Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Julkistalouden tarjontatekijöihin pitäisi kohdistaa jatkuvasti samanlaista jatkuvaa tehokkuuden kasvutavoitetta kuin mitä yksityiselläkin puolella vaaditaan. Ei voi mitenkään olla kansantalouden kannalta järkevää ylläpitää ja tukea tehottomia rakenteita - taantuma on tekosyy, ja aika huono sellainen vieläpä. Esimerkistä käyvät vaikka Tiedon kaltaiset IT-projektimammutit. Jos taantumassa halutaan erityisesti piristää taloutta, se pitäisi tehdä muutenkin järkevien infrahankkeiden aikatalutuksella tai tukemalla kilpailukykyisiä tai ainakin potentiaalisia kasvuyrityksiä.

Totta, että on resurssien hukkaa tehdä tehottomasti. Toisaalta voi miettiä tässä tilanteessa, onko järkevää siirtää porukkaa kortistoon ja onko tämä parempi vaihtoehto (enemmän työttömyystukia, heidän ''vähemmän-tuottava'' työ jää tekemättä ja palkat kuluttumatta). Lisäksi julkisella sektorilla isot menoerät, koulutus ja terveydenhuolto ovat sellaisia, joissa on vaikea nostaa tuottavuutta muiden alojen tahtiin heikentämättä laatua. Minulle sopii, että siirretään määrärahoja huonoista hankkeista parempiin, jos kulutuksen kerroinvaikutus kokonaiskysyntään on sama tai suurempi kuin edellisessä tilanteessa.
 
onko järkevää siirtää porukkaa kortistoon ja onko tämä parempi vaihtoehto (enemmän työttömyystukia, heidän ''vähemmän-tuottava'' työ jää tekemättä ja palkat kuluttumatta).

Työttömyystuki vai palkan maksaminen huonosti tuottavasta, tai pahimmassa tapauksessa muille haittaa aiheuttavasta työstä? Työttömyystuki säästää heti, se maksaa vähemmän ja varmasti kaikki raha menee kulutukseen. Lisäksi yksilö on vapaana rekrytoitavaksi tuottavampaan työhön tai aloittamaan oma yritystoiminta.

Olen tätä oman kotipitäjän eli tampesterin rahankäyttöä ihmetellyt. Kunnalliset rakennusprojektit tuntuvat lähtevän täysin lapasesta. Nyt on rakenteilla parinsadan miljoonan tunneli. Vasta on saatu valmiiksi uusi terveysasema, joka sitten tehtiin kuparista ja lasista. Onhan se hyvä että tehdään kivan näköistä, mutta luulisi jonkun vähän edullisemmankin vaihtoehdon olleen. Tuo maksoi yli 30 miljoonaa. Saman verran oli kaupungin talous miinuksella 2012.

Tipotie_Terveysasema_Pyynikki_Tampere_Finland.JPG


Lielahdessa on pari kertaa ajellut yhden pytingin ohi joka kanssa näyttäis aika pramealta alueen kaupalliseen rakentamiseen nähden. Vähemmän yllättäen "Suurin vuokralainen on Tampereen kaupunki, joka sijoittaa Lielahtikeskukseen merkittävän palvelukokonaisuuden, mm. terveysaseman, hyvinvointineuvolan, ikäihmisten päivä- ja palvelukeskuksen ja kirjaston. "

Lielahtikeskus.jpg


No ei siinä, rakentamiseen kuluva raha pyörittää talouden pyöriä luoden työpaikkoja ja hyvinvointia.
 
Raksahankkeiden rahat valuu ties mihin pimeiden virolaistyöntekijöiden jne taskuihin. Että ois kiva tietää paljonko noista suurista rakennushankkeista nyt vaikka tuossa yllä olevasta tapauksesta jäi nimenomaan Tampereen hyödyksi? Jotenkin ihan mutulla sanoisin että ei ola kovin iso osa....
 
Minä voisin ainakin luopua osista kirjastoista....

Törkeä kulttuurin vihollinen ja riistokapitalisti!!! Entäs suomen kieli, lapset, seniorit, maahanmuuttajien kotoutus, yhteinen sivistyshistoria, kaupunkilaisten kohtaamispaikat, julkisen sektorin työpaikat....

