Mistä löydän hyväpalkkaista duunia?

[vaksi]

Okei, eli nyt sain työpaikan isosta marketista ja harjoittelijan palkalla aloitellaan (7e ja rapiat). Bonuksena vakituinen paikka ja henkilökunta-alennus kaikille perheenjäsenille (jälkimmäinen oli suurimpia syitä ottaa työ vastaan, perhe on vakiasiakas kyseisessä kaupassa).

Kyselisin, että mitenkä tuo harjoittelijan palkka mahtaa vaihtua siihen normaaliin taulukkopalkkaan (en ole myyjänä, hommiin kuulunee yleistä höyläämistä kaupassa, virallinen nimike kärrypoika). Onko siinä tietty aika, jonka jälkeen automaattisesti palkka nousee seuraavalle asteelle vai riippuuko henkilöstä? Siis minun annettiin ymmärtää, että kyllä se jossain vaiheessa hyppää seuraavalle tasolle, mutta milloin?

Ja tarkennukseksi vielä, että minun tietääkseni käytössä on TESin (?) työehtosopimushärvelit, eli ei mitkään mielivaltaiset tuntipalkat.

Kiitoksia etukäteen!

EDIT: olen aivan käsi googlen suhteen, eli jos neuvona on 'käytä googlea', ei tarvitse vaivautua vastaamaan.

 

[raipat]

Lisäksi jos tavoitteeksi riittää kursseista läpi pääseminen, niin se onnistuu usein pienellä työmäärällä..

Kommentteja kokemuksesta kelläkään? Mitä hyötyä tuosta kurssien just ja just läpivetämisestä? Löytyykö duunia, minkälaista?

 

[Keljumus]

Kommentteja kokemuksesta kelläkään? Mitä hyötyä tuosta kurssien just ja just läpivetämisestä? Löytyykö duunia, minkälaista?

Työhaastatteluun pääsemiseen vaaditaan useimmiten ihan vain ne paperit. Siellä haastattelussa voi sitten yrittää vakuuttaa haastattelijan kyvyistään. Hyvät arvosanat toki auttavat vakuuttelussa, mutta kyllä työkokemus ja konkreettiset näytteet osaamisesta painavat huomattavasti enemmän.

Harvemmin niihin korkeakoulutason duuneihinkaan palkataan valmista osaajaa, yleensä kai napataan se täysjärkisin ja kehittämiskelpoisin kaveri ja muovataan siitä firmalle sopiva tyyppi.

Näin olen siis kuullut ihmisiltä, jotka ovat rekrytoinnista vastanneet. Koskee tietenkin vain niitä paikkoja, mihin vastavalmistuneita yleensä otetaan. Haastavempiin duuneihin ne arvosanat eivät varmaankaan vaikuta enää pennin vertaa, vaan meriitit katsotaan työkokemuksista.

 

[Harze]

Yliopistoissa on työnsaannin kannalta tärkeintä suorittaa tutkinto loppuun. Sillä ohittaa heti työnhaussa ison kasan keskeyttäneitä ja ikuisuusopiskelijoita.

 

[Dopey]

Kommentteja kokemuksesta kelläkään? Mitä hyötyä tuosta kurssien just ja just läpivetämisestä? Löytyykö duunia, minkälaista?

Korkeakoulusta DI:n papruihin vaadittava jyvälaari koostuu noin 30-50%:sti täyteaineesta, jonka osaamisella tai osaamattomuudella ei ole tentin jälkeen mitään merkitystä. Oikeasti. Väittäisin myös, että kuka tahansa joka lukiosta pääsee läpi saa ainakin maisterin ellei jopa tohtorin paperit jos vaan on ahkera.

Itse kun menin ekaan alan duuniin vuonna -91 niin firman toimari kysyi noista arvosanoista. Sanoin että kaikkia löytyy ykkösestä vitoseen. Otti duuniin ja kehui että on hyvä osata keskittyä olennaiseen eikä nipottaa joka hommaa. Sen jälkeen ei ole todistuksia tai arvosanoja kyselty.

Itsellä kyllä tuli noista minimiefforttikursseista välillä vahingossa hyviäkin arvosanoja. Juuri ennen tenttiä pänttäämällä muutama vanha tenttivastaus irtosi jopa vitosia. Kurssien pitäjät ei yleensä jaksanut hirveästi panostaa ja keksiä uusia tehtäviä.

