Miksi voimailen?

[punttari]

Joskus muinoin taisi olla aiheesta threadi. Tai ainaskin aihetta sivuavasti. Älkää nyt vittuuntuko tyystin näihin meikölöisen jatinoihin. Täällä rasiliassa kun ei juurikaan suomen kieleisiä kontakteja ole ja ainoa omaa ajatusmaailmaa lähellä oleva keskusteluryhmä on just tämä.
Oma voima orientoituminen alkoi kai noin parivuotiaana. Isän 9 jäsenisestä sisarusparvesta, tais olla pari jotka ei saavuttanu SM mitalia mistään lajista. Papan kotitalon piha oli ja on nykyäänkin monipuolisempi kuin urheilukenttä. Oli kiekot, kuulat, keihäät, nyrkkeilysäkit päärynäpallot, seiväshyppypaikat, pururadat ym....
Jokainen kesäpäivä oli kuin olympiakisat. Oli juoksua. kuulantyöntöä, kiekonheittoa, seiväshyppyä, nyrkkeilyä, painonnostoa....
Pahin solvaus joka setien suusta tuli oli "taidat olla heikkolasta kotoisin" Tätä me serkukset yritettiin välttää viimeiseen asti!

Helevetin hyvä asia oli että kaikki painonnosto ja voimannosto tekniikat oppi jo hyvin nuorena. Niitä nimittäin hierottiin Leevin (ikämiesten moninkertainen MM mitalisti) ja Sikun kanssa kyllästymiseen asti.

Siku ja Asseri, SM tason nyrkkeilijöitä kumpikin taas opettivat meidät kossit nyrkkeilemään. Turnauksia oli suurinpiirtein joka päivä. Ja kyllä me serkkset toisiamme hakattiin, ja naapureiden kakarat siinä sivussa. Serkkuni Arto oli tässä lajissa lyömätön. Vaikka valot oli sammuksissa, kädet kävi niin kauan että kaveri oli kanveesissa.

Nyt kun ikää on enemmän kuin tarpeeksi on alkanut arvostaa tuota hieman ehkä erikoista lapsuus ja nuoruus ympäristöä. Minkähänlainen elämä sitä olisikaan nyt peruslaiskana otuksena ilman tuota hyvin erikoislaatuista ohjausta, jota sai lapsena ja varhaisteininä.

13 ikäisenä ongelmanuoena ollessani Isäukko lähetti meikäläisen joululomalla mettätöihin yhden veljensä kanssa. Oli kova koulu! Eka päivinä moottorisahan kanssa puolimetrisessä hangessa touhutessa kyyneleet valui aika usein pitkin poskia. Mestari huusi että "minkä perkeleen takia noita kersoja pitää tänne tuara?"
Viikossa pääsi porukan kakkosmieheksi määrissä kun ei luonto antanut antaa periksi. Ja yksi elämäni kohokohtia on kun tuo edellämainittu mestari toi mulle ekan tilinauhan ja sanoi "Piänillekki miähille maksetaan miähen palakka jos ne teköö miästen töitä"

Omasta mielestäni kaikki punttihommat on ainoa korvike tai vaihtoehto tuollaiselle toiminnalle. Ihmiset on tehty käyttämään ja kehittämään hermojaan, älyään ja lihaksiaan!! Se on helppo huomata, jos ei salille pääse rupee pälli leviämään....

Noo, olipa setämäistä juttua!

Aivan sama!

 

[Phat]

Originally posted by punttari

...
Omasta mielestäni kaikki punttihommat on ainoa korvike tai vaihtoehto tuollaiselle toiminnalle. Ihmiset on tehty käyttämään ja kehittämään hermojaan, älyään ja lihaksiaan!! Se on helppo huomata, jos ei salille pääse rupee pälli leviämään....
...

Samaa mieltä, kroppa on luotu käytettäväksi. Ärsyttää jutut tyyliin jippiin forum "Kympin tunkkikin nostaa enemmän kuin yksikään bodari". Ensinnäkin, tunkki yksin ei nosta yhtään mitään vaan muuttaa käyttäjän voiman sopivaan muotoon(=kone). Toiseksi, vaikka se toimis sähköllä tollaset kommentit kuvastaa ihmisten laiskuutta ja saamattomuutta asennevian takia. Nyky-yhteiskunnassa henkiset lahjat priorisoidaan helposti, vaikka vahvoja, terveitä äijiäkin tarvitaan aina!

 

[jpm]

Sitä on muuten tullut pohdittuakin melko usein, miksi teen tätä! varsinkin silloin,kun joku paikka hajoaa, on mies todella koetuksella. Motivaatio (ainakin mun kohdalla) laskee nanosekunnin murto-osassa nollaan, kun tietää treeniin tulevan taukoa - loukkaantumisesta! mutta ai sitä tunnetta, kun ekat treenit alkaa...olen ehkä hiukan höpelö, mut sit olen! en loppunsa ole sellasta syytä keksinyt, joka kattaisi vastauksen kysymykseen. Haluan (kuten edellä mainittua) kehittää kroppaani, olla siis entistä vahvempi. Nyt ei kisat ole mielessä, ehkä tulevaisuudessa! mitäpä muuta tarviaa sanoa, kun: salille on pakko päästä! :D

 

[mho]

Mulle tästä on tullut tapa. Tuntuu että hermo menee ja tulee rauhaton olo jos ei pääse säännöllisesti treenaamaan. Hyvää vastapainoa kaikelle muulle mitä tekee, treenatessa saa vähän päästää höyryjä ja pääkoppa tuulettuu. Mitään kilpailutavoitteita ei tosiaan ole, jotain omia tavoitteita kuitenkin pitää asettaa että on jotain mihin pyrkiä.