Mun mielestä kirjastoja voitaisiin hyvin karsia niin, että esim. suurissa alakeskuksissa julkisten yhteyksien äärellä ja kauppakeskuksissa olisi pisteet ja sitten se suuri keskuskirjasto missä on kaikkea.

Nykyään kirjastot ovat toki kaikkea muutakin. Siellä on runonlausuntaa ja lasten satukerhoa tms touhua. Mutta miksi meillä on sitten kulttuuritalot ja kylätalot ja kaikkea muuta?

Nykyään varaus- ja palautusjärjestelmä toimii todella hyvin pk-seudun kirjastoissa. Tässä voisi hyödyntää vaikka smart-posteja. Postikuluja vastaan saisin kirjan lähisiwaan. Myös sähköisen sisällön lainaaminen voisi toimia hyvin verkon kautta ilman että haetaan sitä kamaa hyllystä. Kannatan!
 
Työttömyystuki vai palkan maksaminen huonosti tuottavasta, tai pahimmassa tapauksessa muille haittaa aiheuttavasta työstä? Työttömyystuki säästää heti, se maksaa vähemmän ja varmasti kaikki raha menee kulutukseen. Lisäksi yksilö on vapaana rekrytoitavaksi tuottavampaan työhön tai aloittamaan oma yritystoiminta.

Niin, ja fudujahan ei tarvitsisi nykyisille paperinpyörittäjille antaa vaan antaa eläköitymisen hoitaa asia. Esim. periaatepäätös, ettei alle 20 tuhannen asukkaan pitäjä tarvitse enää minkään näköistä hallintoa vuodesta 2020 lähtien voisi olla toimiva. Kunnan nimen saisivat pitää, kun se joillekin on tässä kuntaliitoskeskustelussa se sydämen asia. Viestisi tiivistää muuten hauskasta julkiset kulutusorgiat :D Elvytetään pojat, elvytetään!
 
Totta, että on resurssien hukkaa tehdä tehottomasti. Toisaalta voi miettiä tässä tilanteessa, onko järkevää siirtää porukkaa kortistoon ja onko tämä parempi vaihtoehto (enemmän työttömyystukia, heidän ''vähemmän-tuottava'' työ jää tekemättä ja palkat kuluttumatta). Lisäksi julkisella sektorilla isot menoerät, koulutus ja terveydenhuolto ovat sellaisia, joissa on vaikea nostaa tuottavuutta muiden alojen tahtiin heikentämättä laatua. Minulle sopii, että siirretään määrärahoja huonoista hankkeista parempiin, jos kulutuksen kerroinvaikutus kokonaiskysyntään on sama tai suurempi kuin edellisessä tilanteessa.
Totta munassa on parempi lopettaa resurssien hukkaaminen aina kun se havaitaan. Säästyneet resurssit voidaan käyttää toisaalla tehokkaammin, mikä tietysti kompensoi negatiivisia primäärityöllisyysvaikutuksia, ja kompensoi niitä alalla, millä voi olla tulevaisuus. Kylvämällä rahaa tehottomuuspesäkkeisiin ne tulevat vain riippuvaisiksi ulkopuolisesta rahoituksesta.

Terveydenhuollossa ei ole mahdollista nostaa tuottavuutta? Soininvaara meinattiin lynkata, kun hän kehtasi esittää, että jonkun sairaanhoidon etäyksikön kannattaisi kouluttaa tavalliset sairaanhoitajat ottamaan yksinkertaisimpia rutiini-röntgenkuvia aikaa sitten kuoletetulla laitteistolla sen sijaan, että nämä kaikki potilaat pitää lähettää kuvia varten keskussairaalaan tai että erikseen pitää palkata röntgenhoitaja ottamaan muutamaa hassua kuvaa viikossa 30 vuotta vanhalla laitteistolla.
 
Mun mielestä kirjastoja voitaisiin hyvin karsia niin, että esim. suurissa alakeskuksissa julkisten yhteyksien äärellä ja kauppakeskuksissa olisi pisteet ja sitten se suuri keskuskirjasto missä on kaikkea.

Samaa olen itsekin ajatellut. Ainankin pk-seudulla, jossa on huimat 69 kirjastoa, eli kirjasto per 15 000 asukasta, voitaisiin täysin onnettomia lähiökirjastoja karsia.


Nykyään kirjastot ovat toki kaikkea muutakin. Siellä on runonlausuntaa ja lasten satukerhoa tms touhua. Mutta miksi meillä on sitten kulttuuritalot ja kylätalot ja kaikkea muuta?

