Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Siis Latvian talouden sakkaus, BKT ja työttömyys, alkoi 2008. Pahimmat vuodet olivat 2008-2010. 2009 lopussa tai 2010 alussa BKTn lasku pysähtyi ja kääntyi varovasti plussalle. Samaan aikaan työttömyyden kasvu loppui ja alkoi pikkuhiljaa pienenemään ja ja myös työllisyysprosentin jyrkkä lasku pysähti. Tästä olemme samaa mieltä? Näyttäisi myös, että vuoden 2010-2011 paikkeilla muuttoliike maasta kiihtyi. Eli 2008-2010 näyttäisi olleen pahin vaihe.

Suurimmat menoleikkaukset näyttäisivät sijoittuvan välille 2008-2011, kuten nähdään menojen absoluuttisesta kehityksestä Latvia Government spending, in dollars - data, chart | TheGlobalEconomy.com Julkisten menojen suhde BKT:hen näyttää samalta. Eli leikkaukset tehtiin ns. vaikeimpien vuosien aikaan. Vai?

Ja kuitenkin niin BKT:n tippuminen lakkasi ja lähti kasvuun. Myös työttömyyden pahentuminen lakkasi. Tämän jälkeen menoja ei ole enää leikattu, vaan leikkaus toteutettiin kertarysäyksellä ja luultavasti talouskasvusta johtuen julkiset menot ovat lähteneet absoluuttisesti mitattuna loivaan kasvuun, mutta ovat kaukana siitä tasosta, mitä ne olivat ennen leikkauksia. Yritätkö siis selittää 2010 alkaneen tilanteen kääntymisen ja paranemisen sillä, että 2011-2014 julkiset menot ovat kasvaneet, kun niitä ensin leikattiin rajulla kädellä 2008-2010?
 
Mitä omituista on, että eri asioita mittaavat graafit näyttävät erilaisilta? Latvian bruttokansantuote tipahti eikä bkt ole kasvanut kriisiä edeltävälle tasolle. Sinun käyräsi mittaa kasvuvauhtia.

Sitä, että aiemmin linkkaamassasi kuvassa BKT kasvoi myös niinä vuosina, kun sen kasvu on ollut -10 %. Mutta ei siitä sen enempää.

Lukaisen linkkaamasi uutisen myöhemmin, mutta sitä ennen.
OK, eli Latvia on mallia, jos ei oteta huomioon:
- suurta maastamuuttoa
- kasvutapa on kestämätön jo pelkän Euroopan mittakaavassa saati globaalin talouden
- elintaso on edelleen matalampi bkt:na
- korkea työttömyys jäi ''ennennäkemättömästä noususta'' huolimatta

Tästäkö kannattaa tehdä yleisiä talouspolitiikan suosituksia? Mikä tuo talouteen kasvua, kun kysyntää supistetaan? Lähdetäänpä ihan tästä fundamentaalista liikkeelle selittämään Latvia-ilmiötä.

Koitin aiemmin sanoa, että Latviaa en yritäkään sanoa, että Latviassa menisi hyvin. Pointti oli vain se, että kun täällä on väitetty pitkän aikaa, että menojen leikkaukset laman aikaan ovat pahinta myrkkyä taloudelle, mutta kuitenkin Latvia on päässyt kriisin jälkeen melko nopeasti raiteilleen, vaikka siellä nimenomaan leikattiin. Ja rajusti. Tietenkin olisi ollut parempi, jos menoja ei olisi ikinä kasvatettukaan, mutta ei mennä nyt siihen. Sitä vastoin maat, jotka joutuivat myös lamaan talouskriisin puhjettua ja jotka eivät ole leikanneet menoja yhtään tai ovat leikanneet hyvin vähän (Latviaan verrattuna), eivät ole saaneet tilanteen pahenemista loppumaan.

Toisin sanottuna näyttäisi siltä, että kammoksumanne menoleikkaukset, eivät aiheuta sellaisia seuraamuksia kuin olette väittäneet.


