Mistä haaveita ja unelmia?

reinhardt sanoi:
Voi elämän kevät. Siellä on myös kysymyksiä tyyliin: "onko päätöksentekokykyksi vähentynyt?" Jos vastaat kyllä, saat masennuspisteitä -vaikka tosiasiahan on, että väsyneenä on vaikeampi tehdä päätöksiä. Melkein jokainen noista kysymyksistä on sellainen, että ihan sillka väsymys saa ihmiset vastaamaan samalla tavalla kuin jos olisi masentunut.

No, kait sitten ihmisten väsymys on erilaista mutta kun itse olen väsynyt niin en tunne itseäni surumieliseksi, ei tunnu että kaikki vaatii ponnistelua, en tunne itseäni yksnäiseksi, tulevaisuus ei tunnu toivottamalta, elämästä nauttiminen ei tunnu mahdottomalta, en tunne itseäni arvottomaksi, ei tunnu siltä että kaikki ilo olisi hävinnyt elämästä, ei tunnu siltä etteikö alakuloisuus helpottaisi perheen tai ystävien avulla. Onneksi.

reinhardt sanoi:
Minusta on uskomatonta, miten nykyään aina epäillään masennusta, ellei ihminen ole jatkuvasti joku Duracell- pupu. Masennus on vakava sairaus, ja tavanomainen siipi maassa -olo ei TODELLAKAAN ole masennusta nähnytkään.

Heh, edelleen hyvä yleistys.. (keep em comin'!)
Ok mut sittenhän sulla ei ole mitään hätää. Masennus on vakava sairaus mutta sitäkin on montaa astetta, ettei kaikki tarkota itsetuhosuutta tms..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Timba79 sanoi:
Hohoho, mira82 on nähnyt vaivaa kaivaaksen linkin meikäläisestä galleriasta ja hänellähän ei mitään ollut hampaankolossa, no ehkä hän selittää että mikä tarkoitus tällä tempulla oli? Ja tuo ei valitettavasti ole edes tuulipuku vaan poolopaita jonka päällä on sellainen liivihomma. ;)

Kattelin joskus noita kuvia tuolta, tuli vaan heti tuo kuva mieleen kun aattelin että sua dissattiin tuulipukureinoksi.. mikä oli siis mielestäni täysin turhaa.

Timba79 sanoi:
Mutta mitä tekee meidän mira82, dissaa kaikkia muita keskustelijoita, jos heillä ei ole heittää jotain helvetin oppikirjaviitteitä tai linkkejä johonkin tutkimuksiin.

Kuten sanottua, taidan ruveta perustelemaan lausuntojani mielipitein ja kuulopuhein :D Ei ole tarkotus dissata ketään enkä sitä kyllä mielestäni ole tehnytkään.. pikemminkin toisinpäin :haart:
 
mira82 sanoi:
No, kait sitten ihmisten väsymys on erilaista mutta kun itse olen väsynyt niin en tunne itseäni surumieliseksi, ei tunnu että kaikki vaatii ponnistelua, en tunne itseäni yksnäiseksi, tulevaisuus ei tunnu toivottamalta, elämästä nauttiminen ei tunnu mahdottomalta, en tunne itseäni arvottomaksi, ei tunnu siltä että kaikki ilo olisi hävinnyt elämästä, ei tunnu siltä etteikö alakuloisuus helpottaisi perheen tai ystävien avulla. Onneksi.

Et ole ollut riittävän väsynyt. Good for you.

Jos sinusta tulee lääkäri, toivon totisesti, etten koskaan joudu vastaanotollesi: olisit juuri tyypillinen omahyväinen napit kouraan ja ulos- medisiinari, jota ei oikeasti kiinnosta selvittää, mikä potilasta vaivaa. Epäilemättä samaa lajia kuin se lääkäri, jonka mielestä olen niin nuori, ettei selkäni voi olla kipeä. Koska lääkärihän on jumalasta seuraava ja tietää aina kaiken.
 
mira82 sanoi:
No kannattaisko sit oikeesti hakea apua jos on NIIN väsynyt.

