja ja tietyissä paikoin toki ihan tien tason parantaminen on paikallaan, mutta ammun ensimmäisen joka sanoo että uudet tiet on kannattava investointi.
Tieverkko on sellanen poliittisesti turvallinen ja oppikirjoista tuttu ratkaisu. Ei se nyt erityisen innovatiivinen ole, mutta taas se tutkittu ja jollakin tavalla todettu malli on päättäjille mukava. Itse olen arkaillen sitä mieltä, että yleisesti kansantalous on muuttunut enempi palveluvetoiseksi ja se hankaloittaa valtion suoraa tukea. Palvelusektoria on hankala elvyttää julkisen talouden toimesta, kun sitä elvytystä ei oikein voi tehdä palvelunostoilla. Tai sitten se tehdään lisäämällä julkisen sektorin tuottamien palveluiden piiriin pienempiä ja haastavampia (kalliimpia) ryhmiä, eikä se sitten olekaan enää väliaikainen elvytys vaan muuttuu sitoutumiseksi.

Itse tykkäisin, että elvytystä tehtäisiin julkisen rahan investoinneilla suoraan yksityiselle sektorille. Tottakai se on tosi ongelmallinen kuvio, kun pitää setviä kuka saa, mitä saa ja kuinka paljon. Silti laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin on ylläpidettävä työllisyyttä. Asian keinotekoisuus ei tee siitä toimimatonta.

Sikäli myös muistuttaisin, että julkisella taloudella on kootusti säästötalkoot päällä. Kunnilla oli se 2% tavoite päällä, eikö? Olen antanut itselleni kertoa, että vähennykset pyritään kohdistamaan nimenomaan henkilöstökuluihin ja strateginen tavoite on ostaa enemmän työtä yksityiseltä sektorilta. Täähän tuntuu olevan just se, mitä jengi täällä haluaa?
 
Jaa että kuka vaati nostamaan kustannuksia? Niitähän voi vaikka pienentää leikkaamalla kaikista joustavimpien kohteiden veroja, kun päästään eroon alijäämäisen budjetin kammosta ja rahavirrat ensin liikkeelle. Vai oliko tämä sitä Jamin ''elvyytystä'', jossa tehdään budjetin sisäisiä siirtoja, koska ''jos lisätään menoja, pitää veroja nostaa''?

Eli lopulta sinustakin kannattaisi leikata verotusta.
 
Se miten järkeviä moiset investoinnit on, voi olla montaa mieltä. Kyllähän mihin tahansa rahan hakkaaminen taloutta elvyttää siinä missä housuun kuseminen lämmittää, mutta onko siitä mitään pitemmän ajanjakson hyötyä vai meneekö jopa haitan puolelle.

Ongelmien korjaaminen on sitä helpompaa, mitä nopeammin niihin tartutaan. Velkarahalla elvyttäminen saattaa saada näkymät joksinkin aikaa näyttämään hyvältä, mutta samalla helposti unohtuu kausivaihtelua syvällisemmät ongelmat. Elvyttäminen ei niitä poista ja ne löytyvät entistä tuskallisempina tulevaisuudesta.

Suomalaisen julkisen sektorin ääniä kalastelevan näennäisdemokratian ongelma on se, ettei nousukautena tulla vähentämään julkisen rahan käyttöä. Ennen kuin tuohon joku keksii ratkaisun, on velkaelvyttäminen vailla mahdollisuuksia onnistua.

Itse näkisin parhaana tapana olla joutumatta ongelmiin. Suomeakin lähellä on maita, joiden ei tarvitse arpoa sitä, että yrittääkö lääkitä mätäpaisetta vai pitäisikö leikata koko raajan irti välttääkseen verenmyrkytyksen.
 
Julkinen investointi taas sysäyttää pakostakin kysyntää talouteen ja tukee työllisyyttä. Veronkevennys ei siis luo itsessään vielä yhtään työpaikkaa toisin kuin se, että tarvitaan muurareita projektiin. Tarkoitus saada yksityinen sektori jaloilleen, kun talouden kokonaiskysyntä saadaan kasvuun.

Entäpä mitä tapahtuu sitten, kun tuo elvytys loppuu? Vaipuuko yksityinen sektori polvilleen kun valtiolla ei ole enää varaa toimia kysyntäautomaattina? Kuka on pitänyt huolta kilpailukyvystä, kun valtio on taannut helppoa rahaa? Jos Suomessa ongelman nimi olisi talouden kausiheittely, niin olisin kanssasi yhtä mieltä: elvytys, elvytys ja elvytys. Ikävä kyllä tilanne ei ole noin helppo.
 
Entäpä mitä tapahtuu sitten, kun tuo elvytys loppuu? Vaipuuko yksityinen sektori polvilleen kun valtiolla ei ole enää varaa toimia kysyntäautomaattina? Kuka on pitänyt huolta kilpailukyvystä, kun valtio on taannut helppoa rahaa? Jos Suomessa ongelman nimi olisi talouden kausiheittely, niin olisin kanssasi yhtä mieltä: elvytys, elvytys ja elvytys. Ikävä kyllä tilanne ei ole noin helppo.

Vastaan sinulle ja samalla muilekin. Joko tietonne talouden dynamiikasta ja kokonaiskysynnästä ovat puutteellisia tai johdatte tahallanne harhaan. Epäilen ensimmäistä. Perusteluina vertaukset veden kaivoon kantamisesta ja kysymykset mm., kuinka käy elvyytyksen päätyttyä, kuinka palvelusektori hyötyisi ja miten kilpailukyky paranisi jne.

Joo, SIC, verotusta voisi laskea tietyistä kohteista kannustumien ja suhdanteen tasaamisen nimissä.
 
Vastaan sinulle ja samalla muilekin. Joko tietonne talouden dynamiikasta ja kokonaiskysynnästä ovat puutteellisia tai johdatte tahallanne harhaan. Epäilen ensimmäistä.
Ei tämä mielestäni ollut millään muotoa vastaus esitettyyn kysymykseen. Suomi on niin pieni kuluttajamarkkina (kulutuksen osuus kokonaiskysynnästä on vain reilu kolmannes, ja iso osa tuostakin kysynnästä kohdistuu tuontitavaraan) ja yksityiset suuryrityksemme niin vientiriippuvia, että minusta näitä Keynesiläisiä totuuksiasi haastetaan ihan perustellusti. Jos Suomi lainaisi huomenna rahoitumarkkinoilta sata miljardia euroa Lapin asfaltoimiseksi, niin miten tämä vaikuttaisi esim. vientiyritystemme pahenevaan kilpailukyvyttömyyteen?
 
Ei tämä mielestäni ollut millään muotoa vastaus esitettyyn kysymykseen. Suomi on niin pieni kuluttajamarkkina (kulutuksen osuus kokonaiskysynnästä on vain reilu kolmannes, ja iso osa tuostakin kysynnästä kohdistuu tuontitavaraan) ja yksityiset suuryrityksemme niin vientiriippuvia, että minusta näitä Keynesiläisiä totuuksiasi haastetaan ihan perustellusti. Jos Suomi lainaisi huomenna rahoitumarkkinoilta sata miljardia euroa Lapin asfaltoimiseksi, niin miten tämä vaikuttaisi esim. vientiyritystemme pahenevaan kilpailukyvyttömyyteen?

Olen samaa mieltä, että tämä ulkomaan sektori on jo mielenkiintoisempi kysymyksenä - koska eletään jäykässä yhteisvaluutassa. Vastasin jo siihen osin, että kotimarkkinoiden veto ja talouskasvu kotimaan varassa panostuksilla t&k-toimintaan parantaa teknologian ja tuottavuuden kehitystä. Uusia, parempia tuotteita halvemmalla maailman markkinoille. En väitäkään, että asia kääntyisi yhdessä yössä. Voidaanko tuossa välissä sitten uskaltaa velaksi? Minusta voidaan - tai pitää ainakin. Ihan sosioekonomisista syistä, jotka vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa, jos työttömyys lisääntyy ja pitkittyy. Toiseksi päästään varmaan ennen pitkään keskusteluun valuuttaunionin kestämättömästä rakenteesta ja siitä, ''kenen valuutta on'', kun EKP ei saa luotottaa jäsenvaltioita eikä valuutta heijasta talouden tilaa ja jousta. Pidän myös todennäköisenä, että mitään luottoluokittajien hyökkäystä Suomeen ei ehdi tapahtua, vaan suhdanne kääntyy ennen pitkää. Hiljalleen intergroidaan EU:ta ja katsellaan pohjoisessa, kun etelä elää kuin 20-luvulla. Nyt voidaan päättää, että kurjistammeko itsemme, ''koska pakko''.
 
