Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Siltä näyttää: linkki

Ja teollisuus tässäkin eniten otti takkiin. Ei tässä mitään hätää ole; vientiteollisuus sakkaa, julkinen sektori korottaa palkkojaan ja ay-liike jäätyy paikoilleen puolustamaan saavutettuja etuja. Näillä eväillä uskoisin Suomen talouskriisin korjautuvan vasta silloin kun vedestä tulee sotimisen arvoista.

ktps_2013_11_2014-01-15_tie_001_fi_001.gif


Tilastokeskus - Palkkasummakuvaajat
 
Ja teollisuus tässäkin eniten otti takkiin. Ei tässä mitään hätää ole; vientiteollisuus sakkaa, julkinen sektori korottaa palkkojaan ja ay-liike jäätyy paikoilleen puolustamaan saavutettuja etuja. Näillä eväillä uskoisin Suomen talouskriisin korjautuvan vasta silloin kun vedestä tulee sotimisen arvoista.

ktps_2013_11_2014-01-15_tie_001_fi_001.gif


Tilastokeskus - Palkkasummakuvaajat

Palkkasumma voi nousta vaikka palkkoja alennettaisiin. Teollisuudessa syynä lienee jatkuvat irtisanomiset ovat palkkasumman laskun syynä. Sosiaalipuolelle joudutaan varmaan rekrytoimaan vielä enemmän ja enemmän ihmisiä kun suomalaiset vanhenevat, jolloin palkkasumma nousee väistämättä.
 
Tuosta voidaan sitten laittaa puolet Kreikan uuteen tukipakettiin ja lopuilla ostaa vaikka joku it-järjestelmä.
Tää on muuten niin taivahan totta. IT-järjestelmätoimittajat kuppaavat veronmaksajien rahoja aivan tolkuttomia määriä. Syitä on toki monia siihen, että julkisen puolen IT-hankkeissa on useimmiten vähintään yksi nolla liikaa hintalapussa, mutta suurin osa niistä on julkisten toimijoiden itse itselleen aiheuttamia. Mikäs siinä on ostellessa, kun ei omia rahoja kulu yhtään.
 
Palkkasumma voi nousta vaikka palkkoja alennettaisiin. Teollisuudessa syynä lienee jatkuvat irtisanomiset ovat palkkasumman laskun syynä. Sosiaalipuolelle joudutaan varmaan rekrytoimaan vielä enemmän ja enemmän ihmisiä kun suomalaiset vanhenevat, jolloin palkkasumma nousee väistämättä.
Kyllähän tämän ymmärtää jokainen peruskoulumatematiikasta selvinnyt, mutta Dopeyn linkittämän tilaston mukaan julkisella puolella on kyllä voitettu yksityinen sektori palkkakehityksessäkin. Mielestäni ongelma vain on siinä, että todelliset nettoveronmaksajat vientiteollisuudesta vähenevät ja velkarahoituksella elävän julkisen sektorin työntekijämäärä ja -kustannukset kasvavat.
 
Äsken ykkösellä Puoli seiskassa haastateltiin suomalaisnaista, joka oli valmis maksamaan opiskelustaan Latviassa 60 tuhannen euron lukukausimaksut sen vuoksi, että siellä pääsi opiskelemaan lääkäriksi ilman pääsykoetta, lukiotodistuksella. Pisti miettimään, että mitenkäs asia hoituu lampaiden valtakunnassa? No tarjoamalla kaikille ulkomaalaisille ilmainen koulutus totta kai! Voi nyt helvetti. Jos poliitikoilla olisi sitäkään vähää bisnesvainua niin ne perisi ulkomaalaisilta opiskelijoilta edes nimellismaksun ja subventoisi tällä summalla ulkomailla lääkäriksi opiskelevia. Ei tarvitsisi palkata niitä huonoa suomea puhuvia tohtoreita, jotka määräävät lääkkeitä ymmärtämättä, mikä potilaita vaivaa!
 
