Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Deleted member 20129]

Lisäksi vielä Suomessa on erittäin suuri joukko ihmisiä, joitä kannustetaan pysyttelemään joku rajattu aika työelämän ulkopuolella. Tällaisia tukia on suuri määrä. Osa niistä liittyy opiskeluun, osa perheesen, osa työelämässä jaksamiseen. Kaikki nämä syyt ovat sinänsä kannatettavia ja hyviä. Kaikkia kannatettavia ja hyviä asioita ei silti ole tarkoitus tehdä muiden kansalaisten tuella. Niitä voi jokainen tehdä omalla ajallaan ja rahallaankin.

Ei välttämättä talouteen liittyvä suoraan mutta ehkä välillisesti seuraava kommenttini: Itse tutkiskelin työssäväsymistä, burnouttia ja boreouttia. Osittain omaan jaksamiseen liittyen. Jokatapauksessa näitä asioita selatessa jäi mieleen yhden psykologin kommentti työssä jaksamiseen ja työn tekemiseen liittyen: "Ei töissä tarvitse olla kokoajan kivaa" "Se on työtä".
Itse näkisin, että nykyään ei myöskään sisälletä sitä faktaa että TYÖ - oli ala mikä tahansa - ei ole päivästä päivään ruusuilla tanssimista. Välillä on tehtävä enemmän mihin pystyy eikä se aina hymyilytä.
Eli ei oteta vastuuta töistään mutta palkkaa kyllä muistetaan vaatia enemmän.
Tämmöisen mentaliteetin lisääntyminen mielestäni kuitenkin sitoutuu tuohon liian heppoisesti saatavaan työttömyyskorvaukseen. Ja siihen, että tosiaan kuten Pappana kirjoitit että yhteiskunta tukee vähän liikaa sitä "omaa aikaa" ja "kyllä pitää olla vapaatakin -mentalitetttia", jotka eivät tosiaankaan ainakaan auta taloustilannetta millään muotoa.

 

[pååtta]

Sen verran tuosta vielä, että aika monen kouluttamattoman nuoren taustalla löytyy vanhempien huume/päihdeongelmaa ja työttömyyttä. Jos 90-luvun lamaa ei olisi hoidettu niin päin persettä kuin suurinpiirtein on mahdollista olisi nykyisten syrjäytyneiden nuorten määrä paljon matalampi, kuten myös pitkäaikaistyöttömien. Hystereesis-ilmiöstä taitavat ekonomistit puhua, eli riittää 20 vuoden päästä poliitikoilla paheksumista sillä varsinkin kriisimaissa tuo ilmiö tulee olemaan valtava.

Nuorilla (25v ja sen alle) on velvollisuus hakea aina yhteishaussa tiettyyn määrään oppilaitoksia, mistä tietysti tulee, että joka sattuu pääsemään jonnekin pitää se paikka ottaa tukien menetyksen uhalla vastaan, mistä koulut saavatkin todella "hyvää" oppilasmateriaalia.

Ei varsinaisesti muutenkaan ole Suomen työmarkkinoiden ongelma, ettei ammattikoulutuksen saanutta työvoimaa löytyisi. Ammattimiehet toki erikseen, mutta siihen vaaditaankin se useamman vuoden työkokemus ja sitähän ei nykyisellä leikkauspolitiikalla tule.

 

[Jami2003]

Tämmöisen mentaliteetin lisääntyminen mielestäni kuitenkin sitoutuu tuohon liian heppoisesti saatavaan työttömyyskorvaukseen. Ja siihen, että tosiaan kuten Pappana kirjoitit että yhteiskunta tukee vähän liikaa sitä "omaa aikaa" ja "kyllä pitää olla vapaatakin -mentalitetttia", jotka eivät tosiaankaan ainakaan auta taloustilannetta millään muotoa.

Harmi että työttömyyskorvaus on rakennettu passivoivaksi. Esimerkki löytyy ihan samasta osoitteesta. Emäntä haluaisi jotain töitä tehdä mutta sen verran meilläkin matematiikkaa osataan että tietty prosenttiosuus edellisestä palkasta seuraavat 500 päivää on aika iso raha. Paikkakunnalla ei ole tällä hetkellä muita töitä tarjolla kuin määräaikaisia/osa-aikaisia töitä matalapalkka aloilla. Ihan hyvin kelpaisi tuollainen työ, ala-aste ikäisiä koululaisia kun on niin ei yhtään hullumpaa että ennen kesää pätkätyöt loppuisi. MUTTA. Siinä sitten katkeaisi ansiosidonnainen, uuteen huomioitaisiin pätkätyön matalampi palkka ja lopputulos olisi että netto käteen jäävä raha olisi pienempi kuin nykyään. Ei pelkästään työn teon aikana mutta myös sen jälkeen ansiosidonnaisen jatkuessa.

