Mistä löydän hyväpalkkaista duunia?

2 viikkoa, kuusi päivää viikossa, 16 tuntia päivässä. 2x6x16 .. 20 euroa tunnissa = 3900€
Näitä ansioita laskellessa on hyvä vertailla nimenomaan näitä 96 tuntia viikossa urakkaa painavia kokeneita keijo keskiverto-superasentajia, ja toisaalta Revonlahden Osuuspankin sivukonttorin osa-aikaista lakimiesharjoittelijaa/laskentaekonomia, joka kuulemma tienaa ihan paskasti ja haisee märältä lapaselta.

Ihan vaan että sais perspektiiviä tähän touhuun, nääs.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuo mun postaus ei liittynyt mitenkään lakimiehiin tai heidän palkkoihin vaan Tompan postaukseen 16 tuntisista päivistä. Ei tarvitse olla edes superasentaja tehdäkseen 10 tuntisia päiviä pari viikkoa, jolla tuo 4000e/2vk brutto saavutetaan kun otetaan huomioon lisät + ylityöt , työnantaja, paikkakunta etc. ;)

Varmaan olisi tähän:
Mutta mitä tässä tarkoitetaan perusduunarilla. Keskivertojamppa Kiimingistä varmaan vedä ikinä +20e tunnissa,
mutta ei tuo mikään mahdottomuus ole.

.. pitänyt vielä lisätä, että perusduunari ei tee +90 tuntista viikkoa.
 
Tuo mun postaus ei liittynyt mitenkään lakimiehiin tai heidän palkkoihin vaan Tompan postaukseen 16 tuntisista päivistä. Ei tarvitse olla edes superasentaja tehdäkseen 10 tuntisia päiviä pari viikkoa, jolla tuo 4000e/2vk brutto saavutetaan kun otetaan huomioon lisät + ylityöt , työnantaja, paikkakunta etc. ;)

Varmaan olisi tähän:


.. pitänyt vielä lisätä, että perusduunari ei tee +90 tuntista viikkoa.

:rolleyes: Joo, eli sähkäri joka tekee 10tuntisia päiviä kuukauden tienaa sitten 8000kk? Lasketaanko tähän viikonloputkin? Miksei kaikki ole sähkäreitä?
 
:rolleyes: Joo, eli sähkäri joka tekee 10tuntisia päiviä kuukauden tienaa sitten 8000kk? Lasketaanko tähän viikonloputkin? Miksei kaikki ole sähkäreitä?

Ei tienaa... Ehkä kaikki ei ole halunnut sähkäreiksi ? Tai voi olla joku muukin syy, tiiä sitte
 
Semmosta kyselisin että onko hirveesti väliä, että lukeeko korkeakoulussa vaikkapa konetekniikkaa pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena verrattuna siihen, että tekisi toistepäin? Toki tutalle vaikeampi päästä sisään, mutta entäs muuten?
Ps. oletan että noita voi lukea tolleen ristiin. Korjatkaa jos olen väärässä.
 
Semmosta kyselisin että onko hirveesti väliä, että lukeeko korkeakoulussa vaikkapa konetekniikkaa pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena verrattuna siihen, että tekisi toistepäin? Toki tutalle vaikeampi päästä sisään, mutta entäs muuten?
Ps. oletan että noita voi lukea tolleen ristiin. Korjatkaa jos olen väärässä.

Kaipa se riippuu ihan siitä mikä kiinnostaa. Tuta ja kote nyt ei kuitenkaan ihan sama asia ole. Toki voi lukea ristiin ja rastiin, mutta myös tutkintoon kuuluu pakollinen tekniikan sivuaine toisesta tiedekunnasta. Eikä tutallekkaan mikään mahdoton ole päästä, jos voi hieman tinkiä opiskelupaikkakunnasa, ie. ei TKK:lle.
 
Näissä keskusteluissa unohdetaan usein kaikki muu paitsi ne numerot tilinauhassa. Ei siinä mitään, omien kokemusten mukaan duunarihommissa ei työntekijöillä tuntunut mitään muuta kannustetta olevan kuin se raha. Jokaisen pitäisi kuitenkin tajuta, että niihin koulutusta vaativiin "homohommiin" on yleensä muitakin houkuttimia kuin se raha.

