Millaisia summia ihmiset maksavat asumisestaan toisen luona?

[Dymond]

Ihmeellinen ajattelutapa tuo. Ei kai joku voi oikeesti olla niin paska luonteeltaan että maksaa paskoin fiiliksin "vuokran" puolikasta siinä tapauksessa että asunto on kumppanin oma? Ja sitten jos kyseessä oliskin ns aito vuokra-asunto niin puolikas vuokrasta maksetaan hyvillä mielin? Vittusaatana miten voi olla ihmisillä kiero mieli.

Tässä on sama homma kuin jos tuotteessa on liikaa katetta, niin ei suomalaisia (:D) vituta se, että se maksaa paljon, vaan se, että kauppias saa ihan oikeasti RAHAA siitä myymisestä. Eihän se käy päinsä. Ja pilkunnudaajille, joo - ei ole täysin verrattavissa oleva tilanne, mutta idea on.

Et varmaan jos olet itse se saava osapuoli. Mutta entä sitten jos sinä maksat sitä vuokraa kumppanillesi? Tuntuuko vielä yhtä oikealta?

Käsi sydämellä voin sanoa, että tuntuu. Kuten tuossa aiemmin sanoin, ei siinä ole moraalista ongelmaa kumpaankaan suuntaan ja tarkotin juurikin tuota.

Edelleen, jos suhde on sillä pohjalla, että pitää maksaa vuokraa toiselle, jottei vaan pääse kumppaninkin omaisuus karttumaan, niin ei ehkä kannata vielä yhteen muuttaa.

Romanttissävytteisesti ajateltuna se rahahan menee silti yhteiseen kassaan, kun se kartuttaa sitä elämänkumppanin (=yhteistä) omaisuutta. :haart:

Mun mielestä vain ajatuskin siitä, että oma kumppani maksaa toiselle vuokraa on naurettava. Ja jos näin tehdään, niin ilmotetaan sitten ne vuokratulot verottajalle ja maksetaan ne verot kiltisti, eikö vaan?

Tuokin tulisi todennäkösesti tehtyä. Tai sitten ei. Tosin se miten ne rahat maksetaan ja mitä niiden vastaanottaja tekee niillä ei liity aiheeseen yhtään mitenkään.

 

[Mige]

Asun itse tyttöystävän kanssa yhdessä hänen omistuskämpässään. Maksetaan asumiskulut puoliksi (lyhennys, vastike, saunavuoro, autopaikka jne..). Ruoatkin ostetaan suunnilleen puoliksi, näitä ei tosin minkään laskimen kanssa lasketa, vaan mennään ihan fiiliksen mukaan. Itse ostan hieman useammin ruokaa, koska tällä hetkellä tienaankin enemmän. Vaatteet ja muut omat jutut ostetaan molemmat erikseen.

Tämä systeemi on toiminut todella hyvin. Ollaan piakkoin vaihtamassa isompaan kämppään ja otetaan silloin yhteinen laina, joten systeemi vähän muuttuu. Mua ei ainakaan ole haitannut tippaakaan maksaa osaa tyttöystävän lyhennyksistä, enkä koe olevani mikään vuokralainen. Meillä on yhteinen talous ja tällä hetkellä asunto nyt sattuu olemaan tyttöystävän nimissä.

 

[VelttoV]

Dymondin kanssa samoilla linjoilla. Jos perustetaan yhteistalous, niin kuluja on hyvä jakaa. Oli se sitten "vuokranmaksua" tai muuta. Ja yhä se taloudellinen tilanne otettava huomioon. Todella romanttista on myös pitää toinen melkein yhtä tiukillla, mitä ennenkin ja oma käteenjäävä tulo nousee yhteenmuuttaessa jopa puolella.

 

[modified]

Asun itse tyttöystävän kanssa yhdessä hänen omistuskämpässään. Maksetaan asumiskulut puoliksi (lyhennys, vastike, saunavuoro, autopaikka jne..). Ruoatkin ostetaan suunnilleen puoliksi, näitä ei tosin minkään laskimen kanssa lasketa, vaan mennään ihan fiiliksen mukaan. Itse ostan hieman useammin ruokaa, koska tällä hetkellä tienaankin enemmän. Vaatteet ja muut omat jutut ostetaan molemmat erikseen.