Itseä kyllä huvittaa tää käsitys, että istumalla korkeakoulussa se kuusi vuotta hommat tulisi jotenkin mielekkäämmiksi. Oikeasti harmittaa etten alkanut vaikka veneenveistäjäksi tai remontti-Reiskaksi, mutta ennenkuin kämppä on maksettu ei liene vaihtoehtoa. Sen sijaan että voisi seuraavana päivänä aloittaa siitä mihin edellinen päivä jäi ja joskus saada jotain valmiiksikin on koko ajan muutama helvetin haastava homma jotka on kaikki jo myöhässä, sähköpostista tulee roskapostifiltterin jälkeen 100-200 uutta pakollista pikkuhommaa per päivä, esimies valittaa, alaiset valittaa ja joka vuosi pitäisi säästämällä 30% kuluja tehdä 50% enemmän liikevaihtoa. Ja lisäksi hommat on erikoistuneet niin pitkälle, että kun tarpeeksi kauan (nykyään noin 3 vuotta) teet samaa duunia niin putken päässä tietotaito natsaa koko maailmassa noin kolmeen duunipaikkaan. Että se niistä rajattomista valinnanmahdollisuuksista.

 

[Harze]

Itseä kyllä huvittaa tää käsitys, että istumalla korkeakoulussa se kuusi vuotta hommat tulisi jotenkin mielekkäämmiksi.

Naulan kantaan Dopey. Nää keskijohdon hommat ei ole niitä kaikkein kiitollisimpia. Vastuut kasvaa paljon, valta ja edut vaan vähän.

Tosin kyllä näistäkin hyviä paikkoja löytyy, mutta se saattaa vaatia etsimistä.

 

[Integrandi]

Korkeakoulusta DI:n papruihin vaadittava jyvälaari koostuu noin 30-50%:sti täyteaineesta, jonka osaamisella tai osaamattomuudella ei ole tentin jälkeen mitään merkitystä. Oikeasti. Väittäisin myös, että kuka tahansa joka lukiosta pääsee läpi saa ainakin maisterin ellei jopa tohtorin paperit jos vaan on ahkera.

Itse kun menin ekaan alan duuniin vuonna -91 niin firman toimari kysyi noista arvosanoista. Sanoin että kaikkia löytyy ykkösestä vitoseen. Otti duuniin ja kehui että on hyvä osata keskittyä olennaiseen eikä nipottaa joka hommaa. Sen jälkeen ei ole todistuksia tai arvosanoja kyselty.

Itsellä kyllä tuli noista minimiefforttikursseista välillä vahingossa hyviäkin arvosanoja. Juuri ennen tenttiä pänttäämällä muutama vanha tenttivastaus irtosi jopa vitosia. Kurssien pitäjät ei yleensä jaksanut hirveästi panostaa ja keksiä uusia tehtäviä.

Itseä kyllä huvittaa tää käsitys, että istumalla korkeakoulussa se kuusi vuotta hommat tulisi jotenkin mielekkäämmiksi.

No jopas on rankkaa yleistämistä. Tässä kun nopeasti mietin omalla kohdallani niin DI-tutkinnon kursseista olen ruotsin kurssia lukuunottamatta saanut hyötyä lähes kaikista. Joko pohjatietoina jatkokursseille tai sitten tavalla tai toisella työprojekteihin. Kaikillehan tämä ei toimi näin, mutta pitäisikö yliopistojärjestelmän nähdä jostain noitapallosta mihin ammatteihin jengi suuntautuu tutkinnon jälkeen? Vai sitten antaa valmiuksia mahdollisimman monelle tielle..

Sama homma arvosanojen kanssa. Osalle porukasta sillä ei ole merkitystä mutta osalle taas aivan helvetisti. Esimerkiksi monen alan jatko-opiskelupaikat/-rahat/-projektit jaetaan pelkästään opintosuoritusten perusteella. Opinnäytetyö toimii usein siltana työelämään. Suosituimpiin paikkoihin valinta täytyy tehdä pitkälti papereiden perusteella. Eli taas tarvitaan niitä hyviä arvosanoja.

 

[Micael]

Okei, eli nyt sain työpaikan isosta marketista ja harjoittelijan palkalla aloitellaan (7e ja rapiat). (....)