Itselläni on vähän kokemusta rakennusalan hommista muutamista firmoista ja perustason 3-vuorotyöstä elektroniikkatehtaalla. Molemmissa töissä oli paljon tyyppejä, jotka eivät olleet edenneet yhtään mihinkään 10-20 vuoteen, eivätkä ne työtehtävätkään olleet hirveästi vaihtuneet. Koulutusta ei juuri tarvinnut ja ainoana haasteena oli jaksaa olla siellä työpaikalla mahdollisimman paljon tehden niitä samoja hommia kohtuullisen tasokkaasti.

Toinen vaihtoehto olisi sitten hankkia tavoitteisiin soveltuva korkeakoulututkinto ja hankkiutua siistiin sisäduuniin. Siitä on sitten helppo työkokemuksen ja/tai mahdollisen lisäkoulutuksen myötä vaihtaa mielenkiintoisempaan työpaikkaan. Koulutus kestää ja rahallisesti useimmille tulee pitkällä tähtäimellä takkiin verrattuna duunariin.

Kuinka paljon pitäisi sitten saada lisää rahaa, että valitsisin tuon ensimmäisen vaihtoehdon? Aika helvetin paljon enemmän kuin mitä keskitason putkimiehen ja kauluspaitaorjan palkkojen erotus on. Jokaisella tuo tarvittava summa on toki erilainen.


P.S.

Oman valinnan lisäksi on tietysti vielä se ikävä tosiasia, että esim. tuolla elektroniikkatehtaalla pystyi kolvailemaan vaikka epileptinen apina, mutta edes "naurettavan helpoista" AMK-opinnoista, oikeista korkeakouluista puhumattakaan, ei ihan jokainen apinasuomella duunarin elämää glorifioiva perusjamppa yksinkertaisesti selviydy.
 
pimeeseen duuniin. vaikka 1000e kk käteen työstä + 400e työkkäristä + 250e asumistukea + vähän soskusta. 1600 -1800 e kk puhdasta käteen. vastaa jo helposti parin tonnin palkkoja eikä työt ahdista hirveesti.

eikös tuossa rupee sitten jo kusemaan omiin muroihin kun päästään eläkkeeseen?
 
P.S.

Oman valinnan lisäksi on tietysti vielä se ikävä tosiasia, että esim. tuolla elektroniikkatehtaalla pystyi kolvailemaan vaikka epileptinen apina, mutta edes "naurettavan helpoista" AMK-opinnoista, oikeista korkeakouluista puhumattakaan, ei ihan jokainen apinasuomella duunarin elämää glorifioiva perusjamppa yksinkertaisesti selviydy.

Hyvin kiteytetty oikeastaan aika monen sivun teksti.

Jännää kuinka sitten kovin usein ne pitkälle lukeneet ei selviydy niistä rivihommista :) Ilman provoa ihan, tästä on paljon omakohtaisia kokemuksia kun olen työskennellyt fyysikoiden ja DI tason heppujen kanssa.

Aikaisemmin tuli tuijotettua sitä palkkaa, mitä jää käteen ja kun sai mahdollisuuden vähän vaativampiin hommiin, huomasin että tietyt hommat ei ole mua varten ja päädyin tyytymään niihin vastuuttomiin rivihommiin. Tosin tässäkin työnantaja pyrkii hyötymään, mikä sinänsä on oikein ja väkisin vastuuttamaan enemmän, mutta sekin ratkesi helposti kun vaihtoi työnantajaa ja kun pitää huolen että työnantaja ei tiedä koko osaamista on helppo tarvittaessa neuvotella lisää palkkaa.

Toisaalta on tyhmää hukata koulutustaan jos sellaisen on hankkinut, mutta näitäkin on aika paljon. Pelkästään omalla työnantajallani tiedän jokusen piiloinsinöörin jotka eivät sittenkään tunteneet tarvetta alkaa mihinkään muuhun kuin perusrivijamppa hommiin. Hoitavat omat työnsä eleettömästi, saavat siitä tietyn palkan ja tekevät sitten esim. toiminimellä projektitöitä pitääkseen elintason korkeammalla. Tai sitten ovat tehneet jo talot ja autot, käyneet pari ohitusleikkausta ja nyt päättäneet vähän lepäillä.

Osalla tietenkin motiivina on stressittömyys, tai halu viettää enemmän aikaa lapsen kanssa.
 
