- Liittynyt
- 15.7.2011
- Viestejä
- 1 053
Hyvää pohdiskelua!
Jos vaikka esimerkkinä on tuo Larry Holmes, niin hänen uran urheilullinen huippu sanotaan olleen -70 luvun lopulla. Mestaruuden hän menetti -85, mutta otteli vielä mestaruudesta viidessä eri ottelussa, häviten niistä kaikissa, mutta ottelut olivat Tyson kohtaaminen poislukien hyvin tasaisia. Holmesilla oli yksi hyvin vahva ase läpi uransa ja se oli se jabi. Eihän Holmes enää uransa loppupuolella näyttänyt huippu-urheilijalta, mutta sen täytyy siis olla, että Holmesin taitotasolla ja kyvyllä otella jotenkin "matalaenergisesti", mutta tuloksellisesti, ura kesti noin kauan.
Tysonin vahvuudet olivat huipulla ollessaan valtava nopeus, huippukuntoiselle (Tysonin)fysiikalle sopiva tyyli ja iskusarjat. Kun Tysonin fyysiset ominaisuudet alkoivat laskea, niillä oli suuri vaikutus tuloksiin ja väittäisin, että nimenomaan Tysonin tapauksessa sitä kompensaatiota ei tullut muista ominaisuuksista. Tyson ei voinut tukeutua ulottuvaan jabiin, verrattuna Aliin ja Holmesiin. Tysonin iskunkestävyys ei ollut Alin luokkaa jne. Foremanin paluussa voima oli säilynyt, mutta nopeus oli toki laskenut. Mutta Foremankin pystyi kompensoimaan menetettyjä ominaisuuksia muuten. Siinä uran toisessa vaiheessa häntä ei tyrmätty, eikä muistaakseni lyöty edes lattiaan.
Uran aloitusajankohdalla voi olla mielestäni myös merkitystä siihen, jatkuuko se myös neljänkympin jälkeen. Hopkinsin ura ei alkanut ihan juniorina.
EDIT: tuli näköjään toistoa ylläolevaan viestiin.
Jos vaikka esimerkkinä on tuo Larry Holmes, niin hänen uran urheilullinen huippu sanotaan olleen -70 luvun lopulla. Mestaruuden hän menetti -85, mutta otteli vielä mestaruudesta viidessä eri ottelussa, häviten niistä kaikissa, mutta ottelut olivat Tyson kohtaaminen poislukien hyvin tasaisia. Holmesilla oli yksi hyvin vahva ase läpi uransa ja se oli se jabi. Eihän Holmes enää uransa loppupuolella näyttänyt huippu-urheilijalta, mutta sen täytyy siis olla, että Holmesin taitotasolla ja kyvyllä otella jotenkin "matalaenergisesti", mutta tuloksellisesti, ura kesti noin kauan.
Tysonin vahvuudet olivat huipulla ollessaan valtava nopeus, huippukuntoiselle (Tysonin)fysiikalle sopiva tyyli ja iskusarjat. Kun Tysonin fyysiset ominaisuudet alkoivat laskea, niillä oli suuri vaikutus tuloksiin ja väittäisin, että nimenomaan Tysonin tapauksessa sitä kompensaatiota ei tullut muista ominaisuuksista. Tyson ei voinut tukeutua ulottuvaan jabiin, verrattuna Aliin ja Holmesiin. Tysonin iskunkestävyys ei ollut Alin luokkaa jne. Foremanin paluussa voima oli säilynyt, mutta nopeus oli toki laskenut. Mutta Foremankin pystyi kompensoimaan menetettyjä ominaisuuksia muuten. Siinä uran toisessa vaiheessa häntä ei tyrmätty, eikä muistaakseni lyöty edes lattiaan.
Uran aloitusajankohdalla voi olla mielestäni myös merkitystä siihen, jatkuuko se myös neljänkympin jälkeen. Hopkinsin ura ei alkanut ihan juniorina.
EDIT: tuli näköjään toistoa ylläolevaan viestiin.