Mikä tuo menestyksen?

[KelkanNaru]

Mutta asuntojen sijainti pitää olla oikea, mieluiten hgin keskustan tuntumasta tai lähistöltä jonne hyvät kulkuyhteydet. Eli sillon vuokrattavuus on todella varmaa, tulee mikä lama vaan.

En ota kantaa siihen mihin suuntaan asuntomarkkinat ovat menossa, mutta tama kommentti pitaa kylla paikkansa. Itse pistin pikku keskustaboxin vuokralle ja vuokralaisen hommaamisen hoiti valitysfirma+vanhemmat , koska itse en ole Suomessa. Meinasi tulla kokikset nappikselle, kun sain tietaa, etta 27 nelion (huippukuntoinen) kamppa meni vuokralle 600e/kk. Laina+vastikekulut, kun talla hetkella ovat hieman alle 500e/kk ja tarkoitus oli vain ne kattaa.

 

[KelkanNaru]

Sitten itse ketjun aiheeseen, mika tuo menestyksen. Toivottavasti kova tyo eika turhat ulinat.
Olen tilanteessa missa nain tyon alkuvaiheessa joudun vahan oppipoikameiningilla uhraamaan kaiken aikana tyolle ja matkustamiselle, kunnes vuoden kahden paasta se palkitsee todella kovalla palkalla ja hieman vahemmalla matkustamisella.
Pakko myontaa etten ole varma kumpi tulee aikaisemmin, vatsahaava vai menestys, mutta jonkin aikaa aion ainakin yrittaa sinnitella ja toivoa, etta opittuani taman tyon perusteet hyvin niin elamakin alkaisi taas maistua.

Viime viikolla 75 tuntia duunia ma-pe enka saa penniakaan enempaa massia kuin normaalina 40 tunnin tyoviikkona ja viikonloput tietysti duunia vaikka siita ei maksetakkaan.

Ajattelin vain antaa hieman toisenlaista kuvaa siihen "menestyksen" hakemiseen tanne, kun tosi paljon on keskustelua ylitoitten tekemisesta ilman korvausta. TIlanteet vaihtuvat tietysti tyopaikan mukaan ja jos olisin normi paivaduunissa niin tuskinpa ihan kauheasti omaa aikaa uhraisin firman nimiin korvauksetta, ellei taman johdosta eteneminen tietylla aikavalilla olisi 100% varmaa.

 

[Ryti]

No mutta hei... mietis vähän?? Eikös tuossa esittämässäni mallissa ole juuri siitä kyse, että tavallinen duunari alkaa luomaan sitä pääomaa? Käytännössä nollasta... ja vuokratulojen avulla hoitaa lainasta aiheutuvat kulut. Vai väitätkö että asuntosijoittamisessa kannattaa käyttää omaa rahaa??

Jos nyt mulle annettas n. 80 000 e rahaa, niin en todellakaan ostais sillä yhtä n. 80 000 e yksiötä, vaan ostaisin 4 kpl 80 000 e yksiötä. Ja tähän tapaan asuntosijoittamisessa nimenomaan isotpojat toimii.

Mutta asuntojen sijainti pitää olla oikea, mieluiten hgin keskustan tuntumasta tai lähistöltä jonne hyvät kulkuyhteydet. Eli sillon vuokrattavuus on todella varmaa, tulee mikä lama vaan.

Tai yliopistokaupunki Tartusta, jossa on paljon suomalaisia maksamassa vuokrat opintotuista. Siellä ei muuten vielä hinnat ole nousseet kuten Tallinnassa.

Tuo Kaljun malli toimii oikeasti, jos teet sitä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tiedän tyypin joka hankki 15 yksiötä Suomesta tuolla pelillä, melko pienellä alkupääomalla reilussa 10 vuodessa.

 

[Janne22]

Sitten itse ketjun aiheeseen, mika tuo menestyksen. Toivottavasti kova tyo eika turhat ulinat.
Olen tilanteessa missa nain tyon alkuvaiheessa joudun vahan oppipoikameiningilla uhraamaan kaiken aikana tyolle ja matkustamiselle, kunnes vuoden kahden paasta se palkitsee todella kovalla palkalla ja hieman vahemmalla matkustamisella.
Pakko myontaa etten ole varma kumpi tulee aikaisemmin, vatsahaava vai menestys, mutta jonkin aikaa aion ainakin yrittaa sinnitella ja toivoa, etta opittuani taman tyon perusteet hyvin niin elamakin alkaisi taas maistua.

Viime viikolla 75 tuntia duunia ma-pe enka saa penniakaan enempaa massia kuin normaalina 40 tunnin tyoviikkona ja viikonloput tietysti duunia vaikka siita ei maksetakkaan.