Et siis pidä avun hakemisena sitä, että olen käynyt lääkärillä useaan otteeseen, saanut rautakuurin anemiaan, käyn seurantaverikokeissa em. takia ja olen viimeiset puoli vuotta maksanut itseni kipeäksi fysioterapeutille?
 
n00kie sanoi:
Mikä ihmeen Miran dissaus threadi tästä on nyt tullut... :rolleyes: .

Savannin meininki. Jos antilooppilaumasta yksi alkaa toikkaroida järjettömästi, siihen kerääntyy pikku hiljaa kaikenlaisia raadonsyöjiä, haaskalintuja ja reinoja kytikselle. Ei ne sillä mitään pahaa tarkoita. Se on niitten elämäntapa.
 
mira82 sanoi:
No kannattaisko sit oikeesti hakea apua jos on NIIN väsynyt.

Kuten Reinhardt ehtikin jo todeta, apua voi hakea monella muullakin tavalla, kuin pyytämällä mielialalääkkeitä. EDIT: Varsinkin, jos ja kun kyse ei ole oikeasta masennuksesta tms.

mira82 sanoi:
Yleistyksiä sen kun satelee! :hyper: :haart: :rock:

Kaikella kunnioituksella ja ystävyydellä: sitä saa, mitä tilaa. Ylimielinen ja epäystävällinen kirjoitustyyli harvoin tuottaa rakentavia vastauksia, vaikka postien sisältö olisikin (lähes) täyttä asiaa.
 
reinhardt sanoi:
Et siis pidä avun hakemisena sitä, että olen käynyt lääkärillä useaan otteeseen, saanut rautakuurin anemiaan, käyn seurantaverikokeissa em. takia ja olen viimeiset puoli vuotta maksanut itseni kipeäksi fysioterapeutille?

No hyvä jos noinkin, mutta aika outoa ettei sitten ala helpottaan? varsinkin kun noin paljon liitännäisoireilua?
 
Gillyanne sanoi:
Kuten Reinhardt ehtikin jo todeta, apua voi hakea monella muullakin tavalla, kuin pyytämällä mielialalääkkeitä. EDIT: Varsinkin, jos ja kun kyse ei ole oikeasta masennuksesta tms.

No eihän sitäkään tietä, siis onko kyse oikeasta masennuksesta.. mahdoton sanoa tälläsen perusteella. Sitäpaitsi antakee neuvoja mistä hakea sitä apua. Kipupoliklinikka olis yks vaihtoehto. SSRI-lääkkeitä käytetään muuten ihan kroonisen kivunkin hoidossa... (eli niitä pelottavia mielialalääkkeitä).

Gillyanne sanoi:
Kaikella kunnioituksella ja ystävyydellä: sitä saa, mitä tilaa. Ylimielinen ja epäystävällinen kirjoitustyyli harvoin tuottaa rakentavia vastauksia, vaikka postien sisältö olisikin (lähes) täyttä asiaa.

Sehän täs onkin helmee, kun saa tarjota tietoa (jota kukaan ei usko) yleistysten tilalle. :D Lueppas koko thread ja mieti ketä kohtaa ollaan epäystävällisiä :lol2:
 
mira82 sanoi:
No hyvä jos noinkin, mutta aika outoa ettei sitten ala helpottaan? varsinkin kun noin paljon liitännäisoireilua?

Selkä ei helppaa siksi, että ehti oireilla turhan kauan ennen kuin menin lääkäriin, työpisteeni ergonomia alkaa nyt vasta olla kunnossa ja hoidon alkuvaiheessa en pitänyt riittävästi taukoa treeneistä koska kukaan ei käskenyt (paitsi äiti). Lisäksi stressi saa selkäni jämähtämään lisää.

