Mistä haaveita ja unelmia?

[Belmondo]

Mitä vikaa napeissa

Imo psyykenlääkkeet on lobotomian kemiallinen muoto. Estetään mahdollisuus oikeasti nousta vaikeuksista ja oppia jotain aika korvaamatonta siinä samassa ja kasvaa vahvaksi. Paetaan pulloon siinä missä alkoholistikin. Hoidetaan seurauksia eikä syitä. Heittäydytään täysin jonkin lääkefirman uusimman tuotteen varaan ja toivotaan ettei lapsille kehity talidomidia.

Kipu ei välttämättä ole pahasta (tätä on kai bodareille aika turha sanoa.) Haaveet ja unelmat eivät ole pahasta. Vaikka niitä ei koskaan saavuttaisikaan. Itse asiassa ihminen on tottunut elämään puutteessa ja jatkuvassa tervanevassa tarpomisessa. Kehistyshistorian varrella ei juuri ole nykyisenkaltaista dolce vitaa eletty. Ja nyt sitten valitetaan. Onpahan korrelaatio.

Ja tässä toinen: masennuslääkkeiden tutkimus kehittyy alati, ja samoin nousee masentuneiden ja muiden psyykenhäiriöistä kärsivien määrä. USAlla taitaa olla huiput sekä hullujen määrässä että nappia vetävien määrässä. Korrelaatio ei ole kausaation väärti, mutta kyllä mulle tulee sana "medikalisaatio" mieleen.

Freudin aikaiset hysteriakohtaukset (minkä parantamiseksi psykoanalyysi pitkälti kehitettiin) ainakin diagnosoitiin myöhemmin samaksi ilmiöksi kuin eskimoiden "arktinen hysteria" eli kalsiumin puutteeksi. Sikäli lähtisin pikemmin parantamaan ympäristöäni, alkaen vaikka juuri ruokavaliosta (tämä "väsymys" mikä niin monia vaivaa johtui ainakin omalla kohdallani jatkuvasta leivän puputtamisesta), ihmissuhteista jne.

Disclaimer:
*Juu, varmasti auttavat psykoottisten vaiheiden ym akuuttien ongelmien ohi jne, mutta nyt onkin kyse lääkkeiden nappaamisesta pysyvänä ratkaisuna.
*Jotkut teistä varmasti luottavat tieteeseen ja sen tuloksiin, mutta minä olen skeptisempi, joten lääkkeiden "testattuudesta" on aika turha kanssani väitellä.
*Olen romantikko ja hurja tolstoilais-linkolalainen luddiitti.

 

[mira82]

Täysin turha

Lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, on markkinoilla kasapäin, vaikkakin nykyään myyntiluvan saaminen on "hieman" vaikeampaa.

Kukapa ei olisi joskus vetäissyt lievään pääkipuun Panadolia eli parasetamolia, jonka vaikutusmekanismia ei yllättäen tunneta. (No okei, onhan niitä arveluja ollut COX-3:sta jne.)

Näin on ja sitäpaitsi mielialalääkkeiden mekanismit tunnetaan (serotoniinin takaisinoton estostahan siinä on yksinkertaisimmillaan kysymys).
Btw, eiks se ole ihan varma juttu että COX-3, näin olen ymmärtänyt..

 

[Herman]

Elikkäs mikä tässä jäi epäselväksi, kerroin vain mistä löytää tarkat kriteerit masennuksen diagnosoimiseksi, edeltävästi kerroin yleiset oireet jos ymmärsit lukea, jäiks joku harmittamaan? Ei varmaan ollut tarkotus ruveta diagnostiikan perusteita kyseenalaistamaan vai oliko?

Sulla meni nyt vähän ohi toi mun juttu. Lähinnä oli tarkoitus kommentoida tota sun tapaa esittää asiat. Ei mua niinkään kiinnosta masennuksen diagnostiikka tai noi tutkimukset.

Ja taas sulla on heti hirvee hyökkäys päällä vaikka koitin ihan asiallisesti vittuilla :D

 

[Drugsta]

Näin on ja sitäpaitsi mielialalääkkeiden mekanismit tunnetaan (serotoniinin takaisinoton estostahan siinä on yksinkertaisimmillaan kysymys).
.

