Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ja vuorolisineen reilu 21k. Taysin linjassa muiden palkkojen kanssa, kun maan keskitulot on 25k£, joka on muuten about insinoorin alkupalkka. Verrattuna suomeen, jossa keskitulo on reilu 3100€ ja ihmiset paljon koulutetumpia. Ei kaikki vaan yksinkertaisesti voi tienata saman verran/tai edes hyvin. Syo kaiken kunnianhimon ja yrittamisen kyvykkailta ihmisilta. Suomessa voit saada insinoorina tuon 3100€ parin vuoden kokemuksella alasta riippuen, mutta voit myos tienata edelleen alle 3000€. Sen sijaan tehdasduunarina tai autoasentajana kaikkine lisineen ja provikoineen voit tienata helposti enemmankin. Tuolla ei suomi nouse, se on varma.

Miten englantilaiset pärjää ja miksi sinne kukaan muuttaa, noiden tulojen perässä?
Tai toki miksi sinne itä-Euroopasta muutetaan.. Mutta Suomesta??

Jostain on tullut sellanen virheellinen käsitys että englannissa on paremmat tulot kuin täällä.

Ei ainakaan hyvien ilmojen ja kauniiden naisten takia..
Eikös siellä ole asuminenkin ihan vitun kallista, just oli Iltasanomissa että Lontoossa myytiin joku kämppä 70 000 punnalla.. Neliö.
 
Etkös sä Indica ole joku KTM? Miten voi olla koulutettu ihminen noin pihalla?

Tuo on sellainen palkka millä euroopassa kannattaa tehdastyötä tehdä. Onko arvauksia miksi suomesta tuotanto karkaa? UK:ssa on kaiketi asuminen ollut iät ja ajat kallista, mortgage on se mikä ihmiset saa noilla liksoilla päivästä toiseen töihin. Lontoo tietty asia erikseen, sinne on pesiytynyt pankkimaailman parasiitit joille miljoona puntaa ei ole mitään.

En ole kyllä kuullut että suomesta juurikaan duunarihommiin oltaisiin englantiin lähdetty, kyllä ne on kaikki rahoitusalalla jotka sinne eksyy. Jännä sivuhuomio muuten miten grand designsissa on aina selkeä pääurakoitsija ja tajuttomat määrät työmiehiä raksalla. Ehkä suomessakin raharikkailla.

Mutta sitä piti tulla sanomaan, että keksiikö kukaan syytä miksi Trafia ei lopetettaisi heti?
Trafi haluaa kolme metriä pois Utin vesitornista | Kouvolan Sanomat
 
Anarkistisella A-ryhmällä jänniä mielipiteitä:
- Hänen mukaansa anarkismi tarkoittaa sitä, että "kukaan muu ei päätä meidän asioita paitsi me itse".
- Auvinen itse vastustaa edustuksellista demokratiaa.
- Hänen mukaansa yhteisistä asioista olisi mahdollisuus päättää konsensuksella eli keskustelemalla asioista niin kauan että saavutetaan yksi yhteinen mielipide.

Ja tuloksena:
- "Jos ihmiset tietäisivät, miten paljon anarkistit kokoustaa... Mulla on viikkoja, jolloin on neljä-viisikin kokousta. Ei jää vapaa-ajan vietto-ongelmia", Auvinen vitsailee.

Nyt puhuu anarkisti, joka aikoo jumiuttaa Helsingin joukkoliikenteen tiistaina - kotimaa - Nyt
 
Etkös sä Indica ole joku KTM? Miten voi olla koulutettu ihminen noin pihalla?

Tuo on sellainen palkka millä euroopassa kannattaa tehdastyötä tehdä. Onko arvauksia miksi suomesta tuotanto karkaa? UK:ssa on kaiketi asuminen ollut iät ja ajat kallista, mortgage on se mikä ihmiset saa noilla liksoilla päivästä toiseen töihin. Lontoo tietty asia erikseen, sinne on pesiytynyt pankkimaailman parasiitit joille miljoona puntaa ei ole mitään.

En ole kyllä kuullut että suomesta juurikaan duunarihommiin oltaisiin englantiin lähdetty, kyllä ne on kaikki rahoitusalalla jotka sinne eksyy. Jännä sivuhuomio muuten miten grand designsissa on aina selkeä pääurakoitsija ja tajuttomat määrät työmiehiä raksalla. Ehkä suomessakin raharikkailla.

Mutta sitä piti tulla sanomaan, että keksiikö kukaan syytä miksi Trafia ei lopetettaisi heti?
Trafi haluaa kolme metriä pois Utin vesitornista | Kouvolan Sanomat

Kertoo koulutuksen tasosta ja sisäänpääsyn helppoudesta maassamme.

