Ok. Pahoittelut. Lähinnä kuitenkin viesteissäsi painotat valtion menojen lisäämistä elvytys menetelmänä niin jää väkisinkin pimentoon että menolisäykset mielestäsi pitäisi toteuttaa velkaa ottamalla ja verotusta sekä byrokratiaa pienentämällä (siis siinä tapauksessa että näillä on julkista taloutta elvyttävämpi vaikutus, veikkaan että näitä kohtia löytyy paljon).
Kyllä, elikkä julkisen sektorin alijäämä on sitä varten, että yksityisen sektorin ylijäämä pääsisi kasvamaan ja luottamus kohenisi tulojen kasvun myötä, jotta yritykset ja kotitaloudet pääsevät jaloilleen. Ennen pitkään julkinen sektorinkin alijäämä alkaa supistua / kääntyä ylijäämäiseksi, kun menot vähenevät ja verotulot kasvavat. Kolmas tekijä on ulkomaat, joten investoinneissa on varmistettava, että kaikki yksityisen varallisuuden kasvu ei kohdistu tuontitavaroihin. Tässä varmaan olisi hyvä paikka laskea vaikka kotimaisia kulutusveroja ja miettiä, mihin investoidaan.
Tietysti ikuisena skeptikkona seuraava epäilys herää minulla että jos byrokratiaa ja verotusta pitää keventää ilman konkreettisia toimia valtion/kunnan tehtävien/henkilöstön/virastojen määrässä (korjaa toki jos olen väärässä mutta vastustat näitä) joten elvytystä tehdä lainarahalla (kun sitä yksityistä taloutta ei lisää haluta kuormittaa) niin voiko valtion lainanotto kyky riittää siihen asti että ekp tai eu (what ever) muuttaa viittaamiasi rahoitus säädöksiä niin että siihen asti kasvanut velkamme muuttuu ongelmattomaksi. Jos nyt vaikka ajatellaan että minimi aika eu:n rakenteellisille rahoitus muutoksille on viisi vuotta (mikä kuulostaa minusta kyllä ennemmin liian lyhyeltä ajalta kuin pitkältä). Tuossa viidessä vuodessa lisävelkaa tällaisella ohjelmalla varmaan tulee helposti esim. 100 miljardia.
Minusta pitkällä aikavälillä - siis oikeasti turhat ja korvattavat - virastotyöt ym. lampunvaihtajat olisi ajettava alas ihan, koska 1. resurssien haaskausta pitää työvoimaa vähemmän tuottavassa työssä, 2. oikeudenmukaisuus kansalaisten näkökulmasta ja v-käyrän kasvuodotukset. Nyt tässä tilanteessa, kun kotimarkkinoiden kulutuskysyntää ei saisi enempää vahingoittaa, olen julkisten töiden leikkausta vastaan ainakin, jos ei vähintään tehdä samansuuruista työllisyyttä edistävää menoerää. Mutta ei elvyytyksen pidäkään minunkaan mielestäni työllistää itsessään lisää virastotätejä ja kunnanjohtajia. Ja jatkossa, jos halutaan vähentää julkisen sektorin työntekijöitä, on oikeasti mietittävä, mikä on turha työ. Kaikki julkisen sektorin työ ei ole turhaa.
Olenkin jo useamman kertaa todennut, että julkisella vallalla on halutessaan rahoituksellinen suvereniteetti ja maksukyvyttömyysriski, niin en siihen tarkemmin tässä palaa. Minusta Suomella on varaa ottaa lainaa talouskasvun nimissä, koska se antaisi viestin, että kasvua tukevia toimia tehdään. Vai kuinka moni luottoluokittaja uskoo, että leikkaukset luovat kasvua, jota siis halutaan? Ja pian on alettava keskustelemaan valuuttaunionin toimivuudesta ja EKP:n mandaatista. Selvästi äänenpainot ovat vahvistuneet vuoden 2010 jälkeen. Ja jos meillä käy eteläeuroopat, niin Suomen olisi otettava markka takaisin. Sama, mitä jälkeenpäin on sanottu, että Kreikankin olisi pitänyt tehdä. Onkin aivan naurettavaa, että Suomi peesaa vielä Saksaa, kun ollaan kohta itse vuorossa Komission talouskurinpidossa. Kohta opitaan vastuullisuutta.
Vaikka Liberaa pidänkin lähinnä kokoomusnuorten mediatalona, niin lukulistalle menee uusi Euron tulevaisuus -kirja.