Ynnä kaikki muu. Tosin en usko, että välittäjäainepitoisuuksien määrän/suhteen muutosten aiheuttamien pidemmällä aikavälillä tapahtuvien neuroniyhteyksien muuttumisten biokemiaa/solubiologiaa tunnetaan vielä kovinkaan tarkasti. Tämä siis MUTUa.
Muutenkin noilla uudemmillakin aineilla tuppaa olemaan affiniteettiä vähän joka reseptoriin. Täten reseptorivalikoima, mihin kukin aine vaikuttaa, jos mikä on annoskysymys (ottaen huomioon metabolian vaikutukset).

Btw, eiks se ole ihan varma juttu että COX-3, näin olen ymmärtänyt..

Voi hyvinkin olla. Siitä on jo aikaa, kun olen perusfarmakologiani lukenut.

 

[Emppuli]

Tosta nuorten masennuksesta sen verran, että en ihmettele, että jos ne tilastot näyttää jotenkin synkiltä, jos on yleisesti ottaen hommat menee samaa rataa kun omat kokemukseni. Meillä päin kun tuntu tuolla kouluterveydenhoitajallakin olevan tapana epäillä masennusta suurinpiirtein joka toisella ihmisellä. Piti täyttää oikein sellanen lappukin.. Vaihtoehdot oli luokkaa: "olen masentunut", "olen erittäin masentunut", "minulla on itsetuhoisia ajatuksia.." Päätä nyt sitten näistä.

ai niin ja vielä sellanen maininta, että sä Mira82 vaikutat kyllä helvetin ikävältä ihmiseltä.. (pitipähän vaan tämäkin mennä totemaaan )

 

[Herman]

Eikös ollut varsin asiallinen vastaus eli tais mennä ihan toisinpäin?

Asiallinen vastaus ehkä,

Elikkäs mikä tässä jäi epäselväksi, kerroin vain mistä löytää tarkat kriteerit masennuksen diagnosoimiseksi, edeltävästi kerroin yleiset oireet jos ymmärsit lukea, jäiks joku harmittamaan? Ei varmaan ollut tarkotus ruveta diagnostiikan perusteita kyseenalaistamaan vai oliko?

mutta jos sun mielestä alleviivatuissa kohdissa ei ole mitään hyökkäävää, niin sitten ei voi mitään. Ehkä sun tyyli näyttää kirjoitettuna vaan vähän töksähtelevältä ja tavallisessa keskustelussa tätä ongelmaa ei ole :piis:

Lopetan nyt osaltani tämän kitinän ja offtopicin.

 

[mira82]

Imo psyykenlääkkeet on lobotomian kemiallinen muoto. Estetään mahdollisuus oikeasti nousta vaikeuksista ja oppia jotain aika korvaamatonta siinä samassa ja kasvaa vahvaksi. Paetaan pulloon siinä missä alkoholistikin. Hoidetaan seurauksia eikä syitä. Heittäydytään täysin jonkin lääkefirman uusimman tuotteen varaan ja toivotaan ettei lapsille kehity talidomidia.

Muutamia pointteja (IMO?) ja tarkennuksia;
Psyykenlääkkeet ovat paljon laajempi kokonaisuus kuin mielialalääkkeet. Psyykenlääkkeitä ovat siis näiden lisäksi mm. antipsykootit, anksiolyytit, hypnootit ja sedatiivit, kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkkeet sekä eräät vieroituslääkkeet (tupakka, huumeet). Varsinkin antipsykootit ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkkeet ovat melkolailla elinehto näistä sairauksista kärsiville, ja näiden ko. lääkkeiden käyttö ei suinkaan rajoitu akuuttiin tilanteeseen vaan niiden tarve useimmiten on pitkä, jopa lopun elämää kestävä. Lisäksi jos täällä joku kärsii vaikka paniikkihäiriöstä, on sekin lääkityksen psyykenlääkkeitä ja varmaankin löytyy kokemuksia ettei aivan helpolla ilmankaan selviä (ja varmaan myös toisinpäin).

Toiseksi monet psyykenlääkkeet ovat lääketieteellisessä mielessä vanhoja, joskin uusia silloin tällöin ilmestyy. Näin myös mielialalääkkeissä ja hoitolinjoja noudattaen ensilinjan lääkkeet SSRIt ja esim mirtatsapiini on ollu relatiivisen pitkään käytössä ja on täten relatiivisen turvallisia.