Eikös Saksassa palkat, kuluttaminen ja sitä myötä kysyntä ole nousemassa. Saksa on nyt viimein ottamassa sitä kaivattua kysyntäveturin roolia ja vielä kun EKP ryhtyy sanoista tekoihin "epätavanomaisia keinoja käyttäen", niin alkaa se euronkin kurssi laskemaan.

Ei hei pidä nyt synkistellä liikaa! :D
 
Vastaan sinulle ja samalla muilekin. Joko tietonne talouden dynamiikasta ja kokonaiskysynnästä ovat puutteellisia tai johdatte tahallanne harhaan. Epäilen ensimmäistä. Perusteluina vertaukset veden kaivoon kantamisesta ja kysymykset mm., kuinka käy elvyytyksen päätyttyä, kuinka palvelusektori hyötyisi ja miten kilpailukyky paranisi jne.

Joo, SIC, verotusta voisi laskea tietyistä kohteista kannustumien ja suhdanteen tasaamisen nimissä.

Eli velkaelvytyksen kaikkivoipaisuuden julistaminen ja kaiken muun vähättely osoittaa ymmärryksen korkeinta tasoa. Ihan sama kuinka huonosti kaikki hoidetaan kunhan valtio pumppaa rahaa koneeseen. Maa ei voi joutua ongelmiaan kunhan vain otetaan velkaa tarpeeksi. Maiden kilpailukykyerot ovat vain myytti ja sitä rataa...

Mikähän siinä on, että toiset maat eivät tarvitse velkaa selviytyäkseen tästä "laskusuhdanteesta"? Ja kyllä, olen sitä mieltä, että voidaan elää velaksi, mutta se ei ole Suomen tulevaisuuden suurin kysymys.
 
Eli velkaelvytyksen kaikkivoipaisuuden julistaminen ja kaiken muun vähättely osoittaa ymmärryksen korkeinta tasoa. Ihan sama kuinka huonosti kaikki hoidetaan kunhan valtio pumppaa rahaa koneeseen. Maa ei voi joutua ongelmiaan kunhan vain otetaan velkaa tarpeeksi. Maiden kilpailukykyerot ovat vain myytti ja sitä rataa...
Kyse ei ole mistään kaikkivoipaisuudesta, mutta on silkkaa tietämättömyyttä kiistää ekspansiivisen finanssipolitiikan teho huonossa suhdanteessa. Tutkitulla tiedolla tai empiirisellä kokemuksella, jotka perustuvat oikeaan hypoteesiin voi olla tekemistä asian kanssa. Yritin jo mielestäni aika hyvin avata asiaa muutamalla linkillä ja purkamalla toimivaa hypoteesia varmaan tuhannetta kertaa tässä threadissa. Mutta eihän kannettu vesi kaivossa pysy ja punttiin kuseminen lämmittää kerran.

Valtiot ovat kilpailukyvyltään (oletan, että puhutaan jostain samasta, vaikka termi on vähän epätarkka) erilaisia. Valuuttakurssit heijastavat normaalisti tätä ja tasaavat vaihtotaseita. Oli miten oli kilpailukyvyt, ei austerity-politiikalla saada parempaa lopputulosta tuotannon kehityksen kannalta, vaan päinvastoin. Vai hinnallako käydään kilpailemaan yhteisvaluutassa?

Mikähän siinä on, että toiset maat eivät tarvitse velkaa selviytyäkseen tästä "laskusuhdanteesta"? Ja kyllä, olen sitä mieltä, että voidaan elää velaksi, mutta se ei ole Suomen tulevaisuuden suurin kysymys.
Missään vaiheessa talouskasvu ei ole heikentynyt, valuutta heikkenee, vahvat kotimarkkinat, automaattiset suhdannetasaajat toimivat ja yksityinen velkaantuminen lähtee nopeasti käyntiin? Eli ei tehdä Euro-alueen virheitä. Onko tämä nyt joku Sveitsi-esimerkki jälleen vai mistä?
 