Edit.
Linkkaamassasi uutisessa taidettiin lähinnä mainita se, että kriisi ei ilman ongelmia taittunut sielläkään ja että samanlaiset ääritoimenpiteet eivät välttämättä toimi kaikkialla. Olen samaa mieltä. Aina, kun tehdään nopeita ja rajuja toimenpiteitä suuntaan tai toiseen, niin seuraukset voivat olla vskavia ja ei-toivottuja. Mutta tämä ei muuta sitä, että tilanne kääntyi pahimpien kriisivuosien aikana tehdyillä leikkauksilla, joiden on väitetty olevan kaikista tuhoisinta taloudelle jajoiden olisi monien mukaan pitänyt vain kiihdyttää BKT:n laskua ja työttömyyden kasvua. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
 
Onhan tuohon vuoteen 2025 aikaa että noin pitkälle meneviin suunnitelmiin on tietysti sama mitä kirjaa. Siitä huolimatta kenenkään politiikassa olevan ei pitäisi edes puoli vakavissaan pitäisi tuollaisia kuvitella.
Eihän tää ole ees vaikeaa: jos busineksen liikevaihto tuplautuu joka vuosi, ei sen tänä vuonna tartte olla kuin 100 000€. Poliitikolta ja virkamieheltä syntynee Excelissä tuollainen businessmalli mille tahansa liiketoiminta-alueelle.

Hei me lennetään!
 
2010-2011 olivat yleisesti aikoja jolloin Euroopassa elvytettiin. Suomenkin talous kasvoi mukavasti tuolloin. Tästä pieni avotalous kuten Latvia hyötyi. Kasvanut vienti ja julkisten menojen kasvu lienee selittävät Latvian maltillisen kasvun sen jälkeen. Hyvin kaukana kuitenkin ollaan huippuvuosista ja työttömyys on korkea, selvästi Suomea korkeampi ja lievässä kasvussa. Ei mikään menestystarina siis, päinvastoin.
 
2010-2011 olivat yleisesti aikoja jolloin Euroopassa elvytettiin. Suomenkin talous kasvoi mukavasti tuolloin. Tästä pieni avotalous kuten Latvia hyötyi. Kasvanut vienti ja julkisten menojen kasvu lienee selittävät Latvian maltillisen kasvun sen jälkeen. Hyvin kaukana kuitenkin ollaan huippuvuosista ja työttömyys on korkea, selvästi Suomea korkeampi ja lievässä kasvussa. Ei mikään menestystarina siis, päinvastoin.

Jos menoelvytys purisi ja suhdanne olisikin vain väliaikainen (suhdanteen väliaikaisuuteen en itse Suomessa usko), niin rakennusmiehetkö potkaistaan takaisin kortistoon kaikkensa antaneina samalla, kun suuren virkamieskunnan ylläpitoa jatkettaisiin? Eikö tässä ole teidän mielestä yhtään oikeudenmukaisuuden aspektia, että meillä on luotu yksi pyhä rälssi, johon ei kosketa hyvinä aikoina eikä varsinkaan huonoina
 
2010-2011 olivat yleisesti aikoja jolloin Euroopassa elvytettiin. Suomenkin talous kasvoi mukavasti tuolloin. Tästä pieni avotalous kuten Latvia hyötyi. Kasvanut vienti ja julkisten menojen kasvu lienee selittävät Latvian maltillisen kasvun sen jälkeen. Hyvin kaukana kuitenkin ollaan huippuvuosista ja työttömyys on korkea, selvästi Suomea korkeampi ja lievässä kasvussa. Ei mikään menestystarina siis, päinvastoin.

Onkohan vaan.

Sakkoja ja työllistämistä | Uuninpankkopoika Saku Timonen

Mä en sosialidemokratioiden työttömyystilastoja nielisi. Latviassa tuskin kauhean paljon tilastokikkaillaan
 
Tilastokeskuksen metodi mikä näyttää reilua 8% työttömyyttä on sama mikä Latviankin virallisissa luvuissa näkyy. Latviassahan on korkeampi työttömyys kuin täällä.

Tilastokikkailu ei vaikuta Tilastokeskuksen EU-työttömyyteen vaan TEM:n mittaamaan.
 
Jos menoelvytys purisi ja suhdanne olisikin vain väliaikainen (suhdanteen väliaikaisuuteen en itse Suomessa usko), niin rakennusmiehetkö potkaistaan takaisin kortistoon kaikkensa antaneina samalla, kun suuren virkamieskunnan ylläpitoa jatkettaisiin? Eikö tässä ole teidän mielestä yhtään oikeudenmukaisuuden aspektia, että meillä on luotu yksi pyhä rälssi, johon ei kosketa hyvinä aikoina eikä varsinkaan huonoina
No arvaapa missä duunissa nämä tyypit on, jotka tätä virkamieskunnan koskemattomuutta täällä puolustaa.
 