Kuhan provoilen englannista.. Kadehdittavan hyvin tuntuu noissa "alan" hommissa olevan liksat.. Töitäkin on koska tiedän sellaisia joille niitä on tarjottu Skype-haastattelujen perusteella jopa.

Ei ne kaikki ole rahoitusalalta. Mun wanha koulukaveri on graafisella alalla siellä, ja jotenkin ymmärsin jutuistaan että palstan jerkko on autoinsinööri tai vastaava.
Asiaan: rehellisesti mun mielestä kannattaa antaa sen tuotannon kadota, voipahan vittuilla demareille seuraavat 30 vuotta..

E: ei saa yleistää yksittäistapauksista, mutta tää graafisen alan kaveri kyllästy hakea töitä Suomesta ja muutti sinne ja 3vko jälkee sai vakituisen työn ja on samassa ollut nyt kohta 5 vuotta.
 
Miten englantilaiset pärjää ja miksi sinne kukaan muuttaa, noiden tulojen perässä?
Tai toki miksi sinne itä-Euroopasta muutetaan.. Mutta Suomesta??

Jostain on tullut sellanen virheellinen käsitys että englannissa on paremmat tulot kuin täällä.

Ei ainakaan hyvien ilmojen ja kauniiden naisten takia..
Eikös siellä ole asuminenkin ihan vitun kallista, just oli Iltasanomissa että Lontoossa myytiin joku kämppä 70 000 punnalla.. Neliö.
No ei kukaan duunari varmaan muutakkaan. Ja maalaisjarjella ajatellen ita-euroopasta varmaan kielen takia.

Insinoorina palkat on vasta-valmistuneilla huonot, totta, mutta niin on suomessakin. Palkkakehitys on kuitenkin huomattavasti parempi ja voi nousta nopeastikin. Tyomahdollisuuksia on paljon enemman, mielenkiintoisempia hommia. Elinkustannukset on matalammat. Ihmiset ovat myoskin ilosempia, ystavallisempia ja halpaa olutta saa joka pubista. Naiset on toki rumia ja talot paskoja, mutta onneksi on olut. Ja on taalla paljon ulkomaalaisia. Saakin on ihan ok, pidempi kesa kuin suomessa eika kylmaa talvea.

Lontoo on asia erikseen, ei siella asu kuin rahoituspuolen ihmisia joiden palkat on eri maailmasta, teollisuus on muualla.
 
Kyllä se sotkee monta muutakin asiaa. Tässä sivusta keskutelua seuranneena, tulee sellainen olo, että ihmisen pitäisi olla kone, joka tulee seiskalta töihin ja painaa sinne puolkolmeen 2x7min kavipaussilla ja 30min ruokatunnilla. Sitten siellä tehtaalla on joku helvetin ekonomiopiskelija kesätöissä ja vittuilee, että kun ukot ei tee hommia koko aikaa ja ite painoin 12h päivää koko kesän. Erona vaan se, että syyskuun ekana maantaina ekonomiopiskelija menee takaisin opinahjoonsa valitsemaan kurssilautaselta mielenkiintoisia kursseja. Duunari jatkaa samana maanantaina sitä samaa tylsää työtään odottaen, että kumpa se seuraava kesäloma tulisi äkkiä.

Kyllä mä ymmärrän realiteetit, mutta joku roti tarttis näissäkin puheissa olla.

Oma kannanotto oli lähinnä se että minkälaisia liksoja ihmiset TÄÄLLÄ kuvittelee tavallisen duunarin saavan?
 
Älä enempää hehkuta kohta on monster.co.uk auki ja british airways toisessa tabissa..
Sinänsä vähän kyllästyny Suomeen muutenkin.. Jotenkin vaan aina kiinnostanu saksa enemmän maana.

E: siis jerkolle
 
Älä enempää hehkuta kohta on monster.co.uk auki ja british airways toisessa tabissa..
Sinänsä vähän kyllästyny Suomeen muutenkin.. Jotenkin vaan aina kiinnostanu saksa enemmän maana.

E: siis jerkolle
No parempi maa se saksa onkin, elintasokin on parempi jos ei ole manageri tmv johtaja, mutta kun niita saksalaisia on siella niin pirusti...
 
Eikö ALV ole kaikkein tuottavin vero? Muistaakseni tulovero ei ole kuin jotain 5-6 mrd. euroa, mutta voin muistaa täysin väärinkin.

Mun mielestä on outoa viitata veroihin "tuottavina". Verotuksen tarkoitus on ylläpitää kysyntää valtion liikkeellelaskemalle valuutalle. Verotusta käytetään myös inflaation hillintään.