Nykyään varaus- ja palautusjärjestelmä toimii todella hyvin pk-seudun kirjastoissa. Tässä voisi hyödyntää vaikka smart-posteja. Postikuluja vastaan saisin kirjan lähisiwaan. Myös sähköisen sisällön lainaaminen voisi toimia hyvin verkon kautta ilman että haetaan sitä kamaa hyllystä. Kannatan!

Kirjastot voitaisiin muuttaa takaisin nimensä veroisiksi. Nykyään niissä on aivan liikaa kaikkea muuta. Kirjat ovat halpoja ja niitä lukevat vain sivistyneet ihmiset, joten verovarat menisivät hyvään käyttöön.

Pahin esimerkki on Leppävaaran kirjasto (Espoossa siis), jonka koko alakerta muutettiin jo vuosia sitten joksikin helvetin lasten/nuorten leikki/pelipaikaksi. Yläkerrassa on jopa vähän kirjojakin.
 
^Valitettavasti tuosta robotisaatiosta luodaan uutisoinnissa paljon kauhukuvia miten "työpaikkoja häviää". Niitä häviää joka tapauksessa ja tuo on väistämätön kehitys.
 
Törkeä kulttuurin vihollinen ja riistokapitalisti!!! Entäs suomen kieli, lapset, seniorit, maahanmuuttajien kotoutus, yhteinen sivistyshistoria, kaupunkilaisten kohtaamispaikat, julkisen sektorin työpaikat....

Mun mielestä kirjastoja voitaisiin hyvin karsia niin, että esim. suurissa alakeskuksissa julkisten yhteyksien äärellä ja kauppakeskuksissa olisi pisteet ja sitten se suuri keskuskirjasto missä on kaikkea.

Nykyään kirjastot ovat toki kaikkea muutakin. Siellä on runonlausuntaa ja lasten satukerhoa tms touhua. Mutta miksi meillä on sitten kulttuuritalot ja kylätalot ja kaikkea muuta?

Nykyään varaus- ja palautusjärjestelmä toimii todella hyvin pk-seudun kirjastoissa. Tässä voisi hyödyntää vaikka smart-posteja. Postikuluja vastaan saisin kirjan lähisiwaan. Myös sähköisen sisällön lainaaminen voisi toimia hyvin verkon kautta ilman että haetaan sitä kamaa hyllystä. Kannatan!

Minusta riittäisi, jos kirjastoja olisi vain muutama hyvien liikenneyhteyksien varrella. Esim. Kantakaupungissa, Pasilassa, Itäkeskuksessa, Tapiolassa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Kirjasto ei kuitenkaan ole mikään sellainen paikka jossa kukaan kävisi päivittäin ja tarvitsisi sen olevan ihan naapurissa. Kirjastoissa pitäisi olla vain hyvät lukusalit ja isot kirja- ja lehtikokoelmat. Kaikki muu pitäisi siivota sieltä pois ja kirjastojen pitäisi keskittyä lukuharrastuksen edistämiseen.
 
Työttömyystuki vai palkan maksaminen huonosti tuottavasta, tai pahimmassa tapauksessa muille haittaa aiheuttavasta työstä? Työttömyystuki säästää heti, se maksaa vähemmän ja varmasti kaikki raha menee kulutukseen. Lisäksi yksilö on vapaana rekrytoitavaksi tuottavampaan työhön tai aloittamaan oma yritystoiminta.

Työllinen uskaltaa myös kuluttaa ja säilyy työkykyisenä. Mikä on turhaa, mitä ilmankin pärjättäisiin ja mikä on haitallista, on ikuisuusaihe ja vaatii tarkemman tarkastelu.

Totta munassa on parempi lopettaa resurssien hukkaaminen aina kun se havaitaan. Säästyneet resurssit voidaan käyttää toisaalla tehokkaammin, mikä tietysti kompensoi negatiivisia primäärityöllisyysvaikutuksia, ja kompensoi niitä alalla, millä voi olla tulevaisuus. Kylvämällä rahaa tehottomuuspesäkkeisiin ne tulevat vain riippuvaisiksi ulkopuolisesta rahoituksesta.