Jos menoelvytys purisi ja suhdanne olisikin vain väliaikainen (suhdanteen väliaikaisuuteen en itse Suomessa usko), niin rakennusmiehetkö potkaistaan takaisin kortistoon kaikkensa antaneina samalla, kun suuren virkamieskunnan ylläpitoa jatkettaisiin? Eikö tässä ole teidän mielestä yhtään oikeudenmukaisuuden aspektia, että meillä on luotu yksi pyhä rälssi, johon ei kosketa hyvinä aikoina eikä varsinkaan huonoina

Kuinka monta kertaa se pitää todeta, ettei elvytys tarkoita miljoonan lisävirkamiehen rekrytointia? Ei jaksaisi kokoajan jauhaa asiasta.
 
Kuinka monta kertaa se pitää todeta, ettei elvytys tarkoita miljoonan lisävirkamiehen rekrytointia? Ei jaksaisi kokoajan jauhaa asiasta.

Ehkä tämä toteamuksesi peittyy sen taakse että heti kun puhutaan jostain julkisen sektorin leikkauksista niin alat maalailemaan lamaa ja väittämään että sijoitettu euro mihin tahansa julkisessa sektorissa poikii muka pari-kolme euroa lisää.

Kun oikeasti kuntia pitäisi yhdistää, viiden vuoden irtisanomis suojat purkaa, byrokratiaa keventää, turhaa paperin pyöritystä vähentää, velkaa ottaa, teitä ja ratoja rakentaa, veroja keventää, pistää alulle monta uutta ydinvoimalaa jne jne jne.

Se että pidetään yllä liian kallista julkista sektoria ei ole elvytystä. Elvytystä on se että pannaan alulle hankkeita jotka poikii tulevaisuudessa hyvinvointia elikkäs rahaa. Eli investoidaan. Vaikka velalla.
 
Ehkä tämä toteamuksesi peittyy sen taakse että heti kun puhutaan jostain julkisen sektorin leikkauksista niin alat maalailemaan lamaa ja väittämään että sijoitettu euro mihin tahansa julkisessa sektorissa poikii muka pari-kolme euroa lisää.

Kun oikeasti kuntia pitäisi yhdistää, viiden vuoden irtisanomis suojat purkaa, byrokratiaa keventää, turhaa paperin pyöritystä vähentää, velkaa ottaa, teitä ja ratoja rakentaa, veroja keventää, pistää alulle monta uutta ydinvoimalaa jne jne jne.

Se että pidetään yllä liian kallista julkista sektoria ei ole elvytystä. Elvytystä on se että pannaan alulle hankkeita jotka poikii tulevaisuudessa hyvinvointia elikkäs rahaa. Eli investoidaan. Vaikka velalla.

Tietääkseni elvytyksessä puhuessa aina puhutaan erilaisesta infraprojekteista yms. Soininvaara muistaakseni viittasi tuohon oliko IMF:n tutkimukseen elvytyksen vaikutuksesta, missä puhuttiin 3 kerroinvaikutuksesta ja se oli nimenomaan taantumassa.

Edit:

Kyllä turhienkin virkamies potkiminen vähentää kokonaiskysyntää, ihan näin toteamana. Kannattaa tehdä järkeistykset nousukaudella. Suhdaudun kyllä suurella skeptisyydellä puheisiin ylisuuresta julkisesta sektorista.

Yli 10 vuotta on pyörinyt ainakin valtion tuottavuusohjelma, tosin sen tuloksena taitaa olla konsulttilaskujen nousu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtion_tuottavuusohjelma
 
Ehkä tämä toteamuksesi peittyy sen taakse että heti kun puhutaan jostain julkisen sektorin leikkauksista niin alat maalailemaan lamaa ja väittämään että sijoitettu euro mihin tahansa julkisessa sektorissa poikii muka pari-kolme euroa lisää.
Tuo x3 koskee kannattavia julkisia hankkeita. Väittäisin, että Trafin ja Valviran tapaisten liiketoiminnanestämislaitosten kerroin on lähempä miinus kolmea kuin kolmea.
 
Tilastokeskuksen metodi mikä näyttää reilua 8% työttömyyttä on sama mikä Latviankin virallisissa luvuissa näkyy. Latviassahan on korkeampi työttömyys kuin täällä.

Tilastokikkailu ei vaikuta Tilastokeskuksen EU-työttömyyteen vaan TEM:n mittaamaan.
Miten niin
Tietenkin vaikuttaa.


Jos kaikki ne joiden tosiasiallinen asema on olla työtön annettaisiin olla työttöminä olisi työttömiä (huomattavasti) enemmän kuin nyt.

Nyt tilastokeskuksen mukaan kuukaudessa tunninkin töitä tehneet ei ole työttömiä. Ja jos ne työttömät ei olisi kursseilla ja muissa tuki(rankaisu)toimissa olisi ne työttömiä.
Ja jos puhelin pirahtaa tuhannella ihmisellä on vääjäämättä osa työttömiä ja osa piilotettuja työttömiä ja tilastokeskuksen tilastot ei ota mukaan näin saat töitä kun pyörit vaalean punaisessa balettiasussa polkan tahtiin ja pyydät kovasti-kursseilla olevia työttömiksi.

Eihän niihin käytettäisi näin paljon rahaa jos sillä ei ostettaisi tilastoja eu:n silmissä pieniksi.

Sen sijaan kuinka paljon muualla tehdään tätä emme voi tietää.

Toki arvata saattaa että jos suomi on tunnettu mm. Luottoluokituksensa ostamisesta ainoana eu maana, eläkevarojen laskemisesta julkiseen talouteen poikkeusluvalla että vajeet mahtuisi kasvu ja vakaussopimuksen ehtoihin jne. Niin Suomessa ollaan erityisen ahkeria keinotekoisesti näyttää paremmalta kuin oikeasti on.

Latvian tilanteesta en osaa sanoa, voihan siel olla työttömyys 80% ja vaan 70% porukasta kursseilla opettelemassa lintulautojen tekoa;)
 
Kuinka monta kertaa se pitää todeta, ettei elvytys tarkoita miljoonan lisävirkamiehen rekrytointia? Ei jaksaisi kokoajan jauhaa asiasta.


Kyllä turhienkin virkamies potkiminen vähentää kokonaiskysyntää, ihan näin toteamana. Kannattaa tehdä järkeistykset nousukaudella. Suhdaudun kyllä suurella skeptisyydellä puheisiin ylisuuresta julkisesta sektorista.[/URL]

En ole luullutkaan, että elvytyksellä tuota tarkoitettaisiin. Jotenkin en vaan tahdo uskoa, että nousukaudella mitään leikkauksia tehtäisiin. Varmasti kaikilla puolueilla olisi omat leikkausideansa, mutta se vesittyisi edellä puhutun konsesuspolitiikan takia.
 
Miten niin
Tietenkin vaikuttaa.


Jos kaikki ne joiden tosiasiallinen asema on olla työtön annettaisiin olla työttöminä olisi työttömiä (huomattavasti) enemmän kuin nyt.

Nyt tilastokeskuksen mukaan kuukaudessa tunninkin töitä tehneet ei ole työttömiä. Ja jos ne työttömät ei olisi kursseilla ja muissa tuki(rankaisu)toimissa olisi ne työttömiä.
Ja jos puhelin pirahtaa tuhannella ihmisellä on vääjäämättä osa työttömiä ja osa piilotettuja työttömiä ja tilastokeskuksen tilastot ei ota mukaan näin saat töitä kun pyörit vaalean punaisessa balettiasussa polkan tahtiin ja pyydät kovasti-kursseilla olevia työttömiksi.

Eihän niihin käytettäisi näin paljon rahaa jos sillä ei ostettaisi tilastoja eu:n silmissä pieniksi.

Sen sijaan kuinka paljon muualla tehdään tätä emme voi tietää.

Toki arvata saattaa että jos suomi on tunnettu mm. Luottoluokituksensa ostamisesta ainoana eu maana, eläkevarojen laskemisesta julkiseen talouteen poikkeusluvalla että vajeet mahtuisi kasvu ja vakaussopimuksen ehtoihin jne. Niin Suomessa ollaan erityisen ahkeria keinotekoisesti näyttää paremmalta kuin oikeasti on.