Ja anemiasta taas: minulta otettiin verikokeet jo huhtikuussa, mutta lääkäri ei silloin huomannut arvojen olevan viitearvojen alapuolella, vasta kuukausi sitten kun otettiin uudet verikokeet, hän pisti asian merkille.

Sivumennen on helvetin hyvä, että en ole oikeasti masentunut, koska silloin en varmasti olisi jaksanut hakea apua, kun lääkärin kommentti minun valittaessani väsymystä oli: "Jos tänne tulee kymmenen ihmistä, yhdeksän niistä on väsyneitä. tämä nykyaika on sellaista."

Ai niin, ja sairastin tuossa välillä vesirokonkin, mikä tuskin sekään yleistä hyvinvointiani paransi.

EDIT: niin, ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että tilanne alkaa olla hallinnassa. Joskus paraneminen vain ottaa aikaa.
 
mira82 sanoi:
Sehän täs onkin helmee, kun saa tarjota tietoa (jota kukaan ei usko) yleistysten tilalle. :D Lueppas koko thread ja mieti ketä kohtaa ollaan epäystävällisiä :lol2:

Olen lukenut koko ketjun useampaankin kertaa, kiitoksia vain. Samaa suosittelen sinullekin, ja oikein ajatuksen kanssa.

Ja tietoa saa kyllä tarjota, kyse ei ole niinkään siitä mitä sanotaan, vaan miten se sanotaan.
 
Originally Posted by reinhardt
Jos sinusta tulee lääkäri, toivon totisesti, etten koskaan joudu vastaanotollesi: olisit juuri tyypillinen omahyväinen napit kouraan ja ulos- medisiinari, jota ei oikeasti kiinnosta selvittää, mikä potilasta vaivaa.

Yleistyksiä sen kun satelee!

Mitäs tässä yleistetään? Hyvinkin osuva kuvaus tapaukseen mira82.
Oikeastaan mira taitaa olla mainos psyykenlääkkeiden puolesta. Ei hän varmaan jaksaisi sotia 14 sivun verran maailmaa vastaan ilman niiden tukea.
 
Tässä keskustelussa häiritsee se, että kritisoidaan masennuslääkkeiden liian helppoa antamista, muttei kerrota mitä käytännön haittavaikutuksia sillä on. Ihan kiinnostuksesta kysyn, jos joku osaa vastata.
 
Heikki M. sanoi:
Tässä keskustelussa häiritsee se, että kritisoidaan masennuslääkkeiden liian helppoa antamista, muttei kerrota mitä käytännön haittavaikutuksia sillä on. Ihan kiinnostuksesta kysyn, jos joku osaa vastata.

Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Ihmisaivojen toiminta on suht huonosti tunnettua, ja masentuneille yritetään löytää sopiva lääkekombinaatio kokeilemalla. Lääkkeitä, joiden vaikutuksesta ei voida olla varmoja, tuskin kannattaa huvikseen syödä. Puhumattakaan siitä, että kun vaikutetaan ihmisen mielialaan, vaikutetaan samalla myös persoonaan. Haluaisitko itse syödä lääkkeitä, jotka tekevät sinusta jonkun toisen?

Ok, mielialalääkkeitä on monenlaisia ja monet ovat suhteellisen harmittomia. eräskin kaverini söi jotain häästressiin (sen äiti on lääkäri).
 
reinhardt sanoi:
Tajusin juuri, etten ole herra ties miten pitkään aikaan haaveillut mistään, mitä haluaisin tehdä, tai saada elämältä. Kamalaa olla näin väsynyt...Ajattelen, että minun täytyy löytää työpaikka, ja helpottaisi hirveästi elämää muuttaa asumaan miesystävän kanssa, mutta en enää jaksa haaveilla mistään, en järkevästä (esim. uuden urheilulajin aloittaminen) tai järjettömästä (=en kehittele enää kuvitelmia itsestäni eräoppaana Kanadassa tai Huippuvuorilla). Toisin sanoen, ihan todelliseen elämään liittyvät melkein-suunnitelmat ja sitten erittäin viihdyttävät päiväunet ovat kadoksissa -ovat olleet varmaan vuoden.