Terveydenhuollossa ei ole mahdollista nostaa tuottavuutta? Soininvaara meinattiin lynkata, kun hän kehtasi esittää, että jonkun sairaanhoidon etäyksikön kannattaisi kouluttaa tavalliset sairaanhoitajat ottamaan yksinkertaisimpia rutiini-röntgenkuvia aikaa sitten kuoletetulla laitteistolla sen sijaan, että nämä kaikki potilaat pitää lähettää kuvia varten keskussairaalaan tai että erikseen pitää palkata röntgenhoitaja ottamaan muutamaa hassua kuvaa viikossa 30 vuotta vanhalla laitteistolla.
No nyt ei vaikuta siltä, että ne säästyneet resurssit käytettäisiin, vaan tarkoitus on ilmeisesti säästää ja pyrkiä ylijäämäiseksi. Kirjoitin, että on vaikeaa kasvattaa tuottavuutta samaa tahtia kuin muilla, yleensä yksityisillä, toimialoilla. Rajatuottavuus laskee nopeasti siinä, kun yritetään hoitaa enemmän lapsia, mielenterveysongelmia tai syöpäkasvaimia sillä yhdellä työpanoksella, kun tulokset mitataan laadullisesti.
 
No nyt ei vaikuta siltä, että ne säästyneet resurssit käytettäisiin, vaan tarkoitus on ilmeisesti säästää ja pyrkiä ylijäämäiseksi. Kirjoitin, että on vaikeaa kasvattaa tuottavuutta samaa tahtia kuin muilla, yleensä yksityisillä, toimialoilla. Rajatuottavuus laskee nopeasti siinä, kun yritetään hoitaa enemmän lapsia, mielenterveysongelmia tai syöpäkasvaimia sillä yhdellä työpanoksella, kun tulokset mitataan laadullisesti.

Jos verotulot kasvoivat viime vuonna yli kolme miljardia ja velkaa otettiin enemmän kuin koskaan niin eihän oikeasti mitään säästämistä ole tehty. Jos rahat on fokusoitu päin persettä eikä ne riitä siitäkään huolimatta että tulot ovat kasvaneet niin ei se vielä mitään säästämistä ole.

Palataan asiaan kun valtio ensimmäisen kerran ihan oikeasti pienentää budjettiaan, sitä voi kutsua säästämiseksi.
 
Jos verotulot kasvoivat viime vuonna yli kolme miljardia ja velkaa otettiin enemmän kuin koskaan niin eihän oikeasti mitään säästämistä ole tehty. Jos rahat on fokusoitu päin persettä eikä ne riitä siitäkään huolimatta että tulot ovat kasvaneet niin ei se vielä mitään säästämistä ole.

Palataan asiaan kun valtio ensimmäisen kerran ihan oikeasti pienentää budjettiaan, sitä voi kutsua säästämiseksi.

Budjetissa on sellaisia momentteja, jotka kasvavat vaikka kuinka yritettäisiin säästää. Kreikassa alijäämä paisui perkeleesti, vaikka kuinka koettivat leikata. Kansantalouden tasolla noi mikromaailman jutut ei vaan toimi.
 
Yksi hyvä veronkorotus olisi sokeri ja roska ruoka vero . ihmiset jotka syövät itsensä sairaaksi esim sokeri taudit ym, tulevat maksamaan sairaala kuluina huimia summia
 
Budjetissa on sellaisia momentteja, jotka kasvavat vaikka kuinka yritettäisiin säästää. Kreikassa alijäämä paisui perkeleesti, vaikka kuinka koettivat leikata. Kansantalouden tasolla noi mikromaailman jutut ei vaan toimi.

Silloin kyseessä on rakenteellinen ongelma johon pitäisi pyrkiä jotenkin puuttumaan. Aina vain kasvava budjetti ei ole säästämistä ja tähän mennessä ainakin on toimittu juuri kuten kansantaloustieteilijät toivovat; paisutettu budjettia, tosin heikoin tuloksin.
 
Silloin kyseessä on rakenteellinen ongelma johon pitäisi pyrkiä jotenkin puuttumaan. Aina vain kasvava budjetti ei ole säästämistä ja tähän mennessä ainakin on toimittu juuri kuten kansantaloustieteilijät toivovat; paisutettu budjettia, tosin heikoin tuloksin.

Mikä ihmeen rakenteellinen ongelma? Jos sopeuttaa budjettia 3 miljardilla kasvaa menetettyjen verotulojen ja kerrannaisvaikutusten myötä budjettivaje toisaalla (sosiaalipuolella), niin nettona ollaan pakkasella, tuttua kriisimaista.
 
