Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


SIC- sanoi:
Minusta riittäisi, jos kirjastoja olisi vain muutama hyvien liikenneyhteyksien varrella. Esim. Kantakaupungissa, Pasilassa, Itäkeskuksessa, Tapiolassa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Kirjasto ei kuitenkaan ole mikään sellainen paikka jossa kukaan kävisi päivittäin ja tarvitsisi sen olevan ihan naapurissa. Kirjastoissa pitäisi olla vain hyvät lukusalit ja isot kirja- ja lehtikokoelmat. Kaikki muu pitäisi siivota sieltä pois ja kirjastojen pitäisi keskittyä lukuharrastuksen edistämiseen.
Click to expand...

Joku aika sitten oli erään Helsingin kirjaston päällikkö aamuteeveen tentattavana. Tädin mielestä fyysinen kirja pitää paikkansa ja sähköiset palvelut tulevat sitten joskus. Lisäksi hän oli ylpeä ja innoissaan (toki syystäkin) siitä että kirjasto oli kohtaamispaikka ja lapset viihtyivät hyvin oli sitä sun tätä touhua tarjolla.

Kyllä tämäkin malli mulle kelpaa jos.. Luovutaan sitten kulttuuritaloista ja kylätaloista, pidetään kirjasto auki esim. Klo 23:n ja siellä voi myös pitää keikkoja ja muuta toimintaa. Päällekkäisiä rakenteita meillä riittää.
 
Asiakaslähtöisyys on toki bullshit-bingossa esiintyvä termi, mutta julkisella puolella asiasta ei usein ole mitään muistikuvaa. Laitetaan tolkuttomat määrät rahaa kohteisiin, joista ei ole mitään hyötyä. Tehdään miljardilla metro moottoritien viereen, sen varrellahan onkin muutama tiheämpi asutusalue ja loput metsää, huviloita ja vettä. Tuollanen 30 millin sairaala on myös oikea malliesimerkki, rahapulan takia minimimiehitys päällä ja vuodevaatteetkin pestään virossa parin euron "säästön" takia. Varmasti velliä syövää potilasta ja 12h vuoroa minimipalkalla painavaa hoitajaa lohduttaa että seinässä on kuparia.

Jos jokainen päätös pitäisi perustella veronmaksajan hyödyn kannalta, jälki voisi olla fiksumpaa.
 
Dopey sanoi:
Rakenteellinen ongelma on tässä esittämässäsi ajatusmallissa. Tämän ajattelusi mukaan jos valtio rahoittaa sillan rakentamisen, on ihan sama tuleeko silta salmen yli lossin tilalle vai jonnekin avomerelle kilometrien päähän lähimmästä tiestä. Kunhan vaan saadaan rahaa menemään, niin taantuma loppuu. Ja jos taantuma jatkuu silti, niin rahaa ei vaan haaskattu tarpeeksi.
Click to expand...

Niin pitkään tulee "haaskata" kunnes yksityinen sektori jaksaa taas vetää taloutta. Suomen tapauksessa toki vientisektorin merkitys korostuu. Ei valtion budjettialijäämät ole kuin tahroja paperilla, pelkkiä kirjanpitomerkintöjä. Mikä merkkaa on työllisyys, tulonjako yms.
 
pååtta sanoi:
Mikä merkkaa on työllisyys, tulonjako yms.
Click to expand...

kyMcOhw.jpg
 
Eihän ne tuekaan, koska valtio ei noudata mitään talousteorioihin perustuvaa talouspolitiikkaa. Valtio noudattaa nyt myötäsyklistä politiiikkaa. Mikään talousteoria ei tue verojen korotuksia laskukaudella.

Minusta paras tapa "elvyttää" olisi veronkevennykset ja säätelyn vähentäminen.
 
SIC on sikäli oikeassa, että valtio ei noudata talousteorioihin perustuvaa talouspolitiikkaa. Ei Suomi, eikä oikein mikään muukaan. Kuten yleensäkin, mielipide siitä, mitä pitäisi tehdä, on valmiiksi mietitty ja sitten vaan etsitään sille myönteiset perustelut. Aina ei löydy, joten sitten täytyy vedota äänestäjille läheisiin ja tunteisiin vetoaviin anekdootteihin. "Eihän Virtasen perhekään voi ottaa aina vaan lainaa?!" "Etelän vetelät ne otti aina vaan lainaa!1" "Velka on tosi paha juttu, kylhän te tiiätte (mut älkää rajoittako pankkien toimintaa, tieteskään)" jne.

Toisaalta kaiken perusteella on vähän vaikea nähdä, miten ne (poliitikot) nyt yhtäkkiä alkaisivat tuhlaamaan suunapäänä, jos tilaisuuden saisivat. Ehkä vaat tietävät olevansa pohjimmiltaan toivottomia rahankäyttäjiä, ja asettavat itselleen rajoitteita pyyteettömästi - jopa kansantalouden toiminnan haittaamisen uhalla. Tilaisuus tekee varkaan (paitsi muiden kohdalla, kuin poliitikkojen, luonnollisesti).

Teorian, jota ei sovelleta, mukaan julkinen kulutus on pikkuisen veronkevennyksiä parempi elvytys, sillä se synnyttää 100% kulutusta. Verokevennys synnyttää vähemmän, dG=(100%-[1-marginaalinen kulutusalttius]) karkeasti. Molempien päälle tietysti kerroinvaikutus.
 
Toi mystinen sääntelyn vähentäminen on kyllä aina hieno lääke kaikkeen. Komeasti ollaan unohdettu mistä koko globaalin talouden syöksykierre sai oikein kunnolla tuulta purjeisiin, eli sääntelyn purkamisesta. Myöskään ihan liikaa esimerkkejä ei koskaan tarjota siitä, mitä sääntelyä oikeastaan tarkoitetaan. Aina kuitenkin muistetaan kertoa, että liikaa sitä joka tapauksessa on.

Myönnetään toki että onhan näitä esimerkkejä siitä miten tarpeettoman paljon byrokratialla hankaloitetaan yrittäjän toimintaa, mutta onko tässä potentiaalia joksikin pelastuksen reseptiksi?
 
No palvelualalla ravintola ja elintarvike ala on niin säädeltyjä että ainakin siellä olisi "helppo" purkaa säätelyä ja parantaa työllisyyttä.
 
Reno^^ sanoi:
Toi mystinen sääntelyn vähentäminen on kyllä aina hieno lääke kaikkeen. Komeasti ollaan unohdettu mistä koko globaalin talouden syöksykierre sai oikein kunnolla tuulta purjeisiin, eli sääntelyn purkamisesta. Myöskään ihan liikaa esimerkkejä ei koskaan tarjota siitä, mitä sääntelyä oikeastaan tarkoitetaan. Aina kuitenkin muistetaan kertoa, että liikaa sitä joka tapauksessa on.

Myönnetään toki että onhan näitä esimerkkejä siitä miten tarpeettoman paljon byrokratialla hankaloitetaan yrittäjän toimintaa, mutta onko tässä potentiaalia joksikin pelastuksen reseptiksi?
Click to expand...

Ei se säätelyn purkaminen ollut syynä finanssikriisille. Esim. eurokriisin pääsyy on se, että euro on poliittisin perustein tehty valuutta, ei taloudellisin. Enkä edes tarkoittanut säätelyllä rahoitusmarkkinoita, vaan kaikenmaailman byrokratiaa ja sääntöviidakkoa mitä täällä on.
 
ibnz sanoi:
....Teorian, jota ei sovelleta, mukaan julkinen kulutus on pikkuisen veronkevennyksiä parempi elvytys, sillä se synnyttää 100% kulutusta. Verokevennys synnyttää vähemmän, dG=(100%-[1-marginaalinen kulutusalttius]) karkeasti. Molempien päälle tietysti kerroinvaikutus.
Click to expand...

Nythän tämä julkisen kulutuksen elvytysvaikutus kustaan veron kiristyksillä. Olisiko kiristyksiä tarvittu, jos julkista sektoria ei olisi turvotettu talouden lihavina vuosina? Vastaus on ei ja nyt meillä olisi kaksi työvälinettä elvytykseen.
 
SIC- sanoi:
Ei se säätelyn purkaminen ollut syynä finanssikriisille.
Click to expand...

Heh, my bad. Mielessäni oli ennemminkin tämä viimeisen n. 30 vuoden trendi ja rahoitusmarkkinat.

- - - Updated - - -

Jami2003 sanoi:
No palvelualalla ravintola ja elintarvike ala on niin säädeltyjä että ainakin siellä olisi "helppo" purkaa säätelyä ja parantaa työllisyyttä.
Click to expand...

Epäilemättä näin on, mutta minä en usko että tällä taantumaa taitetaan.
 
ibnz sanoi:
SIC on sikäli oikeassa, että valtio ei noudata talousteorioihin perustuvaa talouspolitiikkaa. Ei Suomi, eikä oikein mikään muukaan. Kuten yleensäkin, mielipide siitä, mitä pitäisi tehdä, on valmiiksi mietitty ja sitten vaan etsitään sille myönteiset perustelut. Aina ei löydy, joten sitten täytyy vedota äänestäjille läheisiin ja tunteisiin vetoaviin anekdootteihin. "Eihän Virtasen perhekään voi ottaa aina vaan lainaa?!" "Etelän vetelät ne otti aina vaan lainaa!1" "Velka on tosi paha juttu, kylhän te tiiätte (mut älkää rajoittako pankkien toimintaa, tieteskään)" jne.

Toisaalta kaiken perusteella on vähän vaikea nähdä, miten ne (poliitikot) nyt yhtäkkiä alkaisivat tuhlaamaan suunapäänä, jos tilaisuuden saisivat. Ehkä vaat tietävät olevansa pohjimmiltaan toivottomia rahankäyttäjiä, ja asettavat itselleen rajoitteita pyyteettömästi - jopa kansantalouden toiminnan haittaamisen uhalla. Tilaisuus tekee varkaan (paitsi muiden kohdalla, kuin poliitikkojen, luonnollisesti).
Click to expand...

Aika karmean kuvan siitä millä tasolla päättäjien taloustietämys liikkuu kertoo tämä, miten talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri ei tiedä paljon valtionvelka on.

A-studio: Talk: 06.02.2014 21.05 | Tv | Areena | yle.fi

ibnz sanoi:
Teorian, jota ei sovelleta, mukaan julkinen kulutus on pikkuisen veronkevennyksiä parempi elvytys, sillä se synnyttää 100% kulutusta. Verokevennys synnyttää vähemmän, dG=(100%-[1-marginaalinen kulutusalttius]) karkeasti. Molempien päälle tietysti kerroinvaikutus.
Click to expand...

Siinä mielessä julkinen kulutus olisi hyvää elvytystä, jos todellakin investoitaisiin. Esim. Länsimetron laajennus olisi erinomaista elvytystä ja Pasilan rakennushankkeet myös. Tosiasiassa kuitenkin elvytys täällä on selkeiden investointien sijaan julkisen sektorin palkkojen kasvattamista, kehitysavun nostamista jne. Noillä ei ole samalla tavalla elvyttävää vaikutusta ja ne voivat jopa olla haitallisia. Esim. Ylen budjetti kasvaa koko ajan ja samalla Sanoma ja Alma Media vetävät YT-neuvotteluita.
 
SIC- sanoi:
Aika karmean kuvan siitä millä tasolla päättäjien taloustietämys liikkuu kertoo tämä, miten talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri ei tiedä paljon valtionvelka on.

A-studio: Talk: 06.02.2014 21.05 | Tv | Areena | yle.fi
Click to expand...

Voi helvetti. Voi vain arvailla paljonko tuollaiset kustantaa valtiolle suurina palkkoina ja huonoina päätöksinä. Tulosvastuu julkiselle sektorille, anyone? Tosin demokratiaanhan kuuluu, että enemmistön mielipide on parempi kuin oikea mielipide. (Wikiquoten mukaan Churchill olisi joskus todennut, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.)

SIC- sanoi:
Siinä mielessä julkinen kulutus olisi hyvää elvytystä, jos todellakin investoitaisiin. Esim. Länsimetron laajennus olisi erinomaista elvytystä ja Pasilan rakennushankkeet myös. Tosiasiassa kuitenkin elvytys täällä on selkeiden investointien sijaan julkisen sektorin palkkojen kasvattamista, kehitysavun nostamista jne. Noillä ei ole samalla tavalla elvyttävää vaikutusta ja ne voivat jopa olla haitallisia. Esim. Ylen budjetti kasvaa koko ajan ja samalla Sanoma ja Alma Media vetävät YT-neuvotteluita.
Click to expand...

Erinomaisia esimerkkejä. Ei kyllä mahdu minunkaan päähäni, miten nuo hyödyttää Suomen taloutta.
 
SIC- sanoi:
Siinä mielessä julkinen kulutus olisi hyvää elvytystä, jos todellakin investoitaisiin. Esim. Länsimetron laajennus olisi erinomaista elvytystä ja Pasilan rakennushankkeet myös. Tosiasiassa kuitenkin elvytys täällä on selkeiden investointien sijaan julkisen sektorin palkkojen kasvattamista, kehitysavun nostamista jne. Noillä ei ole samalla tavalla elvyttävää vaikutusta ja ne voivat jopa olla haitallisia. Esim. Ylen budjetti kasvaa koko ajan ja samalla Sanoma ja Alma Media vetävät YT-neuvotteluita.
Click to expand...

Johtopäätös: ''elvyyttäminen on jees ja vaikutukset kiistatta positiivisia, mutta ne ostais kummiski torkkupeittoja ja paskahuusseja Afrikkaan. Sen takia lopetetaan keskustelu tästä mahdollisuudesta. Seuraava aihe.'' ;)
 
S-kolmonen sanoi:
Johtopäätös: ''elvyyttäminen on jees ja vaikutukset kiistatta positiivisia, mutta ne ostais kummiski torkkupeittoja ja paskahuusseja Afrikkaan. Sen takia lopetetaan keskustelu tästä mahdollisuudesta. Seuraava aihe.'' ;)
Click to expand...

Kuten tässä on aika usein jo todettu niin elvyttämistä nyt suurin osa pitää ok:na, jos se tehdään oikein. Resurssien tuhlailua tässä kritisoidaan, jossa Kumpula-Natrit ovat maailman luokan tekijöitä.
 
S-kolmonen sanoi:
Johtopäätös: ''elvyyttäminen on jees ja vaikutukset kiistatta positiivisia, mutta ne ostais kummiski torkkupeittoja ja paskahuusseja Afrikkaan. Sen takia lopetetaan keskustelu tästä mahdollisuudesta. Seuraava aihe.'' ;)
Click to expand...

Niin, on elvytystä ja elvytystä. Valtio ei elvytä oikein, niin olisi parempi leikata veroja. Miten toimisi vaikkapa verotuksen keventäminen jotta autokauppa alkaisi taas vetämään ja Viron viinaralli loppuisi? Väitän, että verotulot jopa kasvaisivat, kun autokanta alkaisi uusiutumaan ja kaljat ostettaisiin lähikaupasta Tallinnan sijasta.
 
Back
Ylös Bottom