Ok, kunhan saan selkäni ja muutenkin terveyteni kuntoon enkä enää halua vain vaihtoehtoisesti nukkua tai rypeä itsesäälissä, tilanne varmaan korjaantuu, mutta mitä tekisin siihen asti? On kamalaa vain raahustaa päivästä päivään.


sori tää mun offtopikki, kun palaan tähän alkuperäiseen postiin.

Jokaisella taitaa olla omat tapansa jolla päästä näistä kausista yli. Kuka vetää viinaa, kuka polttaa pilveä, joku treenaa ihan hulluna toinen taas popsii masennus lääkkeitä.
Jokaiselle on se oma juttunsa joka toimii. Sun pitää vaan keksiä se juttu mikä se oli, se löytyy hakemalla kun pitää mielenvavoimena. Voihan se olla vaikeaa, mutta jokaiselle löytyy se oma juttunsa joka toimii.

Onko mahdollista että kiinnität liikaa huomiota selkääsi ja et siksi voi keskittyä muuhun tulevaisuuden näkymiin kun vaan mietit ja vellot sen kanssa. Kuljet siis vhän laput silmillä koko ajan ja käyt puoliteholla. Harrasta ja tee niitä asioita joita voit, jos et voi selän kunnolle juuri nyt mitään, mutta älä jää paikallesi istumaan ja odottamaan ihmettä. Niitä ei varmasti ole tulossa.

Tsemmpiä sulle ja toivottavasti saat taas elämänhalun, unelmat ja haaveet takaisin :thumbs:

Lisään vielä tähän sen lauseen joka on maailman turhaurttavin ja vituttaa kuulla kun on asiat heikommassa jamassa:

Kyllä se siitä taas...
 
mira82 sanoi:
Itseasiassa ihan hauskaa että joku jaksaa kyseenalaistaa täysin puolueettomia KTL:n tutkimuksia.. varsinkin samaan aikaan kun kuulopuheet, yleistykset ym menee täysillä läpi.. :wanha:

No mitkäs kuulopuheet nyt on menny läpi? Mä nyt satun pitämään joka tutkimuksen suhteen paskasuodattimen päällä, on se sitten kenen vaan tekemä. Enkä ole tän suhteen näköjään edes yksin, kun pidän 5% liian korkeana. Siihen varmaan vaikuttaa juuri se, että yeisesti kai sellaisia ihmisiä pidetään masentuneena, joita minä, tai edes he itse eivät pidä masentuneena.

Uskoisitko jos olisin sun kaveri? :hyper:
Miksipä en? Kunhan tarkennat...
 
reinhardt sanoi:
Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Ihmisaivojen toiminta on suht huonosti tunnettua, ja masentuneille yritetään löytää sopiva lääkekombinaatio kokeilemalla. Lääkkeitä, joiden vaikutuksesta ei voida olla varmoja, tuskin kannattaa huvikseen syödä. Puhumattakaan siitä, että kun vaikutetaan ihmisen mielialaan, vaikutetaan samalla myös persoonaan. Haluaisitko itse syödä lääkkeitä, jotka tekevät sinusta jonkun toisen?

Täysin turha :offtopic:


Lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, on markkinoilla kasapäin, vaikkakin nykyään myyntiluvan saaminen on "hieman" vaikeampaa.

Kukapa ei olisi joskus vetäissyt lievään pääkipuun Panadolia eli parasetamolia, jonka vaikutusmekanismia ei yllättäen tunneta. (No okei, onhan niitä arveluja ollut COX-3:sta jne.)
 
mira82 sanoi:
Kipupoliklinikka olis yks vaihtoehto. SSRI-lääkkeitä käytetään muuten ihan kroonisen kivunkin hoidossa... (eli niitä pelottavia mielialalääkkeitä).