Semmosta kyselisin että onko hirveesti väliä, että lukeeko korkeakoulussa vaikkapa konetekniikkaa pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena verrattuna siihen, että tekisi toistepäin? Toki tutalle vaikeampi päästä sisään, mutta entäs muuten?
Ps. oletan että noita voi lukea tolleen ristiin. Korjatkaa jos olen väärässä.
Eipä pää- ja sivuaineen ero välillä ole muuta kuin se diplomityö, joten eipä tuolla väliä koska dipan voi tehdä myös sivuaineesta jos sen pystyy perustelemaan. Kuitenkin arvostuksessa ja sisäänpääsyssä aikamoinen ero onko konelainen joka lukee tutaa tai toisinpäin.
Näissä keskusteluissa unohdetaan....
Aamen. Eiköhän tämä aika hyvin niputa koko keskustelun! :worship:
 
:rolleyes: Joo, eli sähkäri joka tekee 10tuntisia päiviä kuukauden tienaa sitten 8000kk? Lasketaanko tähän viikonloputkin? Miksei kaikki ole sähkäreitä?
Bruttopalkasta puhun edelleenkin enkä tietääkseni ole maininnut sähkäreistä missään vaiheessa? Tarkoitat ilmesesti sähkömiestä?
Ja kaikki ei ole 'sähkäreitä' varmaan siksi, ettei se joidenkin mielestä ns. paskaduunin tekeminen ole sitä mieluista. Tottakai kuka tahansa ottaa mielummin siistin toimistontyön viherkasvilla & riittävällä palkalla? eh.
Ei siinä mitään, omien kokemusten mukaan duunarihommissa ei työntekijöillä tuntunut mitään muuta kannustetta olevan kuin se raha.
Koulussa kysyttiin vähän jengin syytä tulla juuri tänne niin suurin osa vastauksista oli "kai se se raha sit ratkasi'. On se tietenkin oleellinen asia, kun kyseessä on yhteiskunta missä on aivan h*lvetisti houkutuksia mm. jatkuvasti kehittyvä elektroniikka + amisauton tuunaus (joka pojan unelma'tm'). Sen huomaa sitten työnjäljestä ketä se duuni oikeesti kiinnostaa. Mä hankkiuduin lvi-alalle koska se ei todellakaan ole yksipuolista eikä sitä (paitsi perusasiat) osaa tehdä ihan kuka tahansa niin, että esim erottuisi joukosta. Mahdollisuuksia on paljon & lisää tulee sekä omien taitojen soveltaminen käytännössä tuskin pitkästyttää. Mm. tälläinen luova työskentely houkuttelee enemmän kuin toimistossa istuminen.

Toisia kun kiinnostaa lukeminen etc kun taas toisia käytännön työskentely, kumpaakaan vaihtoehtoa halveksumatta.

Ps. Ei mulla oikeasti ollut mitään fiksua sanottavaa, kunhan ajankuluks kirjottelen ..
 
Hyvin kiteytetty oikeastaan aika monen sivun teksti.

Jännää kuinka sitten kovin usein ne pitkälle lukeneet ei selviydy niistä rivihommista :) Ilman provoa ihan, tästä on paljon omakohtaisia kokemuksia kun olen työskennellyt fyysikoiden ja DI tason heppujen kanssa.

Tuo taas johtuu yleensä taudista, jonka esiintyminen toki monesti korreloi korkean koulutustason kanssa, eli "hienoperseisyydestä". Taudin voi tunnistaa vaikkapa siitä, että potilaan ensimmäinen työpaikka on harjoittelu isin firmassa tai siviilipalveluspaikka kirjastossa. Oireina saattaa olla esimerkiksi kyvyttömyyttä suorittaan normaaleja kesämökkiaskareita.

En oikein usko, että esimerkiksi putkimiehen hommat vaatisivat jotain sellaisia synnynnäisiä lahjoja, joita vaikka dippainssiltä ei sitten löytyisi. Eivät ne älynlahjat toisaalta takaa sen enempää johtajan kuin duunarinkaan hommia, lapsuudenkodin naapurissakin asui äitinsä luona huiman ÄO:n fyysikko, joka kaikesta huolimatta oli normaalielämästä pihalla kuin lumiukko.
 
Tuo taas johtuu yleensä taudista, jonka esiintyminen toki monesti korreloi korkean koulutustason kanssa, eli "hienoperseisyydestä". Taudin voi tunnistaa vaikkapa siitä, että potilaan ensimmäinen työpaikka on harjoittelu isin firmassa tai siviilipalveluspaikka kirjastossa. Oireina saattaa olla esimerkiksi kyvyttömyyttä suorittaan normaaleja kesämökkiaskareita.