Kyllähän tämän ymmärtää jokainen peruskoulumatematiikasta selvinnyt, mutta Dopeyn linkittämän tilaston mukaan julkisella puolella on kyllä voitettu yksityinen sektori palkkakehityksessäkin. Mielestäni ongelma vain on siinä, että todelliset nettoveronmaksajat vientiteollisuudesta vähenevät ja velkarahoituksella elävän julkisen sektorin työntekijämäärä ja -kustannukset kasvavat.

Paljonkas työntekijämäärä julkisella sektorilla on kasvanut? Mikä on nettoveronmaksaja? Pitääkö olla vain yksityisellä sektorilla töissä vai ovatko todelliset nettoveronmaksajat vientiteollisuudessa? Julkisella sektorilla on hyvin usein muodollisten pätevyysvaatimusten vuoksi korkeampi koulutus kuin yksityisellä sektorilla, joten ansiotasoa ja sen muutosta pitäisi verrata yksityisen sektorin vastaavien henkilöiden palkkojen nousuun.
 
Kyllähän tämän ymmärtää jokainen peruskoulumatematiikasta selvinnyt, mutta Dopeyn linkittämän tilaston mukaan julkisella puolella on kyllä voitettu yksityinen sektori palkkakehityksessäkin. Mielestäni ongelma vain on siinä, että todelliset nettoveronmaksajat vientiteollisuudesta vähenevät ja velkarahoituksella elävän julkisen sektorin työntekijämäärä ja -kustannukset kasvavat.

Peruskoulun matematiikka ei näköjään riitä tuomaan ymmärrystä siitä, että vientiteollisuuden veronmaksajat ei ole sen parempia veronmaksajia kuin muutkaan. Vientiä tarvitaan vain ja ainoastaan maksamaan tavaroiden tuonti suomeen.
 
Julkisen sektorin karsimisessa ei tarvitse olla kyse vain siitä, onko meillä rahaa johonkin. Esimerkiksi nousukaudella "meillä" (=niillä veronmaksajilla jotka sen kustantaa) voi olla varaa maksaa vaikkapa kehitysapua ja palkkaa puuhastelijoille jotka sitä koordinoi, mutta on täysin eri asia onko siinä mitään järkeä.
 
Paljonkas työntekijämäärä julkisella sektorilla on kasvanut? Mikä on nettoveronmaksaja? Pitääkö olla vain yksityisellä sektorilla töissä vai ovatko todelliset nettoveronmaksajat vientiteollisuudessa? Julkisella sektorilla on hyvin usein muodollisten pätevyysvaatimusten vuoksi korkeampi koulutus kuin yksityisellä sektorilla, joten ansiotasoa ja sen muutosta pitäisi verrata yksityisen sektorin vastaavien henkilöiden palkkojen nousuun.
Kantamme asioihin on jo tullut molemmin puolin selväksi ja tämä keskustelu käytiin jo edellisillä sivuilla. Siellä näytin jokusen tilastonkin, mutta ne eivät ilmeisesti kelvanneet. En jaksa lähteä enää saivartelemaan, koska meidän kesken se ei johda mihinkään.


Free weight sanoi:
Peruskoulun matematiikka ei näköjään riitä tuomaan ymmärrystä siitä, että vientiteollisuuden veronmaksajat ei ole sen parempia veronmaksajia kuin muutkaan. Vientiä tarvitaan vain ja ainoastaan maksamaan tavaroiden tuonti suomeen.
Periaatteellisella tasolla toki näin. Käytännössä tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä siltä että asia olisi näin, sillä Suomen velkaantuminen ei pysähtyne vaikka vaihtotaseen alijäämä korjautuisi nollaan. Vaihtotaseen alijäämä ja julkisen talouden alijäämä ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.
 