Aika sairas systeemi minusta.

 

[PappAna]

Sen verran tuosta vielä, että aika monen kouluttamattoman nuoren taustalla löytyy vanhempien huume/päihdeongelmaa ja työttömyyttä.

Ja poistuuko mielestäsi näiden nuorten ongelma sillä, että heidät itsensä kannustetaan pysymään poissa työyhteisöstä ja säännöllisestä päivärytmistä? Onko mielestäsi oikein, että ammattiyhdistysliike estää näiden nuorten päässyn oppisopimuskoulutukseen, joka monelle sopisi varsin hyvin, ja estää vielä harjoittelupaikkojen saanninkin?

Nuoren ihmisen pääsy työyhteisön jäseneksi on hirvittävän iso asia hänen elämässään.

 

[pååtta]

Ja poistuuko mielestäsi näiden nuorten ongelma sillä, että heidät itsensä kannustetaan pysymään poissa työyhteisöstä ja säännöllisestä päivärytmistä? Onko mielestäsi oikein, että ammattiyhdistysliike estää näiden nuorten päässyn oppisopimuskoulutukseen, joka monelle sopisi varsin hyvin, ja estää vielä harjoittelupaikkojen saanninkin?

Nuoren ihmisen pääsy työyhteisön jäseneksi on hirvittävän iso asia hänen elämässään.

Miten ammattiyhdistys estää pääsyn oppisopimuskoulutukseen? Ei mitenkään, niitä paikkoja on todella vähän. Käytännössä siihen tarvitsisi vain suostuvan firman ja teoriaa opettavan ammattikoulun. Ongelma on nimenomaan noiden ko. suostuvien firmojen olematon määrä, mikä on seurausta surkeasta talouspolitiikasta.

Normaaliin ammattikouluunkin kuuluu palkatonta harjoittelua paljon, niistä firmat ovat kiinnostuneita, eikä paikkojen saanti ole mikään ongelma. Ongelma tulee siinä vaiheessa kun palkkaa pitäisi maksaa, eikä tämä firmojen vika vaan surkean kannattavuuden.

 

[mskomu]

Artikkelit | VAPAASANA.NET

Tuohon kirjoitukseen ei ollut merkitty lähteitä, mutta nekin löytyivät pienellä etsinnällä. Jos joku epäilee todenperäisyyttä ja haluaa lähteet eikä löydä itse, niin voin laittaa. Mutta kuitenkin. Latvian talous sakkasi todella voimakkaasti talouskriisin jälkeen ja tehtiin juuri se, mitä monien mielestä ei pitäisi missään nimessä tehdä eli leikattiin todella voimakkaasti julkista sektoria, julkisen sektorin roolia, työntekijöiden määrää ja palkkoja sekä vähennettiin sääntelyä.

- - - Updated - - -

Miten ammattiyhdistys estää pääsyn oppisopimuskoulutukseen? Ei mitenkään, niitä paikkoja on todella vähän. Käytännössä siihen tarvitsisi vain suostuvan firman ja teoriaa opettavan ammattikoulun. Ongelma on nimenomaan noiden ko. suostuvien firmojen olematon määrä, mikä on seurausta surkeasta talouspolitiikasta.

Normaaliin ammattikouluunkin kuuluu palkatonta harjoittelua paljon, niistä firmat ovat kiinnostuneita, eikä paikkojen saanti ole mikään ongelma. Ongelma tulee siinä vaiheessa kun palkkaa pitäisi maksaa, eikä tämä firmojen vika vaan surkean kannattavuuden.

Oppisopimus on käytännössä "teet töitä pienellä palkalla ja opit tehdessä". AY-liikkeen yleissitova työehtosopimus torppaa tämän.