Tämä systeemi on toiminut todella hyvin. Ollaan piakkoin vaihtamassa isompaan kämppään ja otetaan silloin yhteinen laina, joten systeemi vähän muuttuu. Mua ei ainakaan ole haitannut tippaakaan maksaa osaa tyttöystävän lyhennyksistä, enkä koe olevani mikään vuokralainen. Meillä on yhteinen talous ja tällä hetkellä asunto nyt sattuu olemaan tyttöystävän nimissä.

Muijan kämppä rahoiksi, uusi kämppä puoliksi? Kaikki tyytyväisiä sitten kun menee kattilat jakoon?

Älkää nyt ottako ihmiset yhteisiä lainoja jos ette ole aviossa. On paljon yksinkertaisempaa ottaa lainat sen mukaan mikä on takaisinmaksukyky. Lisäksi on helppo jomman kumman ostaa se toisen puolikas jos homma menee reisille.

 

[vässy74]

Kaippa tämä "puolet juoksevista kuluista vs. puolet myös käyvästä vuokrasta/lyhennyksistä" ajattelu on pitkälti omasta arvomaailmasta kiinni. Itse kannatan ensinmainittua koska:
- molemmat voittaa. Mä säästän muutaman satkun kuussa kaljaan/peleihin/hifilaitteisiin (tai vaikka sijoituksiin jos oisin fiksu jamppa) ja avokki asuu hiukan tilavammin/mukavammin/edullisemmin kuin yksin asuessaan. Win-win.

Todella romanttista on myös pitää toinen melkein yhtä tiukillla, mitä ennenkin ja oma käteenjäävä tulo nousee yhteenmuuttaessa jopa puolella.

Varsin loistavasti tiivistetty. Tuossa sitä on hyvät lähtökohdat monta viikkoa kestävälle avoliitolle :hyvä:

Älkää nyt ottako ihmiset yhteisiä lainoja jos ette ole aviossa. On paljon yksinkertaisempaa ottaa lainat sen mukaan mikä on takaisinmaksukyky. Lisäksi on helppo jomman kumman ostaa se toisen puolikas jos homma menee reisille.

Älkää ottako yhteisiä lainoja vaikka olisitte aviossa ja jos menette avioon tehkää helvetissä avioehto. Erilliset lainat mahdollistaa helposti esim. kämpän jaon vaikka 60-40 tai 70-30 jos maksukyvyssä on eroa (tai erinopeuksiset maksusuunnitelmat 50-50 tapauksessa), tekee hommasta siistimpää mahdollisessa erotapauksessa ja molempien omaisuus karttuu oman maksukyvyn puitteissa...

 

[jalat]

win-win tilanne meilläkin.
Itse omistan rivitalo neliön josta lainat yksin minulla. Nykyinen avokki muutti sinne luokseni. Maksaa kokonaisuudessaan yhtiövastikkeet sekä hieman päälle.

Tällä rahalla hän saa itselleen:
- noin 4 kertaa isomman asunnon kuin aikaisemmin
- takapihan kokonaisvaltaisen käyttöoikeuden kaasugrilleineen ;)
- saunan vapaa käyttö (aikaisemmin hänellä ei ollut)
- vedet
- sähköt
- internetin
- käyttöoikeudet hifi-laitteisiin, taulutelkkaan, tiskikoneeseen, upouuteen pesukoneeseen ja kuivausrumpuun ja kaikkiin härveleihin mitä kotoa löytyy ;)
- vakuutukset kotiin, matkalle kuin itselleenkin (maksan nämä. aikaisemmin hänellä ei ollut mitään)
- kuntosalikortin (maksan senkin tuosta könttäsummasta)
- sekä kyyditystä paikoitellen autollani johon ei ole maksanut kertaakaan bensoja ;)

Eli käytännössä maksaa kiinteän köntän kuussa rahaa minulle ja itse hoidan kaikki laskut.
Hän säästää ja minä säästän. Kumpikin tyytyväisiä. Käytännössä kun kaikki mitä häneltä tulee on minulle säästöä. Yksin nuo menot olisivat kutakuinkin aika lailla samoissa. Hänen vakuutukset ja kuntosalikortti pois lukien.

Safkoja ostellaan sitten about vuorotellen kun kaupassa käydään.

edit: jotakin kuitenkin kiinnostaa, niin tuo könttäsumma on 350e mitä hän maksaa. Ei summana mikään järisyttävän suuri, jos yrität löytää itsellesi tuon kaiken elintason isosta kaupungista. Mutta jos lainat on minun ja hänen tulonsa ovat noin puolet omistani, niin en luonto anna periksi riistää toista elämään köyhyydessä jotta itse voisi elää leveämmin. Perhe tässä kuitenkin yritetään olla ja toimeen tullaan.

 

[Dymond]

Asun itse tyttöystävän kanssa yhdessä hänen omistuskämpässään. Maksetaan asumiskulut puoliksi (lyhennys, vastike, saunavuoro, autopaikka jne..). Ruoatkin ostetaan suunnilleen puoliksi, näitä ei tosin minkään laskimen kanssa lasketa, vaan mennään ihan fiiliksen mukaan. Itse ostan hieman useammin ruokaa, koska tällä hetkellä tienaankin enemmän. Vaatteet ja muut omat jutut ostetaan molemmat erikseen.

Tämä systeemi on toiminut todella hyvin. Ollaan piakkoin vaihtamassa isompaan kämppään ja otetaan silloin yhteinen laina, joten systeemi vähän muuttuu. Mua ei ainakaan ole haitannut tippaakaan maksaa osaa tyttöystävän lyhennyksistä, enkä koe olevani mikään vuokralainen. Meillä on yhteinen talous ja tällä hetkellä asunto nyt sattuu olemaan tyttöystävän nimissä.

Ei toi voi toimia. Usko nyt, se on perkeleen keksintöä tuommonen toisen omaisuuden kerryttäminen. ;)

Muijan kämppä rahoiksi, uusi kämppä puoliksi? Kaikki tyytyväisiä sitten kun menee kattilat jakoon?

Miksi tuosta pitäis olla tyytymätön? Mimmillä on ollut mahdollisuus ostaa kämppä -> on ostanutkin ja myydessä saa ansaitsemansa hyödyn. (Yhteiselon jatkuessa tämä sama hyöty edelleen kiinni siinä suhteessa jos on yhteinen talous.)

Vaikka suhde päättyisikin jossain vaiheessa niin jos kundi olisi tuon mimmin vuokralaisena olon sijaan samaan aikaan asunut muualla vuokralla olisi hän kuluttanut yleisesti asumiskustannuksiin enemmän rahaa (kuin asuessaan mimmin kanssa yhdessä, vuokralaisena). Missä ongelma?

edit: Itse asiassa, jos mun pitäis laittaa hynttyyt yhteen jonkun kanssa, niin ei mua kiinnostais yhtään miten mikäkin kuluerä hoidetaan, niin kauan kun kumpikin on tyytyväinen. Tietoisesti lokittaminen on toki ärsyttävää ja väärin, mutta muuten... se on vaan rahaa. :D

 

[Mige]

Muijan kämppä rahoiksi, uusi kämppä puoliksi? Kaikki tyytyväisiä sitten kun menee kattilat jakoon?

Älkää nyt ottako ihmiset yhteisiä lainoja jos ette ole aviossa. On paljon yksinkertaisempaa ottaa lainat sen mukaan mikä on takaisinmaksukyky. Lisäksi on helppo jomman kumman ostaa se toisen puolikas jos homma menee reisille.

No en nyt tarkoittanut sitä, että myydään tyttöystävän kämppä ja itse vedän välistä rahat. Ollaan tähän systeemiin oltu jo useampi vuosi tyytyväisiä, ja se toimii meillä hyvin. Jollain muulla varmaan toimii joku toinen systeemi. Ei meille ole tullut mieleenkään, että kirjoiteltaisiin jotain vuokrasopimuksia tai että itse kieltäytyisin maksamasta osaa lyhennyksestä kun se nyt sattuu kasvattamaan tyttöystävän omaisuutta.