Latvian tilanteesta en osaa sanoa, voihan siel olla työttömyys 80% ja vaan 70% porukasta kursseilla opettelemassa lintulautojen tekoa;)

Tilastokeskuksen määritelmä työttömyydestä on:

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Eli lannistunut työtön, joka ei etsi työtä ei lasketa työttömäksi. Tilastokeskuksen tilasto kuvaa siis aktiivisia työttömiä työnhakijoita.

TEM:n tilastoissa näkyy sitten kaikki työttömät, pl. kaikenlaisilla kursseilla yms. vastaavilla olevat, joita kyllä riittää.
 
Tilastokeskuksen määritelmä työttömyydestä on:



Eli lannistunut työtön, joka ei etsi työtä ei lasketa työttömäksi. Tilastokeskuksen tilasto kuvaa siis aktiivisia työttömiä työnhakijoita.

TEM:n tilastoissa näkyy sitten kaikki työttömät, pl. kaikenlaisilla kursseilla yms. vastaavilla olevat, joita kyllä riittää.

Kuten itsekin totesit on tilastoinnissa mahdollista tehdä haluttaessa vähän viiva helvetin paljon kaunistelua tai paremminkin siistimistä ja suomen päättäjät tuntien ei tuota tehdä ainakaan vähää..
 
Juuri eräs tuttu jäi mekaniikka suunnittelusta työttömäksi ja nyt hän on - yllätys yllätys - työttömille suunnatussa mekaniikka suunnittelu koulutuksessa. Mies joka on tehnyt ko duunia 15 vuotta.

Voin lyödä vaikka satasen vetoa että hänet tilastoidaan joksikin opiskelijaksi eikä työttömäksi.

e: kaveri tarjoutui "tekemään" ilmaiseksi jotain suunnittelua meille koska siihen sisältyy harjoittelujakso jota hän ei luonnollisestikaan olisi kiinnostunut tekemään talkoo töillä jollekin firmalle tai vielä pahempaa koululle. Voisi kuulemma vähän jotain suunnitella kotona meille jos minä pistän nimeni paperiin. Hän taas hyötyisi taloudellisesti tavalla tai toisella. En tiedä säästyykö siinä päivärahoja vai saako korotettuna tjsp. Hieno meininki. Enkä todellakaan syytä kaveria vaan tätä meidän järjestelmää...
 
Juuri eräs tuttu jäi mekaniikka suunnittelusta työttömäksi ja nyt hän on - yllätys yllätys - työttömille suunnatussa mekaniikka suunnittelu koulutuksessa. Mies joka on tehnyt ko duunia 15 vuotta.

Voin lyödä vaikka satasen vetoa että hänet tilastoidaan joksikin opiskelijaksi eikä työttömäksi.

e: kaveri tarjoutui "tekemään" ilmaiseksi jotain suunnittelua meille koska siihen sisältyy harjoittelujakso jota hän ei luonnollisestikaan olisi kiinnostunut tekemään talkoo töillä jollekin firmalle tai vielä pahempaa koululle. Voisi kuulemma vähän jotain suunnitella kotona meille jos minä pistän nimeni paperiin. Hän taas hyötyisi taloudellisesti tavalla tai toisella. En tiedä säästyykö siinä päivärahoja vai saako korotettuna tjsp. Hieno meininki. Enkä todellakaan syytä kaveria vaan tätä meidän järjestelmää...

Ilmeisesti kyseessä työvoimapoliittinen koulutus? Ei tosiaan tilastoida työttömiksi, mutta tietääkseni koulutus syö aina päiväraha-aikaa. Ellei sitten siinä ole joku poikkeussäädös?
 
Ilmeisesti kyseessä työvoimapoliittinen koulutus? Ei tosiaan tilastoida työttömiksi, mutta tietääkseni koulutus syö aina päiväraha-aikaa. Ellei sitten siinä ole joku poikkeussäädös?

Käsitin että jotain pientä taloudellista hyötyä olis. Kummallista kun ei tuo ole ollut työttömänäkään kuin pari kuukautta. Tosin sellainen kaveri että saattaa ihan ajan kuluksi osallistua.
Ehkä se työ jakso ilmaiseksi oli kuitenkin liikaa :)
 
Back
Ylös Bottom