 

[pååtta]

Artikkelit | VAPAASANA.NET

Tuohon kirjoitukseen ei ollut merkitty lähteitä, mutta nekin löytyivät pienellä etsinnällä. Jos joku epäilee todenperäisyyttä ja haluaa lähteet eikä löydä itse, niin voin laittaa. Mutta kuitenkin. Latvian talous sakkasi todella voimakkaasti talouskriisin jälkeen ja tehtiin juuri se, mitä monien mielestä ei pitäisi missään nimessä tehdä eli leikattiin todella voimakkaasti julkista sektoria, julkisen sektorin roolia, työntekijöiden määrää ja palkkoja sekä vähennettiin sääntelyä.

- - - Updated - - -



Oppisopimus on käytännössä "teet töitä pienellä palkalla ja opit tehdessä". AY-liikkeen yleissitova työehtosopimus torppaa tämän.

Latvia on lähinnä esimerkki totaalisesta katastrofista. Vapaasanan artikkelissa puhutaan jostain Kreikan Krugmanlaisesta linjasta, joka osoittaa lähinnä ettei kirjoitta ymmärrä mistä puhuu. Koko väite on yksinkertaisesti paskaa. Latvian työttömyys aleni koska 10% työvoimasta (Suomen mittakaavassa yli 250 000) muutti pois. Nykyisin työttömyys sitä paitsi kasvussa ja BKT on dollarimääräisesti yhä reilusti alempana kuin 2008.

Yleissitovilla työehtosopimuksilla ei ole tekemistä oppisopimusten estämisen kanssa.

http://www.metalliliitto.fi/tyokohtaiset-tuntipalkat

Opiskelijat, alle 18-vuotiaat työntekijät ja harjoittelijat

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään 2 portaan mukaista tuntipalkkaa.

Alle 18-vuotiaiden tuntipalkat porrastettaan syntymävuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle maksetaan portaan1 mukaista plkkaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat.

1. porras


751

2. porras


788

3. porras


828

4. porras


869

Soveltamisohje:

Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuhteessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Mikäli opiskelija, alle 18-vuotias työntekijä tai harjoittelija tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan noudatetaan käytössä olevia yksikköhintoja, mikäli toisin ei sovita.

Henkilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta..

 

[PappAna]

Miten ammattiyhdistys estää pääsyn oppisopimuskoulutukseen? Ei mitenkään, niitä paikkoja on todella vähän. Käytännössä siihen tarvitsisi vain suostuvan firman ja teoriaa opettavan ammattikoulun. Ongelma on nimenomaan noiden ko. suostuvien firmojen olematon määrä, mikä on seurausta surkeasta talouspolitiikasta.
.

Heh.

 

[mskomu]

Omituista samainen trading economics näyttää Latvialle tällaista graafia

Talous on supistunut pahimmilaan yli 10 %/vuosi vauhdilla, eli voidaan puhua jo romahduksesta. Nyt talous on kuitenkin kääntynyt takaisin kasvuun, vaikkei kriisiä edeltävää tasoa ole vielä saavutettukaan. Mikäli 10 % työvoimasta vielä lähti maasta (lähde? En löytänyt mitään mainintaa moisesta parilla googletuksella), niin senhän pitäisi pahentaa tilannetta entisestään. Kun siihen lisätään vielä erittäin rajut leikkaustoimet, niin talouden supistumisenhan olisi pitänyt vain teidän mukaanne kiihtyä? Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan leikkausten jälkeen talous on kääntynyt nopeasti kasvuun. Toisin kuin niissä kriisimaissa, joissa leikkausten sijaan on yritetty kääntää suunta velkaelvytyksellä.

 

[pååtta]

Omituista samainen trading economics näyttää Latvialle tällaista graafia

Talous on supistunut pahimmilaan yli 10 %/vuosi vauhdilla, eli voidaan puhua jo romahduksesta. Nyt talous on kuitenkin kääntynyt takaisin kasvuun, vaikkei kriisiä edeltävää tasoa ole vielä saavutettukaan. Mikäli 10 % työvoimasta vielä lähti maasta (lähde? En löytänyt mitään mainintaa moisesta parilla googletuksella), niin senhän pitäisi pahentaa tilannetta entisestään. Kun siihen lisätään vielä erittäin rajut leikkaustoimet, niin talouden supistumisenhan olisi pitänyt vain teidän mukaanne kiihtyä? Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan leikkausten jälkeen talous on kääntynyt nopeasti kasvuun. Toisin kuin niissä kriisimaissa, joissa leikkausten sijaan on yritetty kääntää suunta velkaelvytyksellä.

Taisin olla väärässä, lukema on reilusti enemmän, reilu 20%

Kriisimaissa ei ole harrastettu velkaelvytystä, vaan leikkauksia.

Vielä Latviasta niin euron ja dollarin vaihtokurssi on nyt about sama kuin 2008, niin tuo ylempi postaamani käyrä vertaa paremmin Suomen ja Latvian kansantuotteita kuin pelkkä nominaalinen kasvu omassa valuutassa, eli vähän niinkuin jos molemmissa maissa olisi sama valuutta ollut käytössä.

 

[Goodwin]

Latvia on lähinnä esimerkki totaalisesta katastrofista...

Jep.

Mikäli 10 % työvoimasta vielä lähti maasta (lähde? En löytänyt mitään mainintaa moisesta parilla googletuksella), niin senhän pitäisi pahentaa tilannetta entisestään.

Jälkimmäisessä tämmöinen joku kommarijulkaisu lähteenä...
Latvia Is A Success Story, If By 'Success Story' You Mean 'Disaster' - Forbes

 

[Jami2003]

Inhimillisestihän tuo ei ole mukavaa että työttömät joutuu muuttamaan muualle mutta eikös siinä kaikki kansantalouden mittarit (paitsi kokonais koko) parane kun työttömät häipyy kustannuksia aiheuttamasta

Teoreettista pohdiskelua, en nyt ole ehdottamassa työttömien ulkomaille lähettämässä ;)

 

[mskomu]

Haluatko selvittää? Työllisten määrä romahti talouskriisin iskiessä, joka näkyy myös työttömyyden kasvuna

Vuoden 2012 kohdilla työllisten määrä näyttäisi pudonneen 100 000:lla ilman, että työttömyysprosentti olisi piikannut samalla tavalla. Eli joko siellä laitettiin kerralla porukkaa eläkkeelle tai sitten vuoden sisällä 100 000 ihmistä lähti todella maasta, joka on 2 miljoonan ihmisen maassa suuri luku, mutta kaukana 20 %:in työvoimasta.

Alkuperäinen pointtini kuitenkin oli, minkä olet sivuuttanut tai jättänyt vastaamatta, että miten on mahdollista, että talous on kääntynyt äärimmäisestä laskusta nopeasti nousuun äärimmäisistä leikkauksistahuolimatta/johtuen? Olet muutaman muun kanssa täällä kuitenkin useampien viestien ajan toitottanut, kuinka menoleikkaukset ovat pahinta, mitä lamassa voi tehdä jakuinka moinen johtaa talouden syöksykierteeseen.

Edit. Goodwin näemmä vastasi jo tuohon väestöpakoon. Eli sen kohdan voi tästä sivuuttaa.

- - - Updated - - -

Koitanpa vielä selventää ja välttää väärinkäsityksiä. Latviallahan ei todellakaan mene hyvin, kuten ei yleensäkään entisillä Neuvostoliiton mailla. Kuitenkin siellä on pystytty kovilla leikkauksilla kääntämään talouden sakkaus kasvuksi, minkä ei eräiden mukaan pitäisi olla mahdollista. Minua kiinnostaakin nyt lähinnä tietää, että miten tämä on mahdollista teidän mukaanne?

 

[mskomu]

Lisätäänpä vielä sen verran, että työikäiset lähtevät yleensä maasta, jos naapurissa on tarjolla parempaa. Suomesta lähdettiin aikanaan Ruotsiin, nyt jotkut menevät Viroon. Meksikosta USAan jne. Myös Kreikasta on lähtenyt paljon koulutettua väestöä pois Brain Drain: 120,000 Professionals Leave Greece Amid Crisis - SPIEGEL ONLINE - News - International

Eli mikäli ihmisten lähtö maasta olisi hyväksi taloudelle, niin Kreikka ja monet muut sotivat tätä teoriaa vastaan. Joten edelleen, mikä selittää Latvian tapauksen?

 

[Indica]

Ei välttämättä talouteen liittyvä suoraan mutta ehkä välillisesti seuraava kommenttini: Itse tutkiskelin työssäväsymistä, burnouttia ja boreouttia. Osittain omaan jaksamiseen liittyen. Jokatapauksessa näitä asioita selatessa jäi mieleen yhden psykologin kommentti työssä jaksamiseen ja työn tekemiseen liittyen: "Ei töissä tarvitse olla kokoajan kivaa" "Se on työtä".
Itse näkisin, että nykyään ei myöskään sisälletä sitä faktaa että TYÖ - oli ala mikä tahansa - ei ole päivästä päivään ruusuilla tanssimista. Välillä on tehtävä enemmän mihin pystyy eikä se aina hymyilytä.
Eli ei oteta vastuuta töistään mutta palkkaa kyllä muistetaan vaatia enemmän.
Tämmöisen mentaliteetin lisääntyminen mielestäni kuitenkin sitoutuu tuohon liian heppoisesti saatavaan työttömyyskorvaukseen. Ja siihen, että tosiaan kuten Pappana kirjoitit että yhteiskunta tukee vähän liikaa sitä "omaa aikaa" ja "kyllä pitää olla vapaatakin -mentalitetttia", jotka eivät tosiaankaan ainakaan auta taloustilannetta millään muotoa.

Eli työn kuuluu olla perseestä ja hyvin vittumaista ja ainoa elämä.

Mutta miten tää littyy mihinkään?

Eikös se ole helvetin paljon helpompi erottua nohevana jos tekee 50h viikkoa ja omalla ajalla lauantaisin vapaaehtoisesti ja muita ei kiinnosta? Miten sä pärjäisit töissä jos joka ainoa muukin tekisi kiltisti ihan perkeleesti töitä minimi tes palkalla?

Tai kukaan muukaan nyt pärjäävistä.

Mun mielestä ihan ok jos osa vapaaehtoisesti syrjäytyy, onpahan vähän vähemmän kilpailua mielenkiintoisista jutuista, joka tapauksessa kilpailua on. Ei sillä että kannattaisin loisia ja muuta hukkaväestöä mutta on niilläkin oma funktionsa.

Helpompi se on tyhmien joukossa erottua poikkeuksellisen kovana ja nohevana yksilönä kuin helvetin ahkerien pätevien ja fiksujen keskellä. Kun ei se ole omasta tahdosta silloin enää kiinni.

Ja muutenkin parempi vaan että on selkeät yhteiskuntaluokat, työttömät vs duunarit vs. Kunnon ammatit vs. Koulutetut kunnon koulutetut osaajat. Miten helvetissä ketään kiinnostaisi näennäisesti menestyä jos kaikki pärjää suunnilleen samoin.. Eli ihan hyvä että on niitä köyhiä..

Oikeastaan mitä iloa on bemareista, moottoriveneistä, purjehtimisesta tai golfin pelaamisesta jos siihen olisi kaikilla varaa?

 

[Goodwin]

Joten edelleen, mikä selittää Latvian tapauksen?

Nythän siellä ei vissiin pariin vuoteen enää ole leikattu... (julkisten menojen trendikäyrä ylöspäin)

...joten bruttokansantuotekin on noussut...

...Per capita -luvuissa näkyy myös hyvin kuinka Latviaa hyödyttää se, että työttömät lähtivät pois maasta. Ehkä löysivät töitä, ehkä eivät, mutta eivät ainakaan rasita Latvian taloutta...

... joten julkisen kulutuksen lisäämisen seurauksena nouseva BKT ja työttömien maastamuutto parantavat myös velkasuhdetta

Vrt. Kreikka, joss julkisten menojen trendikäyrä aleneva...

... joka näkyy alenevana BKT:nä...

... ja heikentyvänä velkasuhteena...

... ja pahenevana työttömyytenä

 

[Jami2003]

Tässä meillä näitä Suomen poliittisia toivoja :face:

Onko Suomi menettänyt jo pelin biotalousmarkkinoista? ? ANNEBLAND

...Biotalous on tämän päivän muotisana. Se löytyy poliittisista puheista, mutta myös valtioneuvoston kärkistrategioista: tavoitteena on luoda peräti 100 000 uutta työpaikkaa ja nostaa biotalouden liikevaihto vuoteen 2025 mennessä jopa sataan miljardiin euroon...

Jee, kohta meillä on bisnes jonka liikevaihto on satamiljardia euroa. En nyt tiedä onko Anne Bland siteerannut strategiaa väärin vai onko valtioneuvostossakin totaalisen pallo hukassa. Joka tapauksessa jo ylä-aste ikäisen yhteiskunta opin läpäisseen pitäisi ymmärtää että Suomessa ei polkaista mitään sadan miljardin bisneksiä käyntiin, oli kuinka kärkistrategia tai ei. Hienoa että meillä on puolueiden varapuheenjohtajia myöten ihmisiä jolla ei ole ilmeisesti minkäänlaista tajua mistään mittasuhteista. Ei ihme jos talous sakkaa...

Paras kommentti :D

Miksi olla vaatimaton? Miksi ei samantein repisi taikahatusta vaikka tuhatbiljoonaaziljoonatuhattasataa euroa...

ps Onhan tuohon vuoteen 2025 aikaa että noin pitkälle meneviin suunnitelmiin on tietysti sama mitä kirjaa. Siitä huolimatta kenenkään politiikassa olevan ei pitäisi edes puoli vakavissaan pitäisi tuollaisia kuvitella. Alkavat pian jakamaan sadanmiljardin bisneksen jakovaroja ennen itse bisnestä...

 

[mskomu]

Mielenkiintoinen valinta ottaa yhtä lukuun ottamatta kaikki graafit trading economicsista, joka käyttää lähteenään maailmanpankkia. Se yksi graafi sattuu olemaan Latvian julkisia menoja kuvaava, joka on vähintäänkin mielenkiintoinen, jos sitä vertaa maailmanpankin vastineeseen. Tässä olisi maailman pankin käyrä Latvian julkisista menoista Latvia Government spending, in dollars - data, chart | TheGlobalEconomy.com

Ei mene valitettavasti vuoteen 2014 asti, mutta näyttää kovin erilaiselta kuin Mecometerin graafi. Mecometerin julkiset menot suhteessa BKThen näyttää myös aivan toisenlaiselta, kuten myös maailmanpankin kuvaajat.

Eli julkisia menoja on leikattu raskaalla kädellä pahimpien lamavuosien aikaan ja talouden syöksykierre on pysähtynyt ja kääntynyt, ei pahentunut. Hyvin jännä.

 

[Goodwin]

Mielenkiintoinen valinta ottaa yhtä lukuun ottamatta kaikki graafit trading economicsista, joka käyttää lähteenään maailmanpankkia.

Niin siis mitä sä meinasit tästä kuvaajasta sitten päätellä? Muuta kuin sen, että kaikesta päätellen myöskään vuonna 2014 ei ole leikattu, joten voidaan odottaa BKT:n kasvavan.

Tästä puuttellisesta datasta johtuen käytin toista lähdettä.

Eli julkisia menoja on leikattu raskaalla kädellä pahimpien lamavuosien aikaan ja talouden syöksykierre on pysähtynyt ja kääntynyt, ei pahentunut. Hyvin jännä.

Tämä on jo älyllistä epärehellisyyttä.

Fakta on se, että Latviassa leikattiin menoja kesken taantuman ja sillä oli katastrofaalinen vaikutus BKT:hen ja työllisyyteen ja joka aiheutti massamaastamuuton.

Sittemmin Latviassa on palattu julkisten menojen suhteen trendikäyrälle (ja leikattu myös henkilöverotusta 1 prosenttiyksiköllä, tätä ei sovi toki unohtaa) eikä pyritty leikkaamaan menoja toisin kuin Kreikassa.

 

[S-kolmonen]

Omituista samainen trading economics näyttää Latvialle tällaista graafia

Mitä omituista on, että eri asioita mittaavat graafit näyttävät erilaisilta? Latvian bruttokansantuote tipahti eikä bkt ole kasvanut kriisiä edeltävälle tasolle. Sinun käyräsi mittaa kasvuvauhtia.

Mikäli 10 % työvoimasta vielä lähti maasta (lähde? En löytänyt mitään mainintaa moisesta parilla googletuksella), niin senhän pitäisi pahentaa tilannetta entisestään.

Tässä Economistin lyhyt artikkeli Latviasta. Explicit cookie consent | The Economist

But there is a danger of reading too much into the experience of any one economy. Precisely because it is so small, Latvia had more scope than larger countries to adjust through emigration: its population has shrunk by almost a tenth since 2007.

Latvian talous sai ulkoista vetoapua sisäisellä devalvaatiolla.

Ok, eli Latvia on mallia, jos ei oteta huomioon:
- suurta maastamuuttoa
- kasvutapa on kestämätön jo pelkän Euroopan mittakaavassa saati globaalin talouden
- elintaso on edelleen matalampi bkt:na
- korkea työttömyys jäi ''ennennäkemättömästä noususta'' huolimatta

Tästäkö kannattaa tehdä yleisiä talouspolitiikan suosituksia? Mikä tuo talouteen kasvua, kun kysyntää supistetaan? Lähdetäänpä ihan tästä fundamentaalista liikkeelle selittämään Latvia-ilmiötä.