En oikein usko, että esimerkiksi putkimiehen hommat vaatisivat jotain sellaisia synnynnäisiä lahjoja, joita vaikka dippainssiltä ei sitten löytyisi. Eivät ne älynlahjat toisaalta takaa sen enempää johtajan kuin duunarinkaan hommia, lapsuudenkodin naapurissakin asui äitinsä luona huiman ÄO:n fyysikko, joka kaikesta huolimatta oli normaalielämästä pihalla kuin lumiukko.

Ei se siitä hienoperseydestäkään ole kiinni, jos oikeasti jotain pitäisi tehdä omilla käsillään. Ne tekniset duunarin hommat vaan vaatii sitä käytännön taitoa, kokemusta ja asioiden tuntemusta. Sellaista mitä ei voi lukemalla oppia.

Kaikki eivät tosiaan opi tai kykene tekemään käsillään töitä, ja toiset taas aivoillaan. Insinöörit sitten tasapainolevat siinä välimaastossa osaamatta kumpaakaan :D
 
Ei se siitä hienoperseydestäkään ole kiinni, jos oikeasti jotain pitäisi tehdä omilla käsillään. Ne tekniset duunarin hommat vaan vaatii sitä käytännön taitoa, kokemusta ja asioiden tuntemusta. Sellaista mitä ei voi lukemalla oppia.

Olen ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin, että useimmat ylemmän korkeakoulututkinnon hankkineet olisivat pystyneet myös kouluttautumaan putkimiehiksi tai muurareiksi. Sen sijaan epäilen, että huomattavasti pienempi osa muurareista pystyisi suorittamaan maisterintutkinnon.

Nämä asiat ovat varmaankin useimmille selviä. Kommentit menevät kuitenkin monesti siihen suuntaan, että duunarit nyt vain valitsivat oman hommansa vaikkapa asianajajan paikan sijaan ja että valinta olisi vielä jotenkin ylevämpi.
 
Semmosta kyselisin että onko hirveesti väliä, että lukeeko korkeakoulussa vaikkapa konetekniikkaa pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena verrattuna siihen, että tekisi toistepäin? Toki tutalle vaikeampi päästä sisään, mutta entäs muuten?
Ps. oletan että noita voi lukea tolleen ristiin. Korjatkaa jos olen väärässä.
On siinä melkoisen suuri ero, millainen on keskimääräisen tutalaisen ja konelaisen ura. Tutalla konetekniikkaa teknisenä sivuaineena lukeneen osaaminen harvoin tulee yhtä hyväksi kuin konetekniikan opiskelijan. Ja vielä harvemmalla tutalaisella on valmistumisen jälkeen minkäänlaista mielenkiintoa sekaantua iljettävään tekniikkaan. Talouspuolella on sen verran paljon hauskempaa ja palkkaakin saa alusta lähtien enemmän. Keskimääräisen tutalaisen työkalu on PowerPoint ja konelaisen CAD.
 
Koulussa kysyttiin vähän jengin syytä tulla juuri tänne niin suurin osa vastauksista oli "kai se se raha sit ratkasi'. On se tietenkin oleellinen asia, kun kyseessä on yhteiskunta missä on aivan h*lvetisti houkutuksia mm. jatkuvasti kehittyvä elektroniikka + amisauton tuunaus (joka pojan unelma'tm'). Sen huomaa sitten työnjäljestä ketä se duuni oikeesti kiinnostaa. Mä hankkiuduin lvi-alalle koska se ei todellakaan ole yksipuolista eikä sitä (paitsi perusasiat) osaa tehdä ihan kuka tahansa niin, että esim erottuisi joukosta. Mahdollisuuksia on paljon & lisää tulee sekä omien taitojen soveltaminen käytännössä tuskin pitkästyttää. Mm. tälläinen luova työskentely houkuttelee enemmän kuin toimistossa istuminen.

Toisia kun kiinnostaa lukeminen etc kun taas toisia käytännön työskentely, kumpaakaan vaihtoehtoa halveksumatta.

Ps. Ei mulla oikeasti ollut mitään fiksua sanottavaa, kunhan ajankuluks kirjottelen ..
Epäilen hieman ajatusten muuttuvan kunhan ikää tulee se vajaa kolkymmentä ja voi ruveta katteleen mitä ex koulukaverit hommailee. Eiköhän se putkihommakin ole 10 vuodessa menettänyt sen monipuolisuutensa ja eläkeikään vielä kolme kymppiä jälellä.
Jännä kiire parikymppisillä poikasilla saada heti vakiduuni perhe, talot, autot jne. tajuamatta että niissä on sitte kiinni lopun ikäänsä, joka on yli 2x pitempi kun jo eletty elämä.

Toiset pörräilee opiskelijaelämässä lohduttelemassa yksin vieraaseen kaupunkiin muuttaneita paraimmillaan olevia tyttölapsia, kun niitä pelottaa nukkua yksinään :D. Viimosena niittinä se larvanto tulee sitten vielä valmistuttuaan pomottamaan.
 
Toiset pörräilee opiskelijaelämässä lohduttelemassa yksin vieraaseen kaupunkiin muuttaneita paraimmillaan olevia tyttölapsia, kun niitä pelottaa nukkua yksinään :D. Viimosena niittinä se larvanto tulee sitten vielä valmistuttuaan pomottamaan.

Eikös tuo ole juuri yksi ydinongelma, henkilö joka on vähän lukenu kirjoja ja muuten vaan bilettänyt monta vuotta tuleekin esimieheksi, mies joka ei tiiä muuta kuin vähän teoriaa ilman mitään käytännön osaamista. Eiku joo.. ne ketkä tosiaan on kiinnostunu vaan tuosta opiskelijaelämän hyvistä puolista,tulee pomottamaan, ne ketkä on opiskellu sen ajan pääsee oikeisiin töihin, niihin isopalkkaisiin. Niin sen täytyy olla...
 
Eli sinusta on väärin, että 16-vuotias on tietoinen tulevaisuudestaan sen sijaan että litkisi nollaseiskaa muiden tissiposkien kanssa ilman tietoa omasta tulevaisuudesta? ;) Tekniikka kehittyy & työtehtävät muuttuu, eiköhän sitä tekemistä riitä. Mutta mikäpä ammatti olisi 40 vuotta kiinnostavaa. Mikään ei tietenkään estä uudelleenkouluttautumista. 32-vuotiaana amiskaan maalariksi oppimaan .. OT:na sanotaan nyt vielä, että mulla ei ole mikään kiire perheen talon tai auton suhteen.
Toiset pörräilee opiskelijaelämässä lohduttelemassa yksin vieraaseen kaupunkiin muuttaneita paraimmillaan olevia tyttölapsia, kun niitä pelottaa nukkua yksinään:D. Viimosena niittinä se larvanto tulee sitten vielä valmistuttuaan pomottamaan.
Pointti meni ohi mutta ei se mitään..
Opiskelijaelämä = vapaa-aikaa 247/7? Eh. Amiksesta on hyvä mahdollisuus jatkaa ammattikorkeaan (itsellä mahdollisesti takana 23-vuotiaana) jonka jälkeen sitten mahdollisesti pomotellaan niitä valmistuneita prunkkareita, jotka eivät ehdi/jaksa/viitsi lähteä amk:hon.
Puhuin juuri ttyssä opiskelevan jannun kanssa, joka kertoi olevansa useimmiten kuuteen asti koulussa + "läksyt" kotona. Mä haluaisin kuulla jotain faktaa siitä miten yossa opiskeleva jannu viettää sen parempaa elämää kuin duunari. Samat mahdollisuudet.
vision sanoi:
Eikös tuo ole juuri yksi ydinongelma, henkilö joka on vähän lukenu kirjoja ja muuten vaan bilettänyt monta vuotta tuleekin esimieheksi, mies joka ei tiiä muuta kuin vähän teoriaa ilman mitään käytännön osaamista. Eiku joo.. ne ketkä tosiaan on kiinnostunu vaan tuosta opiskelijaelämän hyvistä puolista,tulee pomottamaan, ne ketkä on opiskellu sen ajan pääsee oikeisiin töihin, niihin isopalkkaisiin. Niin sen täytyy olla...
Näinhän se tosiaankin menee.
 
Opiskelija-elämää on tässä threadissä pari kertaa dissattu siitä, että siinä nuoruus menisi hukkaan. Olen itse täysin eri mieltä, mulla se on ainakin ollut elämän parasta aikaa. Parasta on tavata upeita samanhenkisiä ihmisiä ja kasvaa itse ihmisenä.

Ja kyllä sitä vapaa-aikaa on reilusti enemmän kuin vaikkapa lukiossa: luentoja 3-4 päivää viikossa, lukuvuosi alkaa myöhään ja loppuu aikaisin. Tosin jos tekee töitä samaan aikaan, saa sen vapaa-ajan kulutettua. Jos ei tee, aikaa on yllin kyllin mutta rahaa vähän. Lisäksi jos tavoitteeksi riittää kursseista läpi pääseminen, niin se onnistuu usein pienellä työmäärällä. Jos hakee hyviä numeroita, joutuu tekemään töitä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom