Miksi SDP romahti?

Ei tässä mitään lisäsopimuksia tarvita. Kunhan laitetaan vähän lisäkannustinta niiden nykyisinkien sopimuksien noudattamiseen. Laillisestihan voidaan sen jälkeen mm. paperimiehille antaa entiseen malliin kenkää vaikka tehdas kerrallaan...:)

Korotettujen sakkomaksujen myötä nähtäis myös onko niissä solidaarisuuspuheissa mitään perää.

Fakta nyt kuitenki on se, ettei siellä paperiteollisuudessa ole ylimääräistä väkeä töissä ja että suorien hölmöilyiden takia esim. M-realisointi on siinä tilanteessa missä se on, kaksi muuta isoa kuitenkin tahkoaa voittoa koko ajan.

Jos tuolla paperiteollisuuden johtopaikoilla katottaisiin vähän kauemmaksi eteenpäin, huomattaisiin että seuraavan 5 vuoden sisällä jää aika hitosti porukkaa eläkkeelle, eli säästöjä tulis paljon kun ei näiden tilalle työllistettäisi ketään jos kerran tarve on oikeasti säästää ja vähentää väkeä.

Aika saatanan kallista on kuitenkin tämä väen potkiminen pihalle. Eikä mulle mene jakeluun kenen etu se oikeasti pitkässä juoksussa olisi jos työntekijältä kaikki oikeudet vietäisiin.

Toki noita lakko ja työsulkusakkoja voisi tarkastaa ylöspäin. Mutta pitäisi sitten aina etsiä se osapuoli joka sitä voimassa olevaa sopimusta on rikkonut, ei pelkästää sitä joka aloittaa mahdollisen työtaistelun.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei.

Aika herkästi teet päätelmiä (mm. sosiaalidemokraattisuus= vasemmistolaisuus?)

Asia kielii IMO enemmänkin yksinkertaistettuna siitä, että äänestämättä jättävät ihmiset ovat pääosin pienituloista porukkaa, jollaista siis lukeutuu SDP:n kannattajiin paljon suhteessa muiden puolueiden kannattajiin.


Sosiaalidemokratia on alun perin 1900-luvun alkupuolella marxilaisten keskuudessa syntynyt aatesuuntaus, jonka idea oli siirtyä sosialismiin parlamentaarisin keinoin. 1900-luvulla aatteelle tapahtunut kehitys on muuttanut sitä merkittävästi sekatalouden kannattamisen suuntaan.

Puoluekirjan omaavaa henkilöä on vaikea luokitella. Sosiaalidemokraateissa on monenlaisia maailmankatsomuksia omaavia henkilöitä, samoin Kokoomuksessa, aina konservatiiveista liberaaleihin ja libertalistisesti ajatteleviin. Perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli alkaa olla vanhentunut.
 
Kasvava talous ja yleinen varallisuuden nousu pitävät siitä huolen, että yleiseurooppalainen oikeisto-keskustalainen liberaali maailmankatsomus saa aina vain enemmän jalansijaa.

Eikös nousukautta seuraa aina lama? Romahduksen pääpointteja lienee se, että Heinäluoma vituttaa ihmisiä yli puoluerajojen, mistä syystä hän onkin pian entinen puheenjohtaja.
 
Yleinen koulutustason nousu vaikuttanee, eli yhä useampi tietää edes jotain talouspolitiikasta, mikä ei tee hyvää vasemmistopuolueiden kannatukselle.

Itse olen ollut havaitsevinani, että esim. taidekoululaiselta, medianomilta, egyptologilta, naistutkimuksikolta tai sosionomilta ei edellytetä ymmärrystä siitä, että kaikki raha tulee jonkun pussista. Ei kai siellä muuten huudettaisi pää punaisena että opintoraha ylös!

Nykypäivän kirjaviisaat myös äänestävät hanakammin, mikä selittänee ennätyskorkeaa 67 äänestysprosenttia :)
 
Eikös nousukautta seuraa aina lama?

Syklejä on havaittavissa, mutta noiden lamojen vakavuuteen voidaan vaikuttaa järkevällä talouspolitiikalla. Sitä ei ollut Suomen politiikka 80-luvun lopulla missään nimessä.

Onneksi valuutan osalta ei ole Suomessa samaa tilannetta kuin tuolloin ja rahoitusmarkkinatkin on saatu riittävissä määrin vapautettua. Kunhan luotonanto ja luotonotto pysyvät järkevissä mittakaavoissa, niin tuskin täällä ainakaan mihinkään pohjalle sukelletaan kuten 80-luvun lopussa.