Tällä hetkellä kannattaisi nimenomaan leikata arvonlisäveroa.

Ja lisätä julkisia investointeja.
 
No parempi maa se saksa onkin, elintasokin on parempi jos ei ole manageri tmv johtaja, mutta kun niita saksalaisia on siella niin pirusti...

Saksalaisten kanssa pärjää aina. Mukavia pääsääntöisesti.. On siellä niitä tiukkapipoisia ja hankalia (=aika usein naisia) mutta pääsääntöisesti mukavaa porukkaa ovat, sosiaalisempia kuin suomalaiset ja helposti lähestyttäviä. Naiset, toisin kuin englannissa, on ihan vitun hyvän näköisiä..
Kieltämättä osa on aika huumorintajuttomia, niin on kyllä Suomessakin.. Ainakin itse olen aina viihtynyt mainiosti.

Saksalaiset on tosin aika huonoja puhumaan englantia, mutta saksa on erittäin helppoa.
 
Pitää taas vetää keskusteluun yksittäistapaus kun ne on herkullisimpia :)

Meillä oli aikoinaan pohjoisessa yksi kiinteistöosakeyhtiä (=mökki) joka myytiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten pois. Tänään tuli sitten ko kunnasta puhelinsoittoa jossa vanhempi rouvas henkilö kyseli että tiedämmekö yhteystietoja yhtiön yhteyshenkilöön kun joku tienrakennus juttu on meneillään. Olin vähän että what the fak, olettehan te lähettäneet kait ko yhtiölle kiinteistövero lippujakin, kai nyt jotku tiedot löytyy. No ei löytynyt tältä naiselta; herrasmiehenä sitten tsekkasin googlesta että mikäs sen kiinteistöyhtiön nimi ja osoite olikaan (google maps) ja ketkäs ovat kontakti henkilöitä (google) ja mikä on puhelin numero (fonecta). Kesti vähemmän aikaa kuin tämän viestin kirjoittaminen.

Että tällaista on julkisen sektorin tietohallinta ja nykyisten yleisten tietojen haku taito. Tiedot ovat vissiin omissa järjestelmissä ripoteltu miten sattuu ja googleakaan ei osata käyttää. Hyvin menee.

ps. kirjastoon oli vaihdettu atk järjestelmä. Aiemmin pystyi hakemaan myös kirjaa vain meidän omasta kirjastosta. Nyt hakutulokseen tulee koko isomman alueen (yli 20 kirjastoa) kirjat eikä voi valita omaa kirjastoa. Toki siten ettet voi hakutuloksista nähdä onko ko kirja saatavilla omasta kirjastosta vaan pitää ensin avata ko kirjan tarkempi esittelysivu. Taas saatiin tietotekniikkaa kehittämällä järjestelmä muutaman askeleen taaksepäin...

(toivottavasti nää elvyttää tai jotain. Ei ne ainakaan hyvinvointia lisää...)
 
Ensiksi tässä ketjussa itketään paperitehtaiden duunarien korkeista palkoista sivukaupalla, sitten käy ilmi että A-mersuja tekevät duunarit ei tienaakaan yhtä paljo kuin paperimiehet ja taas itketään. Ei varmasti olisi A-mersujen kokoonpanoa Uudessakaupungissa jos liukuhihnatyöntekijän lähtöpalkka olisi 18e/h ja lauantailta +2e/h saunalisä.
 
Ensiksi tässä ketjussa itketään paperitehtaiden duunarien korkeista palkoista sivukaupalla, sitten käy ilmi että A-mersuja tekevät duunarit ei tienaakaan yhtä paljo kuin paperimiehet ja taas itketään. Ei varmasti olisi A-mersujen kokoonpanoa Uudessakaupungissa jos liukuhihnatyöntekijän lähtöpalkka olisi 18e/h ja lauantailta +2e/h saunalisä.

Sinäkö tekisit alle 2 tonnia kuussa?

Tässä on kyse siitä että mielestäni autoverotukselle on helvetin huono peruste se että autoja ei valmisteta maassa.
Sitäpaitsi niitä valmistetaan maassa.
Valtion verokertymä tuosta ei kuitenkaan ole kovin suuri vaikka autoja valmistettaisiin huomattavasti enemmän kuin nyt.