Tämä kämppä jossa asutaan on tyttöystävän omaisuutta ja kun uutta kämppää hankitaan, niin kyllä papereihin merkitään miten paljon kumpikin on alkuvaiheessa uuteen kämppään sijoittanut. Ja sitten kun tuo kämpän vaihto on ajankohtainen, kaikki asiat kyllä funtsitaan tarkkaan.

 

[200kg]

Avokki opiskelee tällä hetkellä ja tulot sen mukaiset. :D Ei osallistu tällä hetkellä menoihin kun opintotuki riittää koulumatkoihin ja -ruokaan. Mutta tekee lähes kaikki kotityöt, eikä näin ollen jää velkaa. Onhan se toki välillä vaivautunut asiasta, kun ei pysty osallistumaan. Varsinkin nyt kun kesätyöpaikka ei ole varmistunut, ei saa kesällä edes sitä opintotukea.

Mulla asiat samalla mallilla. Maksan lyhennykset, korot ja vastikkeen. Safkat maksetaan puoliksi. Avokilla auto käytössä ja siitä hänelle ei tule mitään kuluja, ei edes polttoaine sellaisia... Joskus vähän vituttaa maksaa kaikki asumiskulut, mutta toisaalta ei viitsisi köyhää opiskelijaa turhaan riistää. Ne rahat mitä sieltä sais menis kuitenkin kurkusta alas tai johonkin muuhun yhtä järkevään :dance:

Toiselta kantilta katsottuna ei kukaan minunkaan elämistä ole maksanut silloin kun opiskelin. Vanhemmilta ei tippunut rahaa käytännössä katsoen lähes ollenkaan ja eikä sitä tullut oikein mistään muualtakaan ja jotenkin sitä kuitenkin painoi menemään... Taidan olla liian

 

[modified]

Ei sekään ole optimi jos kaiken saa ilmaiseksi. Tärkeintä on, että homma jaetaan molempien kannalta oikeudenmukaisesti.

Naurettavaa olisi jos omistusasuja ja enemmän tienaaja säästää yhteisasumisesta enemmän kuin se vähemmän tienaaja. Pikemminkin sille vähemmän tienaajalle voi olla hyvinkin hienoa jos jää omaa rahaa.

Täysin hypoteettinen esimerkki.

Omistusasuja a) asumis kulut 1000€/kk
vuokra-asuja b) vuokra 600€/kk

Muuttavat yhteen ja b maksaa vuokraa a:lle. A:n asumismenot puolittuu ja b:llä laskee 100€. Onko paras ratkaisu?

PS: ja jos kämppä on velaton, niin b-maksaisi kaikki asumiskulut ja ehkä vielä extraa a:lle.

 

[jalat]

Täysin hypoteettinen esimerkki.

Omistusasuja a) asumis kulut 1000€/kk
vuokra-asuja b) vuokra 600€/kk

Muuttavat yhteen ja b maksaa vuokraa a:lle. A:n asumismenot puolittuu ja b:llä laskee 100€. Onko paras ratkaisu?

Ei tuota voi oikein noin yleisotannallisesti avata. Tottakai se on tuloistakin kiinni. No oletettavasi henkilö a tienaa enemmän koska on viitsinyt jo ostaa asunnon (ei yleistetä tätäkään) ja henkilö b yleistämättä varmaan tienaa vähemmän kun on vuokralla.

Itse näkisin että se joka asuntolainan omistaa ja jonka omaisuutta siinä kerrytetään, maksaa luonnollisesti sen suurimman osan. Ja kummankin tulojen mukaan tuota täytyy katsoa. Pääasia että kumpikin on tyytyväinen ja kummankaan ei tarvitse elää kädestä suuhun. Elämästä pitää osata nauttia. Ja se ei oikein vaikuta nautinnolliselta täyspainoiselta parisuhteelta, jos toisella jää kuussa käteen joku 1000-2000e (sisältäen toisen antamat vuokrarahat) ja toiselle jää sen "vuokran" jälkeen se 200-300e.

Mitä luulette kauanko tuollaisessa esimerkissä parisuhde pysyy onnellisena kun toisella ei ole varaa koskaan mihinkään :jahas:

 

[VelttoV]

Täysin hypoteettinen esimerkki.