Lisäksi talouskasvu on nyt kestänyt todella pitkään ja järkevällä (maailman/unionin laajuisella) korkopolitiikalla se saattaa niin myös jatkua.
 
Syklejä on havaittavissa, mutta noiden lamojen vakavuuteen voidaan vaikuttaa järkevällä talouspolitiikalla. Sitä ei ollut Suomen politiikka 80-luvun lopulla missään nimessä.

Lisäksi sellanen pikkutekijä kuin Neuvostoliiton hajoaminen ja idänkaupan täysi pysähtyminen saattoivat myös olla osasyyllisiä 90-luvun alun lamaan. :)
 
Lisäksi talouskasvu on nyt kestänyt todella pitkään ja järkevällä (maailman/unionin laajuisella) korkopolitiikalla se saattaa niin myös jatkua.

Juu, loputon nousukausi näkyvissä:) Vuonna 2050 köyhiä tuskin enää edes on. Edessämme on hienot ajat!
 
Lisäksi sellanen pikkutekijä kuin Neuvostoliiton hajoaminen ja idänkaupan täysi pysähtyminen saattoivat myös olla osasyyllisiä 90-luvun alun lamaan. :)

Onneksi EU on kuitenkin ikuinen, se ei hajoa koskaan! Historian opettajani tosin väitti joskus, että mikään ei ole ikuista. Vasuri-moukka!
 
Itse olen ollut havaitsevinani, että esim. taidekoululaiselta, medianomilta, egyptologilta, naistutkimuksikolta tai sosionomilta ei edellytetä ymmärrystä siitä, että kaikki raha tulee jonkun pussista. Ei kai siellä muuten huudettaisi pää punaisena että opintoraha ylös!
En nyt kyllä ihan täysin tavoittanut ajatustasi.. Kai sitä opintorahan korotusta saa vaatia siitä huolimatta, vaikka talouden toimintamekanismit ymmärtäisinkin? Eikös koko taloustiedekin lähde siitä liikkeelle, että rationaalisesti toimivat kuluttajat pyrkivät maksimoimaan hyötynsä? Ja sitä paitsi kansantaloudellisesti ajateltuna opintorahan korotusvaatimus on varsin relevantti, koska investoinnit henkiseen pääomaan on todettu varsin kannattaviksi (koska työvoiman koulutustason nousu on yksi työn tuottavuuden kasvun lähteistä, ja elintason kasvu syntyy puolestaan työn tuottavuuden kasvusta).
 
Eikös koko taloustiedekin lähde siitä liikkeelle, että rationaalisesti toimivat kuluttajat pyrkivät maksimoimaan hyötynsä?

Niin, jos 23-vuotias opiskelija haluaa maksimoida hyötynsä, eikö olisi fiksumpaa mennä iltatöihin kuin huutaa opintotukeen mitätöntä korotusta josta tuskin kerkeää itse edes nauttia?
 
En nyt kyllä ihan täysin tavoittanut ajatustasi.. Kai sitä opintorahan korotusta saa vaatia siitä huolimatta, vaikka talouden toimintamekanismit ymmärtäisinkin?

Eikös talouden päälle ymmärrä parhaiten kauppislaiset? Niillä on kyllä niin paljon sivuduunia ja/tai porukoiden rahaa ettei ne kerkiä mielenosotuksissa hypätä. Tulorajoista ne voi valittaa. Mielenosotuksissa pyörii varmaan aktiivisimmin kaiken maailman taidekoulu-hipit.
 
Eikös talouden päälle ymmärrä parhaiten kauppislaiset? Niillä on kyllä niin paljon sivuduunia ja/tai porukoiden rahaa ettei ne kerkiä mielenosotuksissa hypätä. Tulorajoista ne voi valittaa. Mielenosotuksissa pyörii varmaan aktiivisimmin kaiken maailman taidekoulu-hipit.