Julkisella sektorilla on hyvin usein muodollisten pätevyysvaatimusten vuoksi korkeampi koulutus kuin yksityisellä sektorilla, joten ansiotasoa ja sen muutosta pitäisi verrata yksityisen sektorin vastaavien henkilöiden palkkojen nousuun.
Tällainen retoriikka on juurikin mahdollistanut nykyisen tilanteen, missä julkinen talous kiihtyvällä vauhdilla velkaantuu samalla työntekijöidensä palkkatasoa nostaen. Oma palkkani on tänään eurolleen sama kuin 4 vuotta sitten (merkittävästi alempi, jos otetaan tulospalkka mukaan tarkasteluun), mutta olenkin vain DI. Minusta julkisten alojen korotuksista vuoden 2008 jälkeen pitäisi nostaa syytteitä.
 
Kantamme asioihin on jo tullut molemmin puolin selväksi ja tämä keskustelu käytiin jo edellisillä sivuilla. Siellä näytin jokusen tilastonkin, mutta ne eivät ilmeisesti kelvanneet. En jaksa lähteä enää saivartelemaan, koska meidän kesken se ei johda mihinkään.

Mikä ei kelvannut? Kommentoin vain palkkasummatilastoasi, missä näkyy vientisektorin tippuminen eurokriisin myötä. En koskaan kiistänyt julkisen puolen palkkojen nousua, ongelma ei ole siinä vaan yksityisen sektorin ongelmat.


Periaatteellisella tasolla toki näin. Käytännössä tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä siltä että asia olisi näin, sillä Suomen velkaantuminen ei pysähtyne vaikka vaihtotaseen alijäämä korjautuisi nollaan. Vaihtotaseen alijäämä ja julkisen talouden alijäämä ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.

Vaikuttavathan nuo toisiinsa tottakai. Vaihtotase+Julkinen kulutus+Yksityinen kulutus= 0.

- - - Updated - - -

Tällainen retoriikka on juurikin mahdollistanut nykyisen tilanteen, missä julkinen talous kiihtyvällä vauhdilla velkaantuu samalla työntekijöidensä palkkatasoa nostaen. Oma palkkani on tänään eurolleen sama kuin 4 vuotta sitten (merkittävästi alempi, jos otetaan tulospalkka mukaan tarkasteluun), mutta olenkin vain DI. Minusta julkisten alojen korotuksista vuoden 2008 jälkeen pitäisi nostaa syytteitä.

Ketäs meinasit raahata oikeuteen?
 
En koskaan kiistänyt julkisen puolen palkkojen nousua, ongelma ei ole siinä vaan yksityisen sektorin ongelmat.
Miten ihmeessä julkisen puolen jatkuvat palkankorotukset kasvavasta budjettivajeesta huolimatta eivät ole ongelma? Sen lisäksi, että ne aiheuttavat aivan syystä julkisen sektorin päätöksenteon järkevyyttä ja oikeudenmukaisuutta koskevaa arvostelua ja sitä kautta vähentynyttä intoa veronmaksuun, ne myös lisäävät työttömyyttä. Voidaan kai edes siitä olla yhtä mieltä, että taantuman ja kasvavan työttömyyden aikana olisi moninverroin järkevämpää julkiselle sektorille työllistää itse tai investoida kuin kasvattaa jo töissä olevien liksoja?

Ja edelleen olen sitä mieltä, että palkkojen nousu tässä tilanteessa osoittaa rikolliset tuntomerkit täyttävää kyvyttömyyttä hoitaa tehtäviään julkishallinnon johdossa. Poliitikkojenhan heitä pitäisi valvoa, mutta ei tunnu onnistuvan sekään. Kukaan yksityisen, tappiollisen firman toimari, joka silti antaisi palkkatason ja -summan silti nousta, ei pysyisi duunissaan sekuntiakaan kiinni jäätyään. Julkisella puolella sen sijaan tuntuu olevan täysin OK vailla järjenhiventäkään heitellä vero- ja lainarahaa ympäriinsä. Koska taantuma.

Niinistö on niin oikeassa kysyessään, että milloin tuota kulupuolta oikein voisi alkaa järkevöittää.

Ja lopuksi: missä ne julkisen puolen korkeasti koulutetut älyköt ovat duunissa, joiden kertakaikkisen loistavuuden takia koko sektorin palkkoja pitää jatkuvasti nostaa? Omassa työssäni ja yksityiselämässäni olen lähinnä neuvotellut Tekesin, ELY-keskusten ja veroviranomaisten kanssa, eikä vielä koskaan ole tullut vastaan yksilöä, kenet olisin voinut edes harkita palkkaavani, vaikka hakisin vastaavaa profiilia.
 
Olisi mielenkiintoista räjäyttää kunnan, ihan minkä tahansa suomen kunnan rahankäyttö auki euron tarkkuudella. Rahaa menee kunnissa mitä ihmeellisimpiin asioihin edelleen. Jotkut tukee kulttuuria, toiset yhdityksiä ja kolmannet omistavat täysin tuottamattomia kiinteistöjä.

Lakisääteisellä puolella sotepalveluihin menee suurin osa kuntien rahoista. Sieltä mielenkiintöisiä ovat esim. ihmisten perusturvan takaavat maksut. Näistä paljon menee mm. asumiseen (ts. asuntosijoittajille) ja myös pelkästään ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen. Subjektiivinen oikeus joka tuntuu esiintyvän rajoittamattomana subjektiivisena oikeutena on äärimmäisen hankala asia. Onko 85-v mummulla oikeus elää omakotitalossa yksin kun vaari on kuollut ja lapset asuvat 500 km:n päässä? Tottakai! Entä sitten kun tiedämme hänen saadan huomattavasti raskaampia tukia asumiseen kuin keskustan yksiössä elävä. Sama ilmiö esiintyy syrjäseuduilla taksilippujen kanssa. Mummu saa samat palvelut kuin keskustassa asuva + 50 km taksimatkan suuntaansa.

Kun hallitus aikanaan kysyi kunnilta ehdotuksia lakisääteisten tehtävien karsimiseen ei niitä juuri tullut. Itse arvaan että ei niitä juuri etsitty. Rahareikiä löytyy kyllä hirveä määrä. Osa on sellaisia että niitten karsiminen ei ole inhimillisesti raskasta (esim. vaikka yhdistysavustukset tai kiinteistöt). Osa taas on henkisesti ilmeisesti mahdottomia.

Mutta määrätiedottomuus ahdistaa. Miksi emme ylipäätänsä pysty keskustelemaan mistä asioista voisimme luopua?
 
Minä voisin ainakin luopua osista kirjastoista. Käyn viikoittain kirjastossa ja lainaan todella paljon kirjoja ja minusta on järjetöntä, miten paljon kirjastoja on. Pääkaupunkiseudulla on 69 (!) kirjastoa ja sen lisäksi vielä on tulossa uusi pääkirjasto. Tuo on minusta naurettavaa rahantuhlausta, kun paljon järkevämpää olisi pitää vain muutama pääkirjasto joissa olisi isommat kokoelmat. Usein ongelmana minulla on se, että haluamani kirja on eri kirjastossa kuin mitä haluan ja joudun joko tilaamaan sen lähikirjastooni tai hakemaan sen itse. Keskitetyt kirjastot vähentäisivät tätä tarvetta. Lisäksi nyt vielä poistettiin varausmaksut ja tuo varmasti lisää kustannuksia kirjastoille.

Minusta pitäisi myös miettiä kirjaston roolia, tulisiko sen olla sivistävä laitos ja lukupaikka vai tällainen hengailumesta?
Hälinä tuo kävijät Espoon kirjastoihin - Espoon keskus - Kaupunki - Helsingin Sanomat
 
Minusta pitäisi myös miettiä kirjaston roolia, tulisiko sen olla sivistävä laitos ja lukupaikka vai tällainen hengailumesta?
Hälinä tuo kävijät Espoon kirjastoihin - Espoon keskus - Kaupunki - Helsingin Sanomat
Espoolaiskirjasto eristi rukoustilan muslimeille | Uutiset | Pääkaupunkiseutu | Metro.fi

Aivan täyttä pelleilyä. Juuri tälläinen puuhastelu voitaisiin poistaa vaikka kuinka siihen "olisi varaa". Kirjaston tulisi olla paikka jossa voi rauhassa lukea ja opiskella, ei siellä tarvitse riehua, huutaa tai harjoittaa uskontoaan.
 