Kyse ei ole mistään kaikkivoipaisuudesta, mutta on silkkaa tietämättömyyttä kiistää ekspansiivisen finanssipolitiikan teho huonossa suhdanteessa.

No tästähän ollaan miltei kaikki yhtä mieltä, että suhdanteessa (lyhyellä tähtäimellä) kysynnän lisäys velalla voi olla käypä ratkaisu. Mutta tilanne pitkällä tähtäimellä näyttää nyt pahasti siltä, että Suomen teollisuuden kulmakivet ovat rapautumassa, kun jengi suosii omenapuhelimia ja paperia käytetään enää perseen pyyhkimiseen. Kyllä ne yritykset tarkastelee toiminnan järkevyyttä aina pidemmällä horisontilla kuin seuraavat 1-5 vuotta. Sitä minä ainakin tarkoitin ilmaisulle, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.
 
No tästähän ollaan miltei kaikki yhtä mieltä, että suhdanteessa (lyhyellä tähtäimellä) kysynnän lisäys velalla voi olla käypä ratkaisu. Mutta tilanne pitkällä tähtäimellä näyttää nyt pahasti siltä, että Suomen teollisuuden kulmakivet ovat rapautumassa, kun jengi suosii omenapuhelimia ja paperia käytetään enää perseen pyyhkimiseen. Kyllä ne yritykset tarkastelee toiminnan järkevyyttä aina pidemmällä horisontilla kuin seuraavat 1-5 vuotta. Sitä minä ainakin tarkoitin ilmaisulle, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Jotenkin on ällistyttävää, että fiksun oloinen S-kolmonen kerta toisensa jälkeen missaa tämän ilmeisen tärkein pointin. Jengi kirjoittaa aivan muusta ja S-kolmonen palaa aina tuohon suosikkiaiheeseensa, vaikka esimerkiksi minä en ole edes kiistämässä tuota periaatetta.
 
Oikeasti jos niitä talousviisaita haluaa etsiä, niin ne löytyvät useammin tutkijoiden joukosta. Olettaen, että perustelevat kantansa. Ja kannattaa seurailla muitakin tutkijoita kuin Hesarin mainstream-porukkaa. Imo.
Tuosta ylläolevasta en ainakaan minä saa selville, pidätkö Kanniaista tutkijana vai et. Tämän perusteella häntä kai voi sellaisena pitää.
 
No tästähän ollaan miltei kaikki yhtä mieltä, että suhdanteessa (lyhyellä tähtäimellä) kysynnän lisäys velalla voi olla käypä ratkaisu. Mutta tilanne pitkällä tähtäimellä näyttää nyt pahasti siltä, että Suomen teollisuuden kulmakivet ovat rapautumassa, kun jengi suosii omenapuhelimia ja paperia käytetään enää perseen pyyhkimiseen. Kyllä ne yritykset tarkastelee toiminnan järkevyyttä aina pidemmällä horisontilla kuin seuraavat 1-5 vuotta. Sitä minä ainakin tarkoitin ilmaisulle, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Innovaatiot ja uudet tuotteet ovat yritysten heiniä. Toki niihinkin finanssipolitiikka vaikuttaa välillisesti. Tietty jos joku ajattelee, että yksityisen sektorin ongelmiin on ratkaisuna säästöt ja leikkaukset julkisella sektorilla, niin mikäs siinä. Uskoohan jotkin, että maapallo on pannukakku.
 
Innovaatiot ja uudet tuotteet ovat yritysten heiniä. Toki niihinkin finanssipolitiikka vaikuttaa välillisesti. Tietty jos joku ajattelee, että yksityisen sektorin ongelmiin on ratkaisuna säästöt ja leikkaukset julkisella sektorilla, niin mikäs siinä. Uskoohan jotkin, että maapallo on pannukakku.

Tietty jos ajattelee että yksityisen sektorin ongelmat ratkeaa sillä että julkisella törsätään, niin mikäs siinä.
 
Back
Ylös Bottom