 

[vauhti]

itse huomaan että olen levoton ja hermot ovat kokoajan kireellä jos on taukoa.
jotenkin mieli ei ole tasapainossa kun ei saa purkaa paineita ja muita vidutuksia.

 

[iivili]

Alunperin olin lähinnä vaan utelias. Tiesin, miltä tuntuu kun on laiha ja suht kova (aerobinen) kunto, mutta en tienny miltä tuntuis olla vahva ja iso. En tiedä vieläkään, mutta tiedän ainakin, että tuntuu hyvältä olla isompi ja vahvempi kuin silloin tosi ruikulana joskus parikymppisenä kloppina.

Nyt kun kolmenkympin kriisiä pitäis rueta kehimään kovasti, niin syyt voimailla on vähän erilaiset. Kun on koettanu lukee näistä punttireeni & muonajutuista niin paljon kun on kerenny muutaman vuoden ajan, niin tekisi mieli päästä kokeilemaan, että kuinka vahva sitä oikein pystyy ilman roinaa meikäläinen olemaan. Lihasmassaa en välttämättä tarvii kovin paljoo lissee ennee, mutta voimaa ihan miten paljon vaan.

Oon nykyään vieläpä koulutuksen mukaisessa kohtuullisesti palkatussa työssä, joten ei oo enää rahastakaan kiinni tehokas reeni. Enää puuttuu aikaa ja sekin on pitkälti järjestelykysymys.

Joo ja niinkuin moni muukin sanoi, niin kun on pienen ikänsä jotain liikuntaa harrastanu, niin kyllä rupee hermo olemaan kireenä ja paska olo muutenkin, jos ei vähintään pari kertaa viikossa kunnon liikuntasessiota saa tehtyä jostain syystä. Liikuntaan on jääny koukkuun. Tää on vaan hyvä koukku, josta mä en haluu ikinä pois ;)

Voimailu sopii siksikin, että ei tarvii kovin paljoo varusteiden eikä säiden kanssa taistella, senkus heivaa rautaa! Reenin laatu on lisäksi vaan itestä kiinni, ei voi syyttää ohjaajaa, joukkuetovereita tms., vaan paskan reenin sattuessa pitää vaan kestää sen pallinaaman tuijotus peilistä. Toisaalta hyvän reenin jälkeen on sitäkin hienompi olo.

Tää Dave Taten artikkeli kans kuvaa mun tuntoja voimailua kohtaan aika hyvin, vaikken ookaan läheskään sen tason voimailija vielä enkä tod.näk. tule olemaankaan:
http://www.t-mag.com/articles/210woof.html

 

[Hannibal]

Olo on monesti kunnon jalkatreenin, palautusjuoman ja virkistävän suihkun jälkeen samankaltainen kuin avantouinnin jälkeen; tuntuu, että asiat ovat kohdallaan, vaikka ne eivät olisikaan.

 

[jpr]

kyllähän se tottumus salille ajaa ku siellä vuosia on käyny,ja jos ei mee ni jokin kalvaa kaalissa,mut kyllä se taitaa olla paljon itsetunto kysymys ku taitaa itsetunto olla p....stä,ja ku oot iso ja ruma saat olla aika rauhassa . kisailut olis mielessä lähinnä siksi että sais motivoitua ittensä kunnon reeneihin ja pääsis kerrankin rasvattomax ja näkis mitä se homma todellisuudessa on,ku katsomossa on helppo olla kovassa kunnossa.

..... piilohulluutta ........

 

[Smitty]

Nostan koska haluan nostaa, vittuako se muille kuuluu...varsinkin joillekin jippiille. MIEHET TEKEE ja jippiit nitisee.

 

[Petkele]

Mua ajaa eteenpäin halu olla joskus paras. Ja aikomus tehdä kova yhteistulos keskiraskaaseen sarjaan(90-100kg). Mutta ilman anabolisia. Siinä on mun raja.

 

[naiskovis]

Ihan vaan siksi, että se tekee gutaa. Päälle ja kropalle.

(en ole vielä onnistunut telomaan itseäni treenatessa, vakavin vamma toistaiseksi on ollut hiirisormi, joka parani kun annoin käden levätä)

 

[Hulkki]

Mulla syy on se, että olen liian pieni ja heikko. Tulee joka kerta sellainen alitajuinen vitutus kun näkee isomman/vahvemman kaverin (eli USEIN) ja pakkohan sitä on asialle jotain tehdä. Ultimate haave on tietysti olla se isoin/rumin/vahvin äijä mitä löytyy mutta vaikka se on todellisuudessa täysin mahdotonta aina voi kehittyä. Aina voi tulla hieman paremmaksi ja jälkikäteen vain vituttaisi jos ei olisi tehnyt asioille mitään.