Ei myöskään ole otettu kantaa sopivaan palkkatasoon an sich.
On otettu kantaa siihen että palkkataso kyseisessä ammatissa on huono (= paikallisen abc:n kassan tasolla)
Siihen että valtion tuloverokertymä ei ole noin pienillä tuloilla suuren suuri
Siihen että kyseisen ansiotason ihmiset ei elätä ympärillään muiden alojen ihmisiä (= ei trickle down efektiä)


Kantaa voidaan ottaa siihen:
Että teollisten työpaikkojen ostovoiman soisi olevan sillä tasolla että kaikenlainen kulutuskysyntä olisi vireää.
Muukin kuin ruokakaupan ja vuokrien.
Siihen voidaan ottaa kantaa mikä on paras tapa parantaa ostovoimaa yhteiskunnassa yleisesti
Siihen voidaan ottaa kantaa onko ostovoimainen kansakunta parempi tavoite kuin sellainen jossa vain perustarpeet tyydyttyy.
Siihen voidaan ottaa kantaa että parempi tapa yleisesti korjata ostovoimaa on alentaa suomen korkeaa kustannustasoa eikä vaatia 6000 euron palkkoja laivan lastaamisesta
Siihen voidaan ottaa kantaa, että erityisesti korkea verotus tekee työllistämisen kalliiksi leikaten elintasoa
Siihen voidaan ottaa kantaa että työttömyys Suomessa johtuu pitkälti edellisestä premissistä.

Siihen voidaan ottaa kantaa että koko jutun pointti oli vastustaa autoveroa, syyt siihen on perusteltu edellisissä.
Ja erityisesti vastustaa kaikenlaista protektionismia kuten autoveroa
Siihen en ole ottanut kantaa enkä ota mikä on oikea palkka duunareille.

Siihen otan kantaa että elintason pitäisi olla korkeampi että kaikenlaiset palvelut kehittyisivät.

Älä laita sanoja suuhuni.

Tiivistetysti kai: enemmän käytettävissä olevaa hupailurahaa koska työpaikat ja kustannuksia ennemmin alas kuin ylös

E: oikeastaan maksat kovia veroja siitä että saat asua kalliisti koska tukijärjestelmät, sekä korkeita veroja siitä että saat korkean työttömyyden ja kilpailukyvyttömyyden. Kai se isoin vastustuksen kohde on verotus ja toissijainen korkea kustannustaso joka johtaa siihen että matalapalkka-alojen palkoilla ei nautita, ja ei kuluteta --> ei työpaikkoja. Jos kulutukseen jäisi enemmän rahaa ---> tulisi niitä muita työpaikkoja myös paljon enemmän
 
Kylla tuo pienituloisten verotuksen keventaminen varmasti olisi semmoinen jolla olisi kulutusta lisaava vaikutus. Ainakin rajahyoty olisi heille merkittavampi. Tama tietysti helpottaisi myos tyollistamista.
 

Vilkaisin tuota vähän enemmän ja tosiaan, siinä todetaan, kuinka avoimien talouksien maiden julkinen rahankäyttö on lisääntynyt talouskasvun myötä. En suoraan sanottuna ymmärrä, kuinka tämä on tulkittavissa siten, että julkinen rahankäyttö (tai sen lisääminen) olisi tuottanut kyseisten maiden hyvinvoinnin.

Ihan mielenkiintoinen pointti oli väite siitä, että julkisen rahankäyttö on kytköksissä talouden vakauteen. Tämä tuntuu tietyllä tapaa ihan loogiselta ja vastaa ainakin omia havaintojani. Esimerkiksi 5 vuoden takainen rahoitusmarkkinakriisin laukeaminen näyttäisi osuneen kovempaa maihin, joissa on vapaa talous (ja niihin, joiden talous on kytköksissä raaka-aineiden hintaan, mutta se ei nyt liity tähän asiaan). Tosin asia, mitä tutkimuksessa ei mainittu on, että vapaat maat ovat myös nousseet paljon nopeammin kriisistä. Lisäksi väittäisin, että vakauden hinta on hitaampi hyvinvoinnin kasvu.

Edelleen, mikäli julkinen sektori korreloisi vaurauden kehittymisen kanssa, niin miksi kaikilla mailla, joissa on vahva ja suunnitelmataloutta harrastava julkinen sektori, menee huonosti? Kovin harva taitaa kovin vahvaa suunnitelmataloutta kannattaa ja kannatuksen paino näyttäisi siirtyneen pohjoismaiden tyylisiin maihin, joissa on (vielä) verrattaen vapaa talous, mutta vahva julkinen sektori. Mikäli vahvan julkisen sektorin ja vapaan talouden yhdistelmä olisi paras vaihtoehto kuin pelkkä jälkimmäiseksi mainittu, niin miksi maat, joissa on vapaa talous, mutta heikko julkinen sektori, pärjäävät niin hyvin? Ja ennen kaikkea miksi niiden talouden suunta ja kehityksen kasvu on nopeampaa kuin ensin mainituilla ja miksi ne ovat selättäneet talouskriisin nopeammin?