Jos kylterillä on niin paljon vanhempien rahaa, niin miksi ei kerkisi mielenosoituksissa hyppiä? Silloinhan ei tarvi stressata ylimääräisestä kuten töistä tai valmistumisen nopeudesta :D

Vedäs Urski taas se sun perinteinen korttis tähän, miksi Suomessa köyhistä oloista lähtöisen ei ole mahdollista kouluttautua. Siihen mantraan vaan ei ikinä kyllästy :jahas: :rolleyes:
 
En nyt kyllä ihan täysin tavoittanut ajatustasi.. Kai sitä opintorahan korotusta saa vaatia siitä huolimatta, vaikka talouden toimintamekanismit ymmärtäisinkin? Eikös koko taloustiedekin lähde siitä liikkeelle, että rationaalisesti toimivat kuluttajat pyrkivät maksimoimaan hyötynsä? Ja sitä paitsi kansantaloudellisesti ajateltuna opintorahan korotusvaatimus on varsin relevantti, koska investoinnit henkiseen pääomaan on todettu varsin kannattaviksi (koska työvoiman koulutustason nousu on yksi työn tuottavuuden kasvun lähteistä, ja elintason kasvu syntyy puolestaan työn tuottavuuden kasvusta).

Jep, tieto on yksi tuotannontekijä ja sosiaalisen pääoman osa. Toisaalta tulorajojen poistaminen olisi vähintään yhtä ajankohtaista kuin opintorahan tasokorotus... :) Työnteon tulisi kannattaa aina, lisäksi se auttaa luomaan suhteita ja monille tarjoaa jonkinlaisen väylän myös koulutuksen jälkeiselle uralle, mikäli on saanut oman opiskelualansa töitä.
 
Jos kylterillä on niin paljon vanhempien rahaa, niin miksi ei kerkisi mielenosoituksissa hyppiä? Silloinhan ei tarvi stressata ylimääräisestä kuten töistä tai valmistumisen nopeudesta :D

Se istuu mieluummin Café Strindbergissä kavereiden kanssa kuin lähtee demarinuorten kanssa mieltä osoittamaan. Rahamies pitää sivistyneestä ilmapiiristä, jota ei mielenosoituksista löydä. Ja sitä ei kiinnosta vittuakaan joku 30 tai 60 euron kuukausikorotus. Sillä ei saa edes laatukynää:
http://airline.stores.yahoo.net/dolstersiltr.html

Sellainen on aito rahamies!
 
Tää politiikka on hauska keskustelukenttä.
Mielipideasiasta kun on kyse, niin mukana on vain mustaa ja valkoista, vaikkakin itse reaalitoiminta pyörii siellä harmaalla alueella kokoajan, käyttäen lähes kaikkia sen sävyjä.

Ei mikään puolue, taloudellisin reaaliteetein tai edes suhteellisen älykkäin edustajin oikeasti mitään kommunismia hae. Johan se nähdään tuolla Kuubassa ja niin on nähty Neuvostoliiton ja Kiinan kautta, että se ei toimi. Kiina markkinataloustuistuu kovaa vauhtia, Kuuba on mitä on ja pyörii siellä 3:ien maiden seassa ja USSR hajosi omaan mahdottomuuteensa.

Pohjoismainen malli on ihan OK, toimiva järjestelmä jota ei oikeastaan mikään puolue halua mahdottomasti keikuttaa. Sama pätee työmarkkinatoiminnoissa, jos venettä keikutat liikaa se voi hörpätä vettä. Siksi siihen ei mitä todennäköisemmin kovin ihmeellisiä muutoksia ole luvassa, vaikka porvarihallitus tulikin. Kansalla on kuitenkin ihmeellinen voima monessa asiassa ja kuten eräs pitkänlinjan kansanedustaja haastattelussa sanoi, todellisia päätöksiä ei tehdä rivikansanedustajien toimesta.
 
Totta, määritelmät eivät ole vakioita. Mutta jos nyt jotain täytyy tähän lätkäistä, niin sanotaan vaikka pienituloisen olevan se tyyppi, jolla on keskimääräistä pienemmät tulot. Eikö demareiden kannatus juuri tämän kansanosan keskuudessa ole suht korkea?

Keskimääräistulon voi se ketä huvittaa vaikkapa googlettaa.

Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705 euroa. Nyt 2,1 henkilöä käsittävän perheen vuosikulut olivat 29 000 euroa. Tähän meni 17 kuukauden netto-palkka.

http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2006-02-20_tietotrendit3.html

Jos tuota 2500 euroa bruttona ajatellaan keskipalkkana niin ollaan melkoisessa utopiassa.