Omistusasuja a) asumis kulut 1000€/kk
vuokra-asuja b) vuokra 600€/kk

Muuttavat yhteen ja b maksaa vuokraa a:lle. A:n asumismenot puolittuu ja b:llä laskee 100€. Onko paras ratkaisu?

No mielestäni juoksevat kulut puoliksi tuossa esimerkissä, eli ruoka, netti, sähköt yms. Ja vuokra-asuja antaa vielä asumisesta 300 euroa, eli puolet vanhasta vuokrasta. Sillä sitten maksetaan vastike ja saa helpotusta kuukausierän maksuun. Molemmat säästää noin 500 euroa kuukaudessa. Asunnon omistaja silti maksaa omaisuutensa karttumisesta paljon enemmän.

 

[Timba79]

Mun mielestä jos asutaan henkilön a omistamassa asunnossa, oli se sitten kokonaan maksettu tai ei, niin ei henkilön b tartte osallistua lainakuluihin millään tavalla, jos ei samalla hänelle siirry jonkinlainen omisutusosuus kämpästä. Juoksevat kulut maksetaan kimpassa ja omistava osapuoli maksaa omat lainansa ja pitää oman kämppänsä.

Jotenkin vain ei mahdu sellainen ajatus päähän, että asuisi elämänkumppanillaan vuokralla. Eikös se asunnon omistava hyödy jo siitä, jos kumppani maksaa puolet asumiskuluista? Muutenhan se joutusi jokatapauksessa maksamaan ne itse. Asuntoa omistamaton hyötyy siitä, ettei tartte maksaa vuokraa, vaan maksaa pelkästään sen puolikkaan kuluista. Ja mahdollisessa erotilanteessa asunnon omistava jää kämppäänsä ja asunnoton kumppani kerää kamansa ja katoaa. Yksinkertaista. Itse en ainakaan suostuisi kumppanin lainoja ja korkoja maksamaan, jos en samalla saisi osuutta asunnosta.

 

[Weeboom]

Itselläni on nyt tämä tilanne että ostin kämpän ja sinne nyt tunkee (:D) naisihminen samaan soppaan. Nainen vielä opiskelee täyspäiväsesti ja monta vuotta(no niin mäkin mut osa-aikaisena töis). Opiskeluaikanahan valtio ei pahemmin tue häntä kun asuu mun kämpässä. Tällöin ei pahemmin toki voi "maksaa vuokraa" mulle. Suunnilleen vastike ja muut juoksevat kulut puoliksi, ~100e?. Pistää kuitenkin ihmettelemään että onko järkee mun käyttää asumiseen 800e kuussa ja toinen satkun. Toki siinä mun kämppääkin pois maksetaan, mutta jaetaan siinä sitä tilaakin. Asuntomarkkinoilta saa tilaa 10e/kk/neliö.

Sitten kesällä kun toinen ei saa opintotukia ja käy töissä niin ilmoitin että voisi vähän enemmän osallistua kuluihin, ts. maksaa esim vastike kokonaan. Naikkosen mukaan tämä oli hyötymistä hänestä. Hitto, En tajuu, muuttakoon sitten omaan kämppäänsä kesällä ja maksakoon 400e kuussa siitä enemmän, kyllä mulle käy että menee muualle sitten.

 

[modified]

Paljon hän joutuu maksamaan asumisesta yksin omasta pussistaan? Osan vuokrasta + vesi + sähkö + netti?

Sitten voi miettiä, että paljonko tuosta itse maksettavasta osuudesta pitäisi saada pois kun muuttaa yhteen.

 

[IronMind]

Itselläni on nyt tämä tilanne että ostin kämpän ja sinne nyt tunkee (:D) naisihminen samaan soppaan. Nainen vielä opiskelee täyspäiväsesti ja monta vuotta(no niin mäkin mut osa-aikaisena töis)....

Haistan meediotaidoillani lähitulevaisuudessasi keskivertoa muhkeampia talousasioista syntyviä taistoja.
Shakki ja matti. Ratkaisematon tilanne.