Ja kuten edellä mainittua, yhdistetään mielialalääkitykseen myös mielellään terapia, selvittely masennuksen taustoista. Parhammillaan/pahimmillaan käydään läpi jokin psykoterapiamuoto, jossa yritetään löytää ne syyt ja myös keinot selviämiselle. Itsessään mielialalääkkeet luovat puitteet paranemiselle.

Masennuslääkkeiden käyttö lapsilla pyritään rajaamaan ääritapauksiin.

Kipu ei välttämättä ole pahasta (tätä on kai bodareille aika turha sanoa.)

Elinehtohan se on, mutta kroonisena ei varmaan mukava?

Haaveet ja unelmat eivät ole pahasta. Vaikka niitä ei koskaan saavuttaisikaan. Itse asiassa ihminen on tottunut elämään puutteessa ja jatkuvassa tervanevassa tarpomisessa. Kehistyshistorian varrella ei juuri ole nykyisenkaltaista dolce vitaa eletty. Ja nyt sitten valitetaan. Onpahan korrelaatio.

IMHO
Kyllä kait nyky-yhteiskunnassakin joutuu ponnistelemaan pärjätäkseen? Vaikka puitteet hyvälle elämälle on periaatteessa tarjolla niin jotenkin niitä heikkoja, epäonnisia tms vaan löytyy... Mielestäni vaatimukset selviämiseen ovat vaan kasvaneet, varsinkin kongnitiivisiä kykyjä tarvitaan varmasti enemmän kuin vaikka 50 vuotta sitten../IMHO

Freudin aikaiset hysteriakohtaukset (minkä parantamiseksi psykoanalyysi pitkälti kehitettiin) ainakin diagnosoitiin myöhemmin samaksi ilmiöksi kuin eskimoiden "arktinen hysteria" eli kalsiumin puutteeksi. Sikäli lähtisin pikemmin parantamaan ympäristöäni, alkaen vaikka juuri ruokavaliosta (tämä "väsymys" mikä niin monia vaivaa johtui ainakin omalla kohdallani jatkuvasta leivän puputtamisesta), ihmissuhteista jne.

Eli tässä neuvoja reinhardtillekkin

 

[reino]

...Vedetäänhän niitä viinankin kanssa aika huolettomasti eikä todellakaan suositeltuja määriä.
...
Faija joskus leikkii lääkäriä ja suosittelee niitten syömistä tutuille, vaikkei mistään todella vakavasta masennuksesta ole kyse. Ainakin meidän perheessä suhtaudutaan positiivisesti masennuslääkkeiseen eikä mitään valituksia ole kuullunut lukuunottamatta joitakin pieniä haittavaikutuksia äidilläni.

No eihän siinä sitten mitään haittavaikutuksia ole, jos kerran viinankin kanssa uppoavat huolettomasti, isompinakin annoksina!! :thumbs:

Hyvä meininki teidän perheessä!! :thumbs:

:D :thumbs:

 

[mira82]

Asiallinen vastaus ehkä,
mutta jos sun mielestä alleviivatuissa kohdissa ei ole mitään hyökkäävää, niin sitten ei voi mitään. Ehkä sun tyyli näyttää kirjoitettuna vaan vähän töksähtelevältä ja tavallisessa keskustelussa tätä ongelmaa ei ole :piis:
Lopetan nyt osaltani tämän kitinän ja offtopicin.

Niin siis mä tarkoitin sitä alkuperästä:

Ei ole, tällä juuri tehdään ero sen välille onko kysymyksessä masennus vai joku tilapäinen vitutus. Tarkemmat kriteerit voit lukasta ICD-10 tai vielä paremmin DSM-IV:stä (löytyy googlella).

ja huom, edeltävästi oli kyllä kerrottu yleisesti mitä on masennus, tähän vastaat:

Kyllä se on mun mielestä silti sen asiantuntijan tehtävä selittää asia niin, että se menee perille maallikollekin, eikä heti ottaa kierroksia tyyliin "Vittu, lue nyt vaikka CD-10 tai vielä paremmin DSM-IV aluks ja sitte kliininen farmakologia (kandidaattikustannus muistaakseni) ennenku alat mulle!!11""

oliko asiallista?

 

[Herman]

oliko asiallista?

En mä vastannut yhtään mihinkään. Lähinnä kirjoitin (omasta mielestäni) humoristisen kärjistyksen sun tyylistä esittää asiat. Noi sulta lainatut kohdat on sinänsä epäoleellisia.

No vastataan nyt kysymykseen, ettei tarvitse enää jatkaa tässä ketjussa. Ei ollut asiallista. Toivottavasti ei tullut pahaa mieltä ;)

 

[Heikki M.]

No eihän siinä sitten mitään haittavaikutuksia ole, jos kerran viinankin kanssa uppoavat huolettomasti, isompinakin annoksina!! :thumbs:

Hyvä meininki teidän perheessä!! :thumbs:

:D :thumbs:

Tarkoitin, että jotkut niitä vetää vetää viinankin kanssa. Sanoihan joku tässäkin threadissä sen "toimivan" hyvin. Melko yleistähän tuo on enkä muista varoittavia uutisia tuosta tai kuoleman tapauksia. Varmasti niitä on, mutta kaiketi tuo on suht "turvallista".

Perheessäni ei tietenkään vedetä yliannostuksia masennuslääkkeitä viinan kanssa Ja lääkkeet ovat lääkärin kirjoittamia.

 

[reino]

Tarkoitin, että jotkut niitä vetää vetää viinankin kanssa. Sanoihan joku tässäkin threadissä sen "toimivan" hyvin. Melko yleistähän tuo on enkä muista varoittavia uutisia tuosta tai kuoleman tapauksia.

Eri lääkkeillä on eri yhteisvaikutuksia viinan kanssa. Joillakin ei ole mitään, joten sellaisia ei alan miehen näkökulmasta tietysti kannata viinan kanssa vetääkään. ;)

Varoittavia uutisia tai kuolemantapauksia? Poimipa muistisi kätköistä jokainen uutinen, jossa joku suomalainen tappoi jonkun ja sanottiin, että alkoholilla oli osuutta asiaan. Noin. Aika monta. Nyt mä arvon sulle prosentin. Tuli 80.

80 prosentissa noista tapauksista sen alkoholin painikkeeksi oli popsittu psyykelääkkeitä. Mutta kun Suomessa on tapana uutisoida vaan, että alkoholilla oli osuutta asiaan.

Ja on niillä vaarallisia yhteisvaikutuksia ihan omankin terveyden kannalta.

 

[Lumi]

Kun tässä ketjussa nyt on harhailtu alkuperäisestä aiheesta masennuslääkkeiden käyttöön kipupotilaiden hoidossa, saanen mainita oman seiskapäivää-nappiverkkari-mutu- käsitykseni aiheesta. Kädet pystyyn heti alkuun, en ole katsonut tarpeelliseksi lukea alan perusteoksia aihetta koskien. Lävitseni käy toki lämmin akateeminen ailahdus, kun sellaisiin tutustumista jaksetaan ystävällisesti kehottaa.

Suvussa kulkee kiertopalkintona enemmän tai vähemmän paha migreeni, jonka vuoksi lääkärissä on tullut rampattua ja lääkkeitä syötyä. Itsellä ei onneksi tule pääppy pipiksi kun kerran pari vuodessa (nyt ei lasketa tavallisia eikä itseaiheutettuja särkyjä), joten pärjään yleensä ihan särkylääkkeillä. Resepti löytyy varmuuden välttämiseksi Imigran-kynään, joka tuli puheeksi muun asian yhteydessä erään lekurin kanssa. Lekuri vaikutti erittäin ymmärtäväiseltä, kyseli harmittaako tällainen sairaus, hirvittääkö ajatella että se joskus pahenisi, saanko nukuttua silloin kun päätä särkee, miltä tuntuu että se voi kestää koko iän ja niin pois päin. Lähtiissä kiva lääkärisetä kirjoitti "tällaista uutta estolääkitystä, jolla on saatu tosi hyviä tuloksia". Koitin kysellä tarkemmin tästä mullistavasta uutuuslääkkeestä apteekista, mutta punasteleva apteekintäti änkytti jotain lääkärille soittamisesta, ja kieltäytyä antamasta lääkkeestä sitä käyttöohje-sivuvaikutuslärpäkettä, koska "se saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä". Selvisihän se sitten lopulta että kyse on masennuslääkkeistä - mutta sitä ei saa sanoa, koska silloin särkypotilaat jättää ne syömättä. Jätin ostamatta. Kieltämättä kerran vuoteen iskee migreeni edelleen.