Enemmänkin näkisin näin tilanteen:

1. palkkaus: 8 euroa/160 tuntia 1 kk:ssa töitä: brutto 1280 euroa
2. palkkaus: 13 euroa/160 tuntia 1 kk:ssa töitä: brutto 2080 euroa
3. palkkaus: 16 euroa/160 tuntia 1 kk:ssa töitä: brutto: 2560 euroa
4. palkkaus: 20 euroa/160 tuntia 1 kk:ssa töitä: brutto: 3200 euroa

Jos noista ajattelisi:

1. palkkaus on pienituloinen, pääkaupunkiseudun hintatasoon verrattuna.
2. palkkaus on lähempänä duunaritasoa, esim. 30-35-vuotias mies
3. palkkaus on lähempänä eläkeikää saavuttavasta 55-vuotiaasta miehestä
4. palkkaus on hyvin palkattu 35-55 vuotias mies

Keskimääräinen ansio mielestäni vääristyy, koska isoilla ikäluokilla on suhteellisesti enemmän ikälisää kuin esim. 30-35-vuotiailla.

Keskimääräinen työläisen ansio on palkkaus numero 2.
Ihmisillä joilla on asuntolaina, vaimo, 2 lasta, auton, ruokakulut korkeimmillaan.
Verrattuna 55-vuotiaisiin asuntolainansa maksaneisiin, lapsen(sa) aikuisiksi kasvattaneihin ihmisiin.

Nykyisten asuntojen hintojen ja hintasojen johdosta palkkaus pitäisi keskitasolla olla palkkaus nro. 3.
Todellisuus 30-35-vuotiaiden työläisten kohdalla on toinen, mitä "keskimääräinen tulo" tutkimusten mukaan on.

P.S. Paperimies voi hymähdellä näille arvioille, gauss:in käyrään mahtuu monta eri ilmiötä. Keskitaso, molemmat ääripäät ja pirusti sille välille jääviä ;). "Ikäluokittain, eri koulutustasoihin vertaileva keskimääräinen palkkaus" -tutkimus voisi antaa enemmän tietoa, kun muuttujia on enemmän. Miksi pitää ympätä kaikki palkat samaan nippuun ja sanoa, että keskivertotyöläinen tienaa 2500 euroa bruttona?
Järjen köyhyyttä?
Tietenkin voi ajatella, että tämä asia tulee tasaantumaan, kun vanhempi ikäluokka jää eläkkeelle ja perintönä saadaan näitä rahoja sitten niille nykyajan 30-35-vuotiaille työläisille.
Mutua: Mielenterveyspalveluiden/terveyskeskuspalveluiden käyttäminen saattaa lisääntyä, koska keskituloista työläistä ei pidetä hyvänä, mikä yhteiskunnan perusvaatimuksia.
 
Demput syyttävät SAK:n mainontaa, vaikkä heidän oma mainontansa oli se mikä pelin ratkaisi. On se niin vaikeaa katsoa peiliin.
 
Näkisin niin, että jos haluttaisiin saada, että talous pyörisi paremmin ja varallisuus kerääntyisi enemmän keskituloisen työläisen osaksi niin se olisi mahdollista toteuttaa. Ahneus ja oman edun ajaminen yhdistää niin kapitalistia kuin kommunistiakin.

Ihmeen paljon se vaatisi kuitenkin, että isotuloinen antaisi tuloistaan yhteisön etujen ajamiseksi. Keskituloinen työläinen on yhteiskunnan peruspilari, jolla on oltava riittävästi etuuksia ja varallisuutta. Muuten keskituloisesta työläisestä tulee verorahojen kuluttaja/eikä kartuttaja, taloutta ei saada toimimaan ja varallisuus kerääntyy pienelle eliitille. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla mutta perustoimintoihin on otettava raha jostakin. "Paskaduuni" ja "hommaa hyvä koulutus" -tyyppiset ajatukset ovat sitä haista vittua, mitä nykyään työnnetään joka suunnasta. SDP:n hehkuttama ajatus(utopia) on, että korkea koulutus takaa markkinoilla edun.

Käytännön tasolla täytyy kuitenkin olla kunnon talouden vetureita yrityksien joukossa, joilla on liikeideana aidosti etua tuotekehityksessä/luovuudessa lähtien. Sitten saadaan hyötykäyttöön korkeakoulutetut ihmiset ja homma toimii/lisää työläisten määrää. Enemmän kaipaisin Nokian kaltaista liikeideaa kuin "korkeakoulutuksen korostamista" ja "paskaduunia, paskaduunia, kansalaispalkkaa" hokemista.

On suomalaisilla oltava sen verran älliä/luovuutta, että tästä asiasta selvitään nuhteilla.
 
Back
Ylös Bottom