Ajattelin vain antaa hieman toisenlaista kuvaa siihen "menestyksen" hakemiseen tanne, kun tosi paljon on keskustelua ylitoitten tekemisesta ilman korvausta. TIlanteet vaihtuvat tietysti tyopaikan mukaan ja jos olisin normi paivaduunissa niin tuskinpa ihan kauheasti omaa aikaa uhraisin firman nimiin korvauksetta, ellei taman johdosta eteneminen tietylla aikavalilla olisi 100% varmaa.

Saako udella, mistä on kyse?

 

[S225T]

Saako udella, mistä on kyse?

Kuulostaa erehdyttävästi konsulttifirmalta.

 

[KelkanNaru]

Kuulostaa erehdyttävästi konsulttifirmalta.

Aivan oikein :thumbs:

 

[Timba79]

Ajattelin vain antaa hieman toisenlaista kuvaa siihen "menestyksen" hakemiseen tanne, kun tosi paljon on keskustelua ylitoitten tekemisesta ilman korvausta. TIlanteet vaihtuvat tietysti tyopaikan mukaan ja jos olisin normi paivaduunissa niin tuskinpa ihan kauheasti omaa aikaa uhraisin firman nimiin korvauksetta, ellei taman johdosta eteneminen tietylla aikavalilla olisi 100% varmaa.

Tässä se pointti just onkin. Kun et voi tietää käyttääkö se työantaja sua vain törkeästi hyväkseen ja teettää hyväuskoisella ylitöitä kun kerran hullu ilmaseksi tekee. Yrittäjänä homma on tietysti jo aivan eri juttu. Varmaan lähes jokainen yrittäjä painaa ympäripyöreetä päivää ilman että paljon voi tuntipalkoilla juhlia, mutta tuo onkin sitten paljon itestä kiinni miten sitä menestystä tulevaisuudessa tulee.

Ja itsekin varmasti ennemmin tai myöhemmin ostan ensimmäisen sijoitusasuntoni. Omaa kun on riittävästi maksettu, niin siitä saa lisävakuuksia lainaa varten. Ja tarkoitus on löytää sellainen kämppä, että "vuokralainen maksaa lainat ja vastikkeet", muuten tossa ei oikein mielestäni järkeä ole.

Eikä tuon kämpän tartte olla pk-seudulla. Esim. Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio yms. kaupunkin keskustojen ja oppilaitosten läheisyydessä on hyvät paikat vuokralaisia ajatellen.

Tymin veto on varmasti ostaa liian iso sijoituskämppä huonohkolta alueelta, vaikka saisi miten halvalla. Se ei paljon tuota jos ei vuokralaista ole.

 

[Urski]

Tai yliopistokaupunki Tartusta, jossa on paljon suomalaisia maksamassa vuokrat opintotuista.

Läheltä seuranneena totean, että kyllä sen vuokran maksavat porukat, opintotuen jannut/jannuttaret käyttävät ruokaan, viinaan ja harrastuksiin. Asunnon omistajan kannalta tällä ei toki ole väliä, asiavirhe vain pisti silmään:whip:

 

[Vargas]

Jos puhutaan pitkänlinjan taloudellisesta menestymisestä, eli varallisuuden kertymisestä niin se tapahtuu varmimmin sijoittamalla vuokra-asuntoihin. Ja onnistuu ihan tavalliselta duunariltakin. Ja on erittäin varmaa jos ostat pääkaupunkiseudulta. Ja kannattaa käyttää ammattiostajia jos ei itse omaa valmiita suhteita ja osaamista kiinteistöbisnekseen. Itse olen todennut hyväksi www.varallisuusvalmennus.fi.

velkavipu on kova sana, ostat ekan jollain tavalla, esim "itselle", käytät vakuutena vaikka jotain kiinteähintaista vakuutusta ja sit jäät itse vaikka vuokralle muualle ja laitat asuntoon vuokralaisen. Jos asuntojen hinnat vähänkin nousee, ja velka lyhenee vuokran turvin, niin muutamien vuosien päästä ostat seuraavan ja käytät vakuutena asunnon sen hetkistä velatonta arvoa. Nyt sulla on kaks asuntoa, ja luonnollisesti menee vähemmän aikaa niin pystyt ostamaan kolmannen, koska nyt voit kiinnittää kahden asunnon vapaan pääoman. Jne..

Olen valmis keskustelemaan aiheesta, toivon kuitenkin ettei tule niitä tyhmiä kommentteja että "muistakaa miten kävi edellisen laman aikaan ym"

Mitä tarkoitat tuolla kiinteähintaisella vakuutuksella?

 

[Kalju]

Mitä tarkoitat tuolla kiinteähintaisella vakuutuksella?

En nyt just muista sellasen vakuutuksen oikeaa nimeä, mutta mun kaveri just osti 155 000 e maksavan omistusaunnon ja hoiti 15 % vaadittavan vakuuden n. 1800 e maksavalla vakuutuksella.

Eli pointtina, jos henkilöllä ei ole rahaa paljoa, eikä saa tai halua ketää takaajaa lainalleen, mutta haluaa sijoitusasunnon, niin voi ostaa sen "itselle", eli sillon ei tarvi kuin tuo 15 % jonkinlaista vakuutta, kun virallisesti sijoitusasuntoihin halutaan 25-30 % vakuutta. Ja jos vakuuden hoitaa vakuutuksella, niin luulisin että se on tollases n. 80 000 e asunnossa n. 1000 e.

Ja mun kaveri käytti nordeaa.

 

[Timba79]

Siirsin täältä nuo sijoitusasuntoja koskevat offtopic keskustelut tuonne sijoitusasuntoketjuun. Jatketaan aiheesta siellä ja pidetään tämä noissa menestysjutuissa.

 

[Ryti]

Kuten aikaisemmin mainittiin, energian suuntaminen kertoo miten tulet menestymään. Jos suuntaat energiaa yli kahteen asiaan, et todennäköisesti menesty pitkässä juoksussa. Todelliset huiput suuntaavat energiansa ja huomionsa vain yhteen asiaan ja pitkään.

Minimi aika lienee 5-10 vuotta, ennen kuin merkittävää menestystä alkaa tulla. Tarkoitan siis rahassa mitattuna.

 

[Porcus]

Kuten aikaisemmin mainittiin, energian suuntaminen kertoo miten tulet menestymään. Jos suuntaat energiaa yli kahteen asiaan, et todennäköisesti menesty pitkässä juoksussa. Todelliset huiput suuntaavat energiansa ja huomionsa vain yhteen asiaan ja pitkään.

Minimi aika lienee 5-10 vuotta, ennen kuin merkittävää menestystä alkaa tulla. Tarkoitan siis rahassa mitattuna.

Itse en tiedä yhtäkään rahassa mitattuna menestynyttä, joka menestyksen on saavuttanut alle 10 vuodessa, tuhkimoiden tarinoita (rytsölät jne) en laske mukaan.

Ensisijaisesti menestyksen tavoittelemisessa täytyy olla muu, kuin pelkkä raha motiivina.

 

[Ryti]

Itse en tiedä yhtäkään rahassa mitattuna menestynyttä, joka menestyksen on saavuttanut alle 10 vuodessa, tuhkimoiden tarinoita (rytsölät jne) en laske mukaan.

Ensisijaisesti menestyksen tavoittelemisessa täytyy olla muu, kuin pelkkä raha motiivina.

Täsmälleen näin! Jos raha on tärkein arvo, jää se yleensä saamatta. Jos arvona on esimerkiksi mahdollisimman hyvien tuotteiden/palvelujen tuottaminen, on menestystä helpompi saavuttaa. Tai jos arvona on jotain vielä ylevämpää, kuten menestymisen luominen muille, ollaan jo lähellä valaistumista.

Menestys tulee muilta ihmisiltä, kuten Sarasvuo sanoo.

 

[anttipi]

Tämä kysymys ei siis ole osoitettu niille, jotka eivät halua menestyä taloudellisesti elämässä. Vastatkaa vain te, joilla on tavoitteena menestyä.

Haluan menestyä mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti, mutta vierastan ajatusta, että menestyksen pääasiallisena mittarina olisi raha.

Tiedän pitkää päivää painavia taloudellisesti kohtuullisen menestyneitä yrittäjiä, joilla saattaa olla henkistä ja kulttuurista pääomaa niukasti ja maailmankuva on ahdaskatseinen eikä yleissivistyksessäkään ole hurraamista. Tiedän myös uraohjuksia, joilla on hyvä koulutus ja kilpailukykyinen palkka, mutta joilla on jatkuva kiire ja stressi päällä. Yleisten kriteerien perusteella molemmat esimerkkihahmot ovat varmasti menestyneitä.

Mielestäni ihminen on menestynyt silloin, kun elämän elämän eri osaset ovat balanssissa ja hallussa on tasapainoisesti monenlaista pääomaa (rahallista, kulttuurista, sosiaalista). Varsinkin taiteissa menestystä on vaikeaa ellei mahdotonta mitata yksinomaan rahassa (sama pätee tietysti myös esim. hoivatyöhön ja muihin "matalan tuottavuuden" aloihin). Kaikkein tärkeintä on varmaankin, että ihminen itse kokee onnistuneensa tavoitteissaan - kuinka kunnianhimoisia tai maanläheisiä ne sitten ovatkin.

Noista vaihtoehdoista jos täytyy valita, niin valitsen vaihtoehdon A. Ja tietysti myös lottoan eli kakkosvaihtoehtona on E.

 

[Porcus]

F) onnistuessaan "antaa konkreettista hyvää" laajalti.
I) suhteiden/verkoston luominen - ilman toimivia suhteita ei loistava koulumenestys,hämmästyttävä innovaatio tai muu poikkeuksellinen lahjakkuus auta pätkääkään. Tämä on juuri se mitä kaikki nuoret "ohjukset" eivät ymmärrä - suhteiden luominen on jatkuvaa ja se kestää ennenkuin ohjusten ideat "otetaan vakavasti" - ja hyvä niin...

 

[Ryti]

F) onnistuessaan "antaa konkreettista hyvää" laajalti.
I) suhteiden/verkoston luominen - ilman toimivia suhteita ei loistava koulumenestys,hämmästyttävä innovaatio tai muu poikkeuksellinen lahjakkuus auta pätkääkään. Tämä on juuri se mitä kaikki nuoret "ohjukset" eivät ymmärrä - suhteiden luominen on jatkuvaa ja se kestää ennenkuin ohjusten ideat "otetaan vakavasti" - ja hyvä niin...

Näin se saarnaa Zarasvuokin, että kaiken menestymisen perustana on suhteet toisiin ihmisiin. Jotta alkaa synnyttää luottamusta toisissa, pitää olla sinut itsensä kanssa. Siis tykätä itsestään ja ymmärtää, että menestys tulee muilta ihmisiltä, jotka tykkäävät sinusta. Ja haluavat tehdä yhteistyötä juuri sinun kanssa.

Tämä on johtajuuden suurin haaste. Olla kova ja miellyttävä samaan aikaan.

 

[Porcus]

Näin se saarnaa Zarasvuokin, että kaiken menestymisen perustana on suhteet toisiin ihmisiin. Jotta alkaa synnyttää luottamusta toisissa, pitää olla sinut itsensä kanssa. Siis tykätä itsestään ja ymmärtää, että menestys tulee muilta ihmisiltä, jotka tykkäävät sinusta. Ja haluavat tehdä yhteistyötä juuri sinun kanssa.

Tämä on johtajuuden suurin haaste. Olla kova ja miellyttävä samaan aikaan.

saan näppylöitä "sarasvuo" hehkutuksesta. Tunnen liian monta "sisäisen sankarin" löytäjää ja rehellisesti sanottuna nämä löytäjät ovat edelleen hukassa.Sparrauksen pointti onkin ehkä hetkellisen hurmoksen löytäminen ostamalla ajatuksia, sen he kieltämättä ovat saavuttaneet, mutta samaan hengenvetoon todettakoon, että ei se "sokeus" puhumalla parane.

 

[anttipi]

saan näppylöitä "sarasvuo" hehkutuksesta. Tunnen liian monta "sisäisen sankarin" löytäjää ja rehellisesti sanottuna nämä löytäjät ovat edelleen hukassa.Sparrauksen pointti onkin ehkä hetkellisen hurmoksen löytäminen ostamalla ajatuksia, sen he kieltämättä ovat saavuttaneet, mutta samaan hengenvetoon todettakoon, että ei se "sokeus" puhumalla parane.

Aamen!

 

[Ryti]

saan näppylöitä "sarasvuo" hehkutuksesta. Tunnen liian monta "sisäisen sankarin" löytäjää ja rehellisesti sanottuna nämä löytäjät ovat edelleen hukassa.Sparrauksen pointti onkin ehkä hetkellisen hurmoksen löytäminen ostamalla ajatuksia, sen he kieltämättä ovat saavuttaneet, mutta samaan hengenvetoon todettakoon, että ei se "sokeus" puhumalla parane.

Täysin samaa mieltä tästä. Jarin valmennuksiin mentäessä pitää olla aika paljon "suodatinta" päällä ja valmiuksia soveltaa menestymisoppeja. Jos sinne menee suoraan, ilman aikaisempaa aiheen tutkimista/kokemusta, voi hurmokseen tulla vastareaktio, esim turhautuminen tai masennus.

Toisaalta Jarin opit ovat tietynlaisia perustotuuksia liike-elämän lainalaisuuksista. Jarihan on itse ammentanut tietoa maailman parhailta mentoreilta mm. Brian Tracyltä ja Anthony Robbinsilta.

Suomessa on edelleen jenkkityylinen "hurmosvalmennus" hiukan outoa monelle, mutta toisille se on ainoa tapa saada muutoksia omiin luutuneisiin käsityksiin. Toiset oppivat asioita rauhallisemmalla tavalla. Toiset eivät opi millään tavalla, vain valittavat.

Joku myös sanoi, että "siellä missä on hurmosta, siellä tehdään tulosta". Tämän olen huomannut olevan totta. Flegmaattiset työyhteisöt eivät yleensä ole kovinkaan tuottoisia.