Kyselisin, että mitenkä tuo harjoittelijan palkka mahtaa vaihtua siihen normaaliin taulukkopalkkaan (en ole myyjänä, hommiin kuulunee yleistä höyläämistä kaupassa, virallinen nimike kärrypoika). Onko siinä tietty aika, jonka jälkeen automaattisesti palkka nousee seuraavalle asteelle vai riippuuko henkilöstä? Siis minun annettiin ymmärtää, että kyllä se jossain vaiheessa hyppää seuraavalle tasolle, mutta milloin?

Harjoitteluaika on TES:n (työehtosopimuksen) mukaan lähtökohtaisesti yksi vuosi eli viimeistään sen jälkeen pitäisi päästä normaalipalkkojen alimmalle tasolle (nk. 1. vuoden myyjä). Tästä kyllä voi olla erilaisia sovellutuksia - siis työntekijän hyväksi.

 

[Dippi]

Tutkinnoista ja arvosanoista

Näin korkeakoulujärjestelmän sisällä uran tehneenä näen DI-tutkinnon ja siihen liittyvät arvosanat lähinnä muodollisena todisteena siitä, että todistuksen saanut henkilö omaa pitkäjänteisyyden ja henkiset kyvyt opiskella ja omaksua korkeakoulutasoisia käsitteitä, kierrättää ne oman päänsä kautta ja saada jotain niistä paperille (tenteissä ja opinnäytetyössä).

Tätä ei pidä lukea niin, että tutkinnon puute olisi osoitus em. kykyjen puutteesta - tutkinto on vain muodollinen tapa osoittaa, että kykyjä on vähän tentattukin.

Tutkinto ei myöskään ole tae siitä että henkilö osaa tutkintoon sisältyneiden kurssien asiat tai että hän on työelämään muuten soveltuva.

Opinnäytetyö toimii siltana työelämään silloin kun työssä on osallisena yritys. Puhtaasti akateeminen diplomityö harvemmin kiinnostaa ketään töitä yksityiseltä puolelta haettaessa.

Arvosanojenkaan merkitystä en korostaisi hirveästi, vaikka en osaa ottaa kantaa miten yrityksissä niitä syynätään. Akateemisella puolella osa professoreista todellakin mittaa opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kelpoisuuden arvosanojen keskiarvolla, mutta tämä on mielestäni täysin väärä tapa. Itse arvioidessani opiskelijaa/jatko-opiskelijaa katson kyllä keskiarvon, mutta kunhan se on kolmen paikkeilla tai parempi (asteikko 1-5) niin sen jälkeen ei yksittäiset arvosanat paljon kiinnosta. Tähän vaikuttaa tosin se, että edustamani kokeellisen fysiikan tutkimuksen puolella rakenteluharrastukset ja yleiset kädentaidot ovat yhtä arvokkaita kuin puhdas akateeminen suoriutuminen.

Ykkösen keskiarvo pudottaa kyllä ehdokkaan jatkosta, mutta viitosta lähentelevä keskiarvo pistää usein myös hälytyskellon soimaan. Oma kokemukseni on, että nämä huiput ovat usein hyvin "hauraita" eli he eivät kestä jatko-opiskeluun väistämättä liittyviä epäonnistumisia ja paineita, vaan he murtuvat jossain vaiheessa. Näiltä henkilöiltä puuttuu kyky hyväksyä henkilökohtainen epäonnistuminen/huono suoritus, johon taas heikomman keskiarvon omaavat opiskelijat ovat tottuneet. Kaikki huiput eivät tietenkään ole tällaisia.

Tutkijakoulupaikkoihin arvosanoilla ei nyt hirveästi ole merkitystä, sillä paikat jaetaan osallistuvien professorien kesken konsensusperiaatteella jossa yksittäisen opiskelijan arvosanat ei paljon paina. Apurahoissakin on vähän sama juttu.


Disclaimer: Tämä on vain oma mielipiteeni, sitä ei ole annettu virkamiehen ominaisuudessa eikä se edusta työnantajani kantaa asiaan liittyen. (pistetään nyt varmuuden vuoksi tällainen kun osa täällä tietää kuka olen ja missä olen töissä)

 

[m1xte]

Eli sinusta on väärin, että 16-vuotias on tietoinen tulevaisuudestaan sen sijaan että litkisi nollaseiskaa muiden tissiposkien kanssa ilman tietoa omasta tulevaisuudesta? ;) Tekniikka kehittyy & työtehtävät muuttuu, eiköhän sitä tekemistä riitä. Mutta mikäpä ammatti olisi 40 vuotta kiinnostavaa. Mikään ei tietenkään estä uudelleenkouluttautumista. 32-vuotiaana amiskaan maalariksi oppimaan .. OT:na sanotaan nyt vielä, että mulla ei ole mikään kiire perheen talon tai auton suhteen.

Eihän siinä mitään väärää ole kannattaa kuitenkin pitää niitä ovia auki tulevaisuutta ajatellen (esmes ammattilukio). Ajatusmaailmasi todennäköisesti hieman muuttuu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vakihomma ja 100000€ asuntolainaa naulaa oravanpyörän oven kiinni ja homma kun homma saattaa muuttua pakkopullaksi. Vapaus taasen luo epävarmuutta elämään, mutta mikään ei kuitenkaan ole niin varmaa kun epävarma.
Opiskelijaelämästä senverran että onhan sillä ammattimiehelläkin vapaa-aikaa niinkuin on opiskelijallakin. Parasta opiskelussahan on nimenomaan opiskelutoverit, sosiaalinen elämä ja ihmisenä kasvaminen, jota ei pysty edes €€roilla mittaamaan.
Rahahan on vaan vallankäytön väline, jolla pyritään rajoittamaan ihmisten vapautta.

 

[vaksi]

Harjoitteluaika on TES:n (työehtosopimuksen) mukaan lähtökohtaisesti yksi vuosi eli viimeistään sen jälkeen pitäisi päästä normaalipalkkojen alimmalle tasolle (nk. 1. vuoden myyjä). Tästä kyllä voi olla erilaisia sovellutuksia - siis työntekijän hyväksi.

Suuret kiitokset ja kumarrus!

 

[mountainer]

Semmosta kyselisin että onko hirveesti väliä, että lukeeko korkeakoulussa vaikkapa konetekniikkaa pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena verrattuna siihen, että tekisi toistepäin? Toki tutalle vaikeampi päästä sisään, mutta entäs muuten?
Ps. oletan että noita voi lukea tolleen ristiin. Korjatkaa jos olen väärässä.

No on siinä ainakin semmonen ero että jos tulet koneelle sisään niin saat helvetin paljon laajemman käsityksen tekniikasta kun että jos tulisit tutalle. Toinen ero on tietysti tuo sisäänpääsyn vaikeus mutta se taas ei mitenkään korreloi opintojen vaikeuden kanssa. Tutan kurssit on monesti naurettavan helppoja verrattuna esim. tietotekniikan tai raksan kursseihin. Työnsaannin ja palkan kannalta tuolla tuskin on paljoa merkitystä, ne riippuu täysin henkilöstä. Pätevä kaveri voi kyllä pyytää liksaa.

 

[WTA]

Uusimmassa lakimies uutisessa (lehti) oli tehty tutkimus siitä paljonko yksityissektorin lakimies tienasi lokakuussa 2006. Keskimääräinen bruttokokonaispalkka (ylityökorvaukset, luontaisetujen verotusarvo) oli keskimäärin 5594 € ja työtunteja oli keskimäärin 44 (sovittu työaika 38 h).
Kokonaispalkka lisättynä tulospalkkiolla oli 6017 € ja sivutulojen jälkeen 6162 €.

 

[Janne22]

Eli sinusta on väärin, että 16-vuotias on tietoinen tulevaisuudestaan sen sijaan että litkisi nollaseiskaa muiden tissiposkien kanssa ilman tietoa omasta tulevaisuudesta? ;) Tekniikka kehittyy & työtehtävät muuttuu, eiköhän sitä tekemistä riitä. Mutta mikäpä ammatti olisi 40 vuotta kiinnostavaa. Mikään ei tietenkään estä uudelleenkouluttautumista. 32-vuotiaana amiskaan maalariksi oppimaan .. OT:na sanotaan nyt vielä, että mulla ei ole mikään kiire perheen talon tai auton suhteen.