Jos verotulot kasvoivat viime vuonna yli kolme miljardia ja velkaa otettiin enemmän kuin koskaan niin eihän oikeasti mitään säästämistä ole tehty. Jos rahat on fokusoitu päin persettä eikä ne riitä siitäkään huolimatta että tulot ovat kasvaneet niin ei se vielä mitään säästämistä ole.

Palataan asiaan kun valtio ensimmäisen kerran ihan oikeasti pienentää budjettiaan, sitä voi kutsua säästämiseksi.

Eikö tätä ole jo käyty läpi, miksi se maali kaiken aikaa karkaa? Tähtäin on ollut kaiken aikaa alijäämän pienentämisessä, mutta hups, sosiaalia- ja työttömyystukien määrä nousee, verotulot eivät lisäänny tai vähenevät, koska tulovirrat taloudessa eivät kasva ja yksityinen sektori pyrkii nettosäästämään. Ei myötäsyklisen finanssipolitiikan vaikutusta ymmärretä hierarkian korkeimmassa päässäkään.
 
Eikö tätä ole jo käyty läpi, miksi se maali kaiken aikaa karkaa? Tähtäin on ollut kaiken aikaa alijäämän pienentämisessä, mutta hups, sosiaalia- ja työttömyystukien määrä nousee, verotulot eivät lisäänny tai vähenevät, koska tulovirrat taloudessa eivät kasva ja yksityinen sektori pyrkii nettosäästämään. Ei myötäsyklisen finanssipolitiikan vaikutusta ymmärretä hierarkian korkeimmassa päässäkään.

Tähtäin pitäisikin asettaa sen takia kauemmas ja leikkaukset hoitaa hallitusti. Tuskin täällä kukaan niin tyhmä on, että luulee tehostamistoimien olevan päivien kysymys. Ihan niin kuin julkista on alettu sotien jälkeen hitaasti paisuttaa, sitä voidaan myös hitaasti pienentää.

Budjetissa on sellaisia momentteja, jotka kasvavat vaikka kuinka yritettäisiin säästää. Kreikassa alijäämä paisui perkeleesti, vaikka kuinka koettivat leikata. Kansantalouden tasolla noi mikromaailman jutut ei vaan toimi.

Kreikka nyt on kusessa juuri sen takia, että kaikki leikkaukset joudutaan tekemään velkojien mieliksi nopealla aikataululla. Siksi Suomessa leikkaukset olisi hyvä toteuttaa silloin, kun ne vielä voidaan toteuttaa omaehtoisesti

Vähän menee ohi aiheesta Islanti antoi pankkiensa kaatua - nyt häämöttää 2 % työttömyys - Uutiset - Talouselämä Alkuunhan manailtiin että islanti ei tule nousemaan jaloilleen vielä pitkään aikaan

Aika näyttää miten Islannin käy tulevaisuudessa. Sikäli ongelmat ovat eri kaliiberia, kun Islanti on kuitenkin vain 300 tuhannen asukaan saarivaltio ja voisi melkein kuvitella, ettei niiden pankit olleet niin läheisesti esimerkiksi Saksan pankkeihin kytköksissä. Jos tuollainen temppu olisi tehty sellaisten kriisimaiden pankeissa, joissa Saksalla on paljon saatavia, olisi varmaan seuraava vaihe ollut muutamat ylimääräiset kutsunnat.
 
Mikä ihmeen rakenteellinen ongelma? Jos sopeuttaa budjettia 3 miljardilla kasvaa menetettyjen verotulojen ja kerrannaisvaikutusten myötä budjettivaje toisaalla (sosiaalipuolella), niin nettona ollaan pakkasella, tuttua kriisimaista.
Rakenteellinen ongelma on tässä esittämässäsi ajatusmallissa. Tämän ajattelusi mukaan jos valtio rahoittaa sillan rakentamisen, on ihan sama tuleeko silta salmen yli lossin tilalle vai jonnekin avomerelle kilometrien päähän lähimmästä tiestä. Kunhan vaan saadaan rahaa menemään, niin taantuma loppuu. Ja jos taantuma jatkuu silti, niin rahaa ei vaan haaskattu tarpeeksi.
 
Back
Ylös Bottom