Ei kai tossa auta kuin että hyväksyt että olet ko. henkilön iskää & äippää vastaava sponsori vuosia tai sitten ette muuta yhteen. Jos toisella ei ole varaa mihinkään niin ei ole.

 

[Lumi]

Paljon hän joutuu maksamaan asumisesta yksin omasta pussistaan? Osan vuokrasta + vesi + sähkö + netti?

Sitten voi miettiä, että paljonko tuosta itse maksettavasta osuudesta pitäisi saada pois kun muuttaa yhteen.

Tietysti pitää huomioida sekin, paljonko tulot laskee, kun lakkaa saamasta asumistukea/lisää. Pelkällä opintotuella ei kenenkään lainamakseluihin hirveästi osallistuta. Tuosta asuinkumppanin tulojen huomioimisesta seuraa todella absurdeja tilanteita, välillä ei tosiaan ole varaa muuttaa yhteen. Itse varmaan tuossa tilanteessa koittaisin jotenkin sovitella tulotason mukaan. Ja kyllä tulotason parantuessa esim. kesällä tai valmistumisen jälkeen katsottaisiin sitten homma uusiksi.

Paha tuohon on mitään vinkkiä antaa - paitsi ehkä sen, että kannattaa ennen yhteenmuuttoa todella huolella miettiä tuo talouspuoli, jos osapuolten tulotaso on kovinkin erilainen. Tämä ei koske pelkästään asumiskuluja. Helposti saa kiistan aikaiseksi vaikkapa ruokapuolesta tai lomamatkoista, jos toinen haluaa lomareisuille ja ravintoloihin, ja köyhemmällä ei ole varaa maksaa omaa puolikastaan. Mökötetäänkö sitten molemmat kotona, kun toinen ei halua "elättää", ja toisella ei ole varaa?

 

[modified]

Tietysti pitää huomioida sekin, paljonko tulot laskee, kun lakkaa saamasta asumistukea/lisää. Pelkällä opintotuella ei kenenkään lainamakseluihin hirveästi osallistuta. Tuosta asuinkumppanin tulojen huomioimisesta seuraa todella absurdeja tilanteita, välillä ei tosiaan ole varaa muuttaa yhteen. Itse varmaan tuossa tilanteessa koittaisin jotenkin sovitella tulotason mukaan. Ja kyllä tulotason parantuessa esim. kesällä tai valmistumisen jälkeen katsottaisiin sitten homma uusiksi.

Paha tuohon on mitään vinkkiä antaa - paitsi ehkä sen, että kannattaa ennen yhteenmuuttoa todella huolella miettiä tuo talouspuoli, jos osapuolten tulotaso on kovinkin erilainen. Tämä ei koske pelkästään asumiskuluja. Helposti saa kiistan aikaiseksi vaikkapa ruokapuolesta tai lomamatkoista, jos toinen haluaa lomareisuille ja ravintoloihin, ja köyhemmällä ei ole varaa maksaa omaa puolikastaan. Mökötetäänkö sitten molemmat kotona, kun toinen ei halua "elättää", ja toisella ei ole varaa?

Siksi kirjoitinkin, että paljonko hän maksaa omasta pussistaan(opintotuesta) kun asumistuet menee vuokraan.

Eli jos vuokra 400€, asumistuki 200€, niin silloin maksaa periaatteessa itse siitä 200€.

Eli paljonko nainen maksaa nyt itse asumisestaan - asumistuki ja siitä voi varmaan joustaa alaspäin edes hieman.

 

[Lumi]

Siksi kirjoitinkin, että paljonko hän maksaa omasta pussistaan(opintotuesta) kun asumistuet menee vuokraan.

Ok, tajusin väärin. Mun versiossa asumis- ja opintotuki on yhtä lailla "omassa pussissa", mutta kieltämättä se asumistuki ei yleensä kauhean kauaa ehdi tilillä vanheta. No eipä sillä, ei opintotukikaan.

 

[modified]

Yleisesti sanoisin raha-asioista, että se kumpi haluaa tehdä jotain saa olla valmis maksamaan molempien puolesta. Toki jos passiivisemmalla osapuolella on enemmän rahaa niin kinaahan siitä tulee tietenkin.