Pointti meni ohi mutta ei se mitään..
Opiskelijaelämä = vapaa-aikaa 247/7? Eh. Amiksesta on hyvä mahdollisuus jatkaa ammattikorkeaan (itsellä mahdollisesti takana 23-vuotiaana) jonka jälkeen sitten mahdollisesti pomotellaan niitä valmistuneita prunkkareita, jotka eivät ehdi/jaksa/viitsi lähteä amk:hon.
Puhuin juuri ttyssä opiskelevan jannun kanssa, joka kertoi olevansa useimmiten kuuteen asti koulussa + "läksyt" kotona. Mä haluaisin kuulla jotain faktaa siitä miten yossa opiskeleva jannu viettää sen parempaa elämää kuin duunari. Samat mahdollisuudet.
Näinhän se tosiaankin menee.

Jos ottaa yliopiston tosissaan ja aikoo valmistua nopeasti, niin siellä saa viettää yleensä aikaa ilta-kahdeksaan asti kuten minä. Tosin itse teen yleensä iltaisin koulun päälle töitä pari tuntia, opiskelun sijaan. Nyt kun alkaa miettiä niin, viimeksi on tullut pidettyä työ/kouluvapaa päivä viimeksi uuden vuoden päivänä, kun oli niin armoton krapula ettei pystynyt tekemään mitään. :lol2:

Tosin jos tyytyy siihen seitsemään vuoteen niin luultavasti aika vähällä vaivalla pääsee.

 

[JSmith]

Jos ottaa yliopiston tosissaan ja aikoo valmistua nopeasti, niin siellä saa viettää yleensä aikaa ilta-kahdeksaan asti kuten minä.

Kuinka nopeasti oikein meinaat valmistua? 2 vuotta?

Opiskelijan paras kaveri on hyvä lukutekniikka ja kirjatentit.

 

[Janne22]

Kuinka nopeasti oikein meinaat valmistua? 2 vuotta?

Opiskelijan paras kaveri on hyvä lukutekniikka ja kirjatentit.

3-3,5 vuoteen tähtään. Nyt ekan vuoden jälkeen pitäisi olla noppia kahden vuoden edestä. Tänä vuonna on hidastanut opiskelua se, että olen tehnyt töitä n. 2 päivää viikossa. Hajatunteina yleensä iltaisin tunnin kaksi ja viikonloppuisin fiiliksen mukaan. Yksi hyvä motivaattori on epämiellyttävä opiskelupaikkakunta. :lol2:

EDIT: Totta, kursseja käymällä ja luennoilla istumalla on vaikea yltää suuriin noppamääriin. Esim. vikaan periodiin ei nyt löytynyt kuin yksi fiksu kurssi, mutta tenttejä sitäkin enemmän. :lol2:

 

[JSmith]

EDIT: Totta, kursseja käymällä ja luennoilla istumalla on vaikea yltää suuriin noppamääriin. Esim. vikaan periodiin ei nyt löytynyt kuin yksi fiksu kurssi, mutta tenttejä sitäkin enemmän. :lol2:

Riippuu toki koulutusalastasi, mutta teknillisillä aloilla vaaditut laajahkot harjoitustyöt ovat nakkeja jotka hidastavat loppuvuosien opintoja joskus merkittävästikin. Niihin voi osallistua vain tiettyyn aikaan ja työmäärä on monesti valtaisa saatujen noppien määrään nähden, tosin vaihtelua on hurjasti oppilaitosten ja koulutusalojen välillä. Ei tietenkään hidasta kansantaloustieteilijöitä ja muita teoreetikkoja :D

 

[Emmah]

Riippuu toki koulutusalastasi, mutta teknillisillä aloilla vaaditut laajahkot harjoitustyöt ovat nakkeja jotka hidastavat loppuvuosien opintoja joskus merkittävästikin. Niihin voi osallistua vain tiettyyn aikaan ja työmäärä on monesti valtaisa saatujen noppien määrään nähden, tosin vaihtelua on hurjasti oppilaitosten ja koulutusalojen välillä.

Niin totta, etenkin jos ne on ryhmätyönä tehtäviä. :jahas:

 

[ossipena]

ryhmätyöt on parhaita jos(kun) pääsee johtajaks :D

e: oli

 

[Sugarfree]

Tutkijakoulupaikkoihin arvosanoilla ei nyt hirveästi ole merkitystä, sillä paikat jaetaan osallistuvien professorien kesken konsensusperiaatteella jossa yksittäisen opiskelijan arvosanat ei paljon paina. Apurahoissakin on vähän sama juttu.

Ei se nyt ihan noin yksoikeen mene.