Täälläkin moneen kertaan kuvatut julkisen puolen mahdolliset toimet, aina oikein toteutetusta velkaelvytyksestä lähtien, ovat sinällään teoriatasolla ainakin jossain määrin toimivia. Ongelma on vain sama kuin kärjistetyssä esimerkissä täydellisen diktaattorin ideaalimallista. Käytännössä epätäydellinen diktaattori on pahempi kuin ei diktaattoria ollenkaan. Käytännössä pieni julkinen sektori on parempi kuin huonosti toimiva suuri julkinen sektori. Suuri julkinen sektori ja markkinatalous ovat vain osittain ristiriidassa keskenään eivätkä siten täydellisesti toisiaan poissulkevia, mutta jälleen käytäntö osoittaa, kuinka julkinen sektori tuppaa ottamaan koko ajan enemmän roolia talouden sääntelijänä. Käytetään sitten vaikka suosikkiesimerkkiäni Trafia, joka on muuten tällä kertaa vaatimassa historiallisen vesitornin madaltamista kolmella metrillä.

Julkisen elvytyksen suurin ongelma ei ole se, etteikö se teoriassa voisi onnistua. Suurin ongelma on se, jonka muutamia sivuja sitten laittamani valtion budjetin tarkastelu osoitti: hallintojen kulut ovat nousseet moninkertaista vauhtia muihin kuluihin nähden. Eli käytettävissä olevia rahoja ohjataan oman edun maksimoimiseen eikä yhteisen hyvän. Tästä aiheutuvat kulut eivät ole edes pahin ongelma vaan se, että kasvaneet hallinnot pyrkivät kyllä tekemään asioita sen sijaan, että istuisivat vain jalat pöydällä palkan juostessa. Tästä esimerkkinä on alati kasvava sääntelyn määrä (taas esimerkiksi Trafi).
 
Julkisen elvytyksen suurin ongelma ei ole se, etteikö se teoriassa voisi onnistua. Suurin ongelma on se, jonka muutamia sivuja sitten laittamani valtion budjetin tarkastelu osoitti: hallintojen kulut ovat nousseet moninkertaista vauhtia muihin kuluihin nähden. Eli käytettävissä olevia rahoja ohjataan oman edun maksimoimiseen eikä yhteisen hyvän. Tästä aiheutuvat kulut eivät ole edes pahin ongelma vaan se, että kasvaneet hallinnot pyrkivät kyllä tekemään asioita sen sijaan, että istuisivat vain jalat pöydällä palkan juostessa. Tästä esimerkkinä on alati kasvava sääntelyn määrä (taas esimerkiksi Trafi).

Wibergin pamfletti ottikin jo kantaa tuohon julkean sektorin oman edun tavoitteluun. Soininvaaran blogissa joku puki tuon velkaelvytyksen vaarat hyvin sanoiksi: Setelirahoitus on vähän niinkuin taktinen ydinase mellakkapoliisin käytössä. Voimme kuvitella toki tilanteen, jossa se on tarpeellinen työkalu, mutta kun se on kerran otettu kaapista, niin jälki on herkästi todella pahaa. Minä en uskoisi senkaltaista työkalua poliitikkojen käsiin, ja siksi Euro on hyvä idea.
 
Wibergin pamfletti ottikin jo kantaa tuohon julkean sektorin oman edun tavoitteluun. Soininvaaran blogissa joku puki tuon velkaelvytyksen vaarat hyvin sanoiksi: Setelirahoitus on vähän niinkuin taktinen ydinase mellakkapoliisin käytössä. Voimme kuvitella toki tilanteen, jossa se on tarpeellinen työkalu, mutta kun se on kerran otettu kaapista, niin jälki on herkästi todella pahaa. Minä en uskoisi senkaltaista työkalua poliitikkojen käsiin, ja siksi Euro on hyvä idea.


Oma vertaus: "Setelirahoitus" valtion käsissä on vähän niinkuin ase poliisin tai veitsi kirurgin. Ilman sitä on aika vaikea tehdä tehtäviään :)
 
Oma vertaus: "Setelirahoitus" valtion käsissä on vähän niinkuin ase poliisin tai veitsi kirurgin. Ilman sitä on aika vaikea tehdä tehtäviään :)

Mä ainakin haluan että poliisi käyttää meikäläiseen korkeintaan alkometriä tai stalker dualia eikä mitään ysimillistä glockia.
 
Back
Ylös Bottom