Olen myös sukuineni osallistunut migreenin periytyvyyttä koskevaan tutkimukseen, jossa muun muassa tiedusteltiin, onko minulle tarjottu mielialalääkkeitä migreenin hoitoon. Ainakin minua haastatellut tutkija/lääkäri oli sitä mieltä, että masennuslääkkeitä ollaan tuputtamassa aivan liian herkästi, vaikka tarvetta sinällään ei olisi, ja vaikka joku vaihtoehtoinen hoitomuoto tuottaisi paremman hoitovasteen. En tosin tiedä perustuiko tämä käsitys mutuun, alan perusteoksiin vai tutkimuksiin.

Jottei menisi kampanjoinniksi, kuittaan lyhyellä maininnalla sen, että kaikenmaailman kumminkaimankavereille ja muille epävarmoille lähteille on tarjottu masennuslääkkeitä vatsahaavan, työstressin, tenttisuman, jalkaleikkauksen aiheuttaman kivun ynnä muun vastaavan hoitoon. Onhan se toisaalta hyvä että tarjotaan vaihtoehtoja?

Ja varmaankin niistä lääkkeistä on apua kivunsiedätyksessä ja muussa sellaisessa, ja on tosi kivaa ja mukavaa että sellaisia tarvitsevat niitä saa.

 

[Heikki M.]

Varoittavia uutisia tai kuolemantapauksia? Poimipa muistisi kätköistä jokainen uutinen, jossa joku suomalainen tappoi jonkun ja sanottiin, että alkoholilla oli osuutta asiaan. Noin. Aika monta. Nyt mä arvon sulle prosentin. Tuli 80.

Sanoinhan, että kuolemantapauksia on varmasti. Ilmeisesti olen niin turtunut tuon kaltaisia uutisia kohtaan, joissa kerrotaan sekakäyttäjien kuolemista, etten kiinnitä niihin huomiota. Ehkä tiedät paremmin.

80 prosentissa noista tapauksista sen alkoholin painikkeeksi oli popsittu psyykelääkkeitä. Mutta kun Suomessa on tapana uutisoida vaan, että alkoholilla oli osuutta asiaan.

Ahaa, salaliittoteoria. Media on liittoutunut meitä vastaan, viranomaiset ovat varmasti mukana. Meille ei kerrota, mitä todella tapahtui. Nyt mä annan sulle kikkeliskokkelisprosenttiluvun, jonka mukaan minä lopetan tän paskanjauhannan ja mutuilun sun kanssas. Oho, tuli 100%.


:piis:

 

[demoni]

Ihme paskanjauhamista.

Unelmat ja arjen realismi on törmäyskurssilla.
Joku suosittelee psyykelääkkeitä (ja terapiaa), joku viinaa ja joku itsetutkiskelua kirjojen avulla.
Mutta olisko niitä lääkkeitä markkinoitu jo ihan tarpeeksi?

Anteeksi avautuminen, aihe kyllä kiinnostaa.

 

[Stiltskin]

Kummallisinta mielenterveys puolella on se että yleensä ei hoideta sitä ihmisen todellista ongelmaa auttamalla häntä pääsemään asiasta yli.

Lääke joka normalisoi aivokemiaa ei ole ratkaisu vaan tuki. On vaan hemmetin paljon helpompaa määrätä se resepti.

 

[Powerhousu]

Tuli muuten mieleen tosta, kun Mira sanoi tossa aiemmin, että psyykelääkkeet ei muuta persoonallisuutta. On muuten paskapuhetta, ja todiste siitä lähipiirissä. En muistanut koko juttua, yht´äkkiä vaan tuli mieleen. Mutta siis, isäpuolella on alkoholiongelma, ja vieroituksen jälkeen sille iski tietysti masennus. No, eipä muuta kun lääkäri antoi sille reseptin masennuslääkkeisiin. Melko järkevää antaa alkoholistille muutenkaan lääkkeitä, se jäi nimittäin niihinkin koukkuun. Mutta se on nyt sivuseikka, että ei siitä enempää. Nää lääkkeet sitten aiheutti sen, ettei sitä edes tuntenu enää. Se oli ihan pöhelin oloinen ja kaikkea muuta kuin oma itsensä. Ihan kuin olisi tehty lobotomia. Millään ei ollut väliä kun mikään ei vituttanut. Laskut jäi maksamatta ja firma konkkaan tottakai. Ja kun lääkkeet loppu, niin lääkäriltä lisää, ja se tietenkin kirjoitti.