 

[Bongster]

kaiken tämän edellä mainitun lisäksi harvan äijän itsetunto antaa
periksi lopettaa tätä lajia (ilman vakavaa loukkaantumista).
kuka helvetti sitä haluaisi olla taas se heiveröin ruoskia tahi
läskipallero joka pääse edes ylös sohvalta(<--heh.. pointti meni varmaan sit perille?)

 

[S225T]

Originally posted by Bongster
kaiken tämän edellä mainitun lisäksi harvan äijän itsetunto antaa
periksi lopettaa tätä lajia (ilman vakavaa loukkaantumista).
kuka helvetti sitä haluaisi olla taas se heiveröin ruoskia tahi
läskipallero joka pääse edes ylös sohvalta(<--heh.. pointti meni varmaan sit perille?)

Sä sen sanoit.
Kyllä sitä välillä kauhulla katsoo normaalia treenaamatonta miestä, ei halveksuen tai mitään sellaista - jokaisella on omat juttunsa ja arvonsa- mutta kauhunsekaisin ajatuksin: "ei helvetti jos mä näyttäisinkin huomenaamulla tolta!"

Samaan hengenvetoon tosin voin sanoa, että samalla tavalla katsoo bodylehtiä yms, esim Shawn Rayn fysiikkaa 90-luvun puolella, ja toteaa:"voi helvetti kun voisin joku päivä näyttää tuolta". :(

 

[DoomStar]

Originally posted by S225T
Samaan hengenvetoon tosin voin sanoa, että samalla tavalla katsoo bodylehtiä yms, esim Shawn Rayn fysiikkaa 90-luvun puolella, ja toteaa:"voi helvetti kun voisin joku päivä näyttää tuolta". :(

Mun mielestä Shawn Ray oli myös joskus 90-luvun puolen välin paikkeilla tosi hyvässä kunnossa, mutta se ei oo ikinä ollut liian iso. Sillä on aina ollut se sama symmetrisuus kehossa.

Mä oisin kyllä todella surullinen jos mä heräisin joku päivä ja olisin muuttunut Colemanin näköiseksi Haluun vaan lisää lihaksia mutta en loputtomiin, ja lopetan sitten kun painan 5% rasvoilla 100kg (olen 180cm).

 

[Bongster]

Originally posted by AutoScum


Mun mielestä Shawn Ray oli myös joskus 90-luvun puolen välin paikkeilla tosi hyvässä kunnossa, mutta se ei oo ikinä ollut liian iso. Sillä on aina ollut se sama symmetrisuus kehossa.

Mä oisin kyllä todella surullinen jos mä heräisin joku päivä ja olisin muuttunut Colemanin näköiseksi Haluun vaan lisää lihaksia mutta en loputtomiin, ja lopetan sitten kun painan 5% rasvoilla 100kg (olen 180cm).

niin, tarkoitat varmaan että alat ylläpitää sitä kuntoa!??
mutta eipä tuollaisessa kunnossa voi alkaa "löysäilee" tai alas tullaan ja lujaa...

 

[DoomStar]

Originally posted by Bongster


niin, tarkoitat varmaan että alat ylläpitää sitä kuntoa!??
mutta eipä tuollaisessa kunnossa voi alkaa "löysäilee" tai alas tullaan ja lujaa...

Joo, lopetan = lopetan itseni kasvattamisen. Taino kyllä se 95 kiloakin 5% riittää, mulla ei oo sellasta pakkomiellettä enää että pakko vain olla ISO. Jos pääsen siihen 50cm hauikseen joskus niin mua ei kiinnosta yhtään paljonko nousee penkistä tai paljon rinnanympärys on yms. Kullakin tavoitteensa ja haaveensa

 

[S225T]

Originally posted by AutoScum


Mun mielestä Shawn Ray oli myös joskus 90-luvun puolen välin paikkeilla tosi hyvässä kunnossa, mutta se ei oo ikinä ollut liian iso. Sillä on aina ollut se sama symmetrisuus kehossa.

Näin on. Siksi sillä onkin mun mielestä melkeinpä hienoin fysiikka kaikista ammattilaisista (viime vuosina kyllä vähän hiipunut).

Ronnie on friikki ja hieno kehonrakentaja, mutta jos saisin valita S.Rayn ja Ronnien fysiikan väliltä, niin Rayn puoleen se kääntyy ehdottomasti.

 

[Bongster]

Originally posted by S225T


Näin on. Siksi sillä onkin mun mielestä melkeinpä hienoin fysiikka kaikista ammattilaisista (viime vuosina kyllä vähän hiipunut).

Ronnie on friikki ja hieno kehonrakentaja, mutta jos saisin valita S.Rayn ja Ronnien fysiikan väliltä, niin Rayn puoleen se kääntyy ehdottomasti.

itse en ottaisi kummankaan enkä kenenkään.
kehitän mielummin omaani ihan isse!