Professori: Suomen kannattaisi menettää AAA-luottoluokituksensa | Yle Uutiset | yle.fi
Aivan kaikki taloustietelijätkään eivät näköjään kiellä rakenteellisten ongelmien olemassaoloa. Kuinkahan pitkään kestää, ennen kuin täällä inkvisitio lynkkaa tuon kerettiläisen?
En mä ainakaan ja tuskin moni muukaan kiistää, etteikö esimerkiksi työmarkkinoilla ja elinkeinovalvonnassa olisi turhaa kitkaa, joka on haitaksi taloudelle. Ongelma vaan on se, että kun kysynnän puuttesta johtuvassa taantumassa/nollaskasvussa rukataan tarjontatekijöitä, ei se auta itse ongelmaan, vaan erittäin todennäköisesti pahentaa sitä (esim. ostovoiman heikennys palkka- ja veroratkaisuilla).
 
Joo, kirjastoista säästäminenhän se vasta ratkaisu onkin... Ja onhan noita jo karsittukin.
 
Tuo, mitä nimimerkki dopey sanoo, paljastaa kansantalouden piilevän ongelman. Vaikkei taloustieteellisessä katsannossa suuri julkinen sektori olekkaan ongelma, niin psykologisessa mielessä aiheuttaa suurta närää se, ettei julkinen sektori sopeudu realiteetteihin, joihin yksityisen sektorin täytyy sopeutua. Homo economicuksesta tulee tällöin Homo laiskimus, eikä taloustieteelliset teoriat enää päde. Ongelma on siis psykologinen, ei taloustieteellinen.
 
En mä ainakaan ja tuskin moni muukaan kiistää, etteikö esimerkiksi työmarkkinoilla ja elinkeinovalvonnassa olisi turhaa kitkaa, joka on haitaksi taloudelle. Ongelma vaan on se, että kun kysynnän puuttesta johtuvassa taantumassa/nollaskasvussa rukataan tarjontatekijöitä, ei se auta itse ongelmaan, vaan erittäin todennäköisesti pahentaa sitä (esim. ostovoiman heikennys palkka- ja veroratkaisuilla).
Julkistalouden tarjontatekijöihin pitäisi kohdistaa jatkuvasti samanlaista jatkuvaa tehokkuuden kasvutavoitetta kuin mitä yksityiselläkin puolella vaaditaan. Ei voi mitenkään olla kansantalouden kannalta järkevää ylläpitää ja tukea tehottomia rakenteita - taantuma on tekosyy, ja aika huono sellainen vieläpä. Esimerkistä käyvät vaikka Tiedon kaltaiset IT-projektimammutit. Jos taantumassa halutaan erityisesti piristää taloutta, se pitäisi tehdä muutenkin järkevien infrahankkeiden aikatalutuksella tai tukemalla kilpailukykyisiä tai ainakin potentiaalisia kasvuyrityksiä.

Yksityinen sektori toimii rahatilanteen kiristyessä siten, että ensin karsitaan bonukset, sitten lopetetaan matkustaminen paitsi kriittisiin asiakaspalavereihin ja lopuksi lopetetaan toimintoja tai projekteja vähiten tuottavasta päästä alkaen, ja samalla vähennetään väkeä käänteisessä suorituskykyjärjestyksessä. Firman rahojen käytön kanssa tulee jokaisen toimia siten, kuin rahat olisivat omia. Ellei maamme julkistalouden johto opi samaan toimintakulttuuriin, meitä johtaa tulevaisuudessa sama troika kuin nyky-Kreikkaakin.
 
Back
Ylös Bottom