 

[short 'n' fat]

Eikös tuolla expertti-osiolla ole joku lääketieteen kandi, jolta voisi kaikki melkein valmiit kotilääkärit varmistaa lääketieteelliset epäilynsä. Ei mitenkään loukkauksena, mutta turha kiistellä asioista, joita ei tiedä tai joiden opiskelu on vielä pahasti kesken. Saisi keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen, jos se enää ketään kiinnostaa - minua ei ainakaan!

 

[Timba79]

Tuli muuten mieleen tosta, kun Mira sanoi tossa aiemmin, että psyykelääkkeet ei muuta persoonallisuutta. On muuten paskapuhetta, ja todiste siitä lähipiirissä. En muistanut koko juttua, yht´äkkiä vaan tuli mieleen. Mutta siis, isäpuolella on alkoholiongelma, ja vieroituksen jälkeen sille iski tietysti masennus. No, eipä muuta kun lääkäri antoi sille reseptin masennuslääkkeisiin. Melko järkevää antaa alkoholistille muutenkaan lääkkeitä, se jäi nimittäin niihinkin koukkuun. Mutta se on nyt sivuseikka, että ei siitä enempää. Nää lääkkeet sitten aiheutti sen, ettei sitä edes tuntenu enää. Se oli ihan pöhelin oloinen ja kaikkea muuta kuin oma itsensä. Ihan kuin olisi tehty lobotomia. Millään ei ollut väliä kun mikään ei vituttanut. Laskut jäi maksamatta ja firma konkkaan tottakai. Ja kun lääkkeet loppu, niin lääkäriltä lisää, ja se tietenkin kirjoitti.

Mä en varmaan saisi nyt tätä quotata kun ollaan kavereita, mutta otetaan riski. ;)

Faijan veli sairastui ihan aikuisten oikeasti pahaan masennukseen ja siitä seurasi alkoholismi. No lääkkeitähän siihen pumpattiin oikein helvetisti, se ei ollu väkivaltainen tai mitään sellaista, vain törkeän masentunut koko ajan. No se muuttui kans ihan järkyttävästi, se ei tahtonut sukulaisia tuntea, ei pysynyt 10 minuuttia kauempaa paikallaan ja olin muutenkin todella outo kun oli lääkityksen alaisena. Sitä en todelakaan tiedä, että olisiko samantien päästänyt itsensä päiviltään jos ei lääkkeitä olisi vetänyt.

Mutta eipä silläkään tolkku pysynyt viina+lääkekomboissa vaan aina n. puolen vuoden välein se veti parin kolmen viikon rännin viinan ja nappien kansas ja sitten katkon kautta läääkäriin ja uusia nappeja koneeseen. Lopulta ei kroppa sitten kestänytkään sitä ja noutaja tuli.

No tällä asialla nyt ei ollut mitään tekemistä lääkkeiden turhaan määräämisen kanssa. Mutta jollakin tapaa ainakni tyyppi muuttui kun lääkkeissä oli ja eipä se ainakaan viinan vetämistä estänyt tai mitään parannusta tilanteeseen tuonut.

 

[demoni]

Mä olen siinä käsityksessä, että potilaalle sopivan lääkehoidon ja terapeutin yhdistelmä olisi parasta hoitoa masennukseen. Hoidon olisi hyvä olla pitkäjänteistä.
Harvalla masennuspotilaalla on vain varaa käydä yksityisellä terapiassa ja kelan rahoittamaan terapiaohjelmaan on erittäin vaikea päästä (resurssit).

Siksi hoito on käytännössä pelkkää lääkitystä ja joskus harvoin juttutuokioita, jonkun satunnaisen ammattilaisen kanssa.