Omalle kohdalle on enempi sattunut erikoislääkäreitä, joiden kanta on, että epänormaalimpaa olisi, ellei "taisteluväsymystä" (kyse jokseenkin pitkään jatkuvasta kivusta) koskaan tuntisi; ei noita kipukynnystä nostavia kovin helposti taideta lähteä kokeilemaan. On myös somatopsyykkistä oireilua eli fysiikka petti ensin; semmoset fiilikset on helpompi hyväksyä ja saada oikeisiin mittasuhteisiin kun pohtii tilanteen taustoja omalla kohdallaan ja muistaa ettei taudin piikkiin kuitenkaan ihan kaikkea voi laittaa :rolleyes: .

KatiP nimimerkillä "ja vielä viisaudenhampaatkin!"
 
reinhardt sanoi:
Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Ihmisaivojen toiminta on suht huonosti tunnettua, ja masentuneille yritetään löytää sopiva lääkekombinaatio kokeilemalla. Lääkkeitä, joiden vaikutuksesta ei voida olla varmoja, tuskin kannattaa huvikseen syödä. Puhumattakaan siitä, että kun vaikutetaan ihmisen mielialaan, vaikutetaan samalla myös persoonaan.

Kyllähän lääketehtaat testaavat lääkkeensä huolella, sitten on viranomaisvalvonta ja lääkäreiden kokemus. Masennuslääkkeiden syönti on sen verran yleistä, että varmasti niiden todellisesta vaarallisuudesta ihmiselle olisi paljonkin tietoa. Vedetäänhän niitä viinankin kanssa aika huolettomasti eikä todellakaan suositeltuja määriä. Ohjeiden mukaan kun syö, niin varmasti ne ovat turvallisia.

Äidilläni on vakava masennus, joka on lääkkeillä kurissa. Aikanaan hän hakeutui mielisairaalaan ja sai terapiaa ja on nyt melko hyvässä kunnossa. Isä on masennuslääkkeitä syönyt kovaan stressiin ja jonkin asteiseen masennukseen. Faija joskus leikkii lääkäriä ja suosittelee niitten syömistä tutuille, vaikkei mistään todella vakavasta masennuksesta ole kyse. Ainakin meidän perheessä suhtaudutaan positiivisesti masennuslääkkeiseen eikä mitään valituksia ole kuullunut lukuunottamatta joitakin pieniä haittavaikutuksia äidilläni.

Aika mutua, mutta lähipiiriä katselemalla nuo eivät vaikuta niin vaarallisilta, vaikka niitä hieman "turhempaankin" ottaisi.
 
reinhardt sanoi:
Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Ihmisaivojen toiminta on suht huonosti tunnettua, ja masentuneille yritetään löytää sopiva lääkekombinaatio kokeilemalla. Lääkkeitä, joiden vaikutuksesta ei voida olla varmoja, tuskin kannattaa huvikseen syödä. Puhumattakaan siitä, että kun vaikutetaan ihmisen mielialaan, vaikutetaan samalla myös persoonaan. Haluaisitko itse syödä lääkkeitä, jotka tekevät sinusta jonkun toisen?

Välittäjäaineista tiedetään verratten paljon. Lisäksi lääkehoito on selkeä, valmistetta tietenkin vaihdetaan jos se ei sovi tai teho ei ole riittävä, mutta periaatteet on yksinkertaiset ja mutkattomat jopa tk-lääkäreille. Mielialalääkkeet ei vaikuta persoonaan, eikä muuta sitä. Tämä on varsin yleinen harha potilaidenkin keskuudessa.

Kerran depressiosta tuntuu täällä olevan niin paljon harhakäsityksiä, suosittelen ihan oikeasti ja ketään dissaamatta lukemaan kansantajuista kirjallisuutta aiheesta, esimerkiksi juuri kliininen depressio tai sitten lääkkeet mielen hoidossa. Tämän jälkeen ainakin on joku muu käsitys kuin se mitä telkkarista ja 7-päivää lehdestä saa..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom