Mikä tuo menestyksen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ryti
  • Aloitettu Aloitettu
siinäpä se ehkä onkin. Parhaan äo:n omaavat osaavat vain sitä kirjatietoa.
Siitä ei ole mitään hyötyä esim yrittäjänä olemisessa.
Täytyy olla luovuutta, manipulointikykyä ja uusia ideoita. Eli toisinsanoen asioita, joita ei kirjoista opi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
siinäpä se ehkä onkin. Parhaan äo:n omaavat osaavat vain sitä kirjatietoa.
Siitä ei ole mitään hyötyä esim yrittäjänä olemisessa.
Täytyy olla luovuutta, manipulointikykyä ja uusia ideoita. Eli toisinsanoen asioita, joita ei kirjoista opi.

ÄO-testi nimenomaan ei testaa kirjatietoa tai muutakaan kulttuuripohjaista, vaan matemaattis-loogista päättelykykykä, kolmiulotteista ajattelua, kielellistä lahjakkuutta ja muistitoimintoja.

Jokunen vuosi sitten Hesarin NYT-liite haastatteli Mensan suomalaisia jäseniä ja heitä löytyi niin koruseppinä kuin jopa kokkeina. Eli korkea ÄO ei todellakaan automaattisesti tarkoita kammiossa elävää tutkijaa, joka on kyvytön hoitamaan normaalia elämistä.
 
ai. voi hyvin olla, minä tein joskus jonkunnäköisen äo testin ja siinä oli kysymykset niin että ei ollut mitään virkaa muulla kuin sillä kirjatiedolla.
 
Korkea ÄO voi antaa paremmat mahdollisuudet pärjätä opiskeluissa ja sitä myöten myös työelämässä. Kumminkaan se ÄO ei todellakaan takaa sitä, vaan kaikki on kiinni omista valinnoista. Suurin osa ihmisistä ei osaa tehdä niitä valintoja.
 
Lottovoittajat ovat kuulemma 10 vuoden kuluttua samassa tilanteessa taloudellisesti kuin ennen voittoa 90% varmuudella. Siis vain 10% pystyy ylläpitämään menestyksensä vaikka rahaa tulee hetkellisesti paljon.

Menestyvien sukujen menestys tulee siitä, että oikeita arvoja opetetaan jo pienestä saakka. Mutta niitä arvoja voi oppia myöhemminkin.Itselläni lamppu syttyi 33-vuotiaana erästä "menestymiskirjaa" lukiessa. Sitten meni vielä 7-8 vuotta hommia paiskoessa, että menestystä alkoi tulla taloudellisesti.

Tärkeintä on ettei ajattele rahaa menestystä hakiessaan vaan toteuttaa kutsumustaan. Tätä saattaa olla nuorella iällä vaikea tajuta, mutta näin se vaan on kun lukee/kuuntelee menestyneiden ihmisten tarinoita.

Saanko udella mitä kirjaa luit?
 
Korkea ÄO voi antaa paremmat mahdollisuudet pärjätä opiskeluissa ja sitä myöten myös työelämässä. Kumminkaan se ÄO ei todellakaan takaa sitä, vaan kaikki on kiinni omista valinnoista. Suurin osa ihmisistä ei osaa tehdä niitä valintoja.

tuskin auttaa työelämässä korkea äo. Riippuu ehkä vähän töistä.
Elämä opettaa ei koulu.
 
tuskin auttaa työelämässä korkea äo. Riippuu ehkä vähän töistä.
Elämä opettaa ei koulu.

No huh huh :D Jos kaivaa ojaa koko työuransa niin sitten ehkä ei älykkyysosamäärä auta. Muuten kyllä.

Ottaa oppinsa sitten koulusta tahi elämästä niin, se äo auttaa siinä oppimisessa.
 
Tämä on aina tätä samaa.

A) "Vitut sillä ÄO:lla ole mitään merkitystä!"
B) "Vitut koulussa opi mitään, töissä oppii kaikki!"

Heittäkää pieniä veikkauksia, ketkä käyttävät yo. lausahduksia...
 
Tämä on aina tätä samaa.

A) "Vitut sillä ÄO:lla ole mitään merkitystä!"
B) "Vitut koulussa opi mitään, töissä oppii kaikki!"

Heittäkää pieniä veikkauksia, ketkä käyttävät yo. lausahduksia...

Työssä se ko ammattiin opettelu tapahtuu vaikka olisi miten korkealle koulutettu. Ihan sama onko kysessä putkimies vai lääkäri. Kumpikaan ei koulusta valmistuttuaan ole mikään alansa ammattilainen.

EDIT: Miten tämä liittyy äo:hon? Ei mitenkään, kuhan vain totesin.
 
Aika jännä asenne tuo, että kun perii firman niin sieltä tulee fyrkkaa lähes itsestään. Ikään kuin yritys tekisi voittoa riippumatta siitä mitä johto tekee tai tekeekö ylipäätään mitään. Luulisin että ison firman omistajan pojan on tietenkin helpompi päästä kyseisen firman johtoon kun faija siirtyy sivuun mutta samalla tuon jobin eteen joutuu tekemään aika perkeleesti duunia.

Niin siis idea oli kertoa, että joillakin se onnistuu helpommin päästä kyseiseen asemaan kuin toisille ei ole koskaan mahdollisuutta luonnollisestikin. Töitähän joutuu jokatapauksessa tekemään sehän on selvä. Jotkut tekee helvetisti töitä eikä pääse samaan asemaan kuin haluaisi. Toiset taas tekee vähemmän töitä ja pääsee helpommin. Tasan ei käy onnen lahjat.:D
 
Työssä se ko ammattiin opettelu tapahtuu vaikka olisi miten korkealle koulutettu. Ihan sama onko kysessä putkimies vai lääkäri. Kumpikaan ei koulusta valmistuttuaan ole mikään alansa ammattilainen.

Mietippäs sitten onnistuuko ammattilaiseksi pääsy ilman sitä koulutusta.
Putkimieheksi? Todennäköisesti.
Lääkäriksi? Ei ikinä.

Edelleen ihmeellistä koulutuksen dissausta täällä.
 
Vaikka se opiskelu ja oppiminen tapahtuisi unissaan niin silti se oppiminen (oli ala mikä tahansa) on toisille helpompaa kuin toisille. Hyvät pisteet ÄO-testistä vain kertoo, että sinulla on todennäköisesti hyvät potentiaalit oppia ja ymmärrtää uusia ja vaikeita asioita paremmin kuin heikommalla ÄO:lla varustettu kaveri. Sama kuin sanoisi, että toisilla on hyvät geenit kehonrakennukseen. Ei ne geenit sitä ykkössijaa tuo kisoista jos ei treenaa. Lahjattomat vaan treenaa enemmän kompensoidakseen lahjakkaiden etumatkaa.

Usein lahjakkaat eivät käytä lahjakkuuksiaan kovinkaan tehokkaasti, koska menestystä tulee helpommalla/olemattomalla työllä. Tämä taas altistaa sille, ettei tarvitse käyttää koko potentiaaliaan pärjätäkseen. Usein jopa huippuälykkäitä pidetään omana aikanaan hulluina ja heitä vainotaan mikä taas lisää sosiaalista painetta lahjakkuuden tuhoamiselle/kätkemiselle. Esim. Da Vinci, Galilei, Einstein ja monet muut. Tosin poikkeuksiakin löytyy, jotka tajuavat mahdollisuudet ja kulkevat omia teitään.

Muistaakseni josain mainittiin, että tilastollisesti maailmaan syntyy kerran kolmessa sadassa vuodessa ihminen, jolla ÄO on yli 300. Se voi syntyä vaikkapa Papua Uuteen Guineaan huomenna, eikä hän tuskin pääse ikinä hyödyntämään sitä potentiaalia mitä hänellä olisi antaa maailmalle.
 
Mietippäs sitten onnistuuko ammattilaiseksi pääsy ilman sitä koulutusta.
Putkimieheksi? Todennäköisesti.
Lääkäriksi? Ei ikinä.

Edelleen ihmeellistä koulutuksen dissausta täällä.

Missä kohtaa minä dissasin enemmän opiskelleita? Joku tarve sulla vissiin lukea väärin mun kirjoitukset...

Sanoin että siinä TYÖSSÄ oppii sen ammattitaidon, ei yhdenkään koulun penkillä eikä yhteenkään ammattiin, oli se sitten peruduunarin homma tai sitä lääkärin hommaa. En puhunut mitään siitä millä konstilla voi ammattinsa hankkia.

Lääkäriksi voisi ihan yhtä hyvin kouluttautua vaikka oppisopimuksella (luulisin ainakin) mutta lainsäädäntökään tuskin tällaista vaihtoehtoa koskaan mahdolliseksi toisi. Tai vaikka juristiksi, tai ihan miksi tahansa.

Eli vielä kerran rautalangasta. EN DISSAA YHTÄKÄÄN AMMATTIA, ENKÄ LUKENEEMPIA TAI OJANKAIVAJIA. Kaikkia täällä tarvitaan ja kaikkien työpanos on tärkeä!
 
Missä kohtaa minä dissasin enemmän opiskelleita?

Missä kohtaa sanoin että SINÄ dissasit?

Lääkäriksi voisi ihan yhtä hyvin kouluttautua vaikka oppisopimuksella (luulisin ainakin) mutta lainsäädäntökään tuskin tällaista vaihtoehtoa koskaan mahdolliseksi toisi. Tai vaikka juristiksi, tai ihan miksi tahansa.

Ei voisi. Eikä edes insinööriksi. Näissä ammateissa kun on niin paljon teorian opiskelua ettei sitä oppisopimuksella hoideta.
 
Lääkäriksi voisi ihan yhtä hyvin kouluttautua vaikka oppisopimuksella (luulisin ainakin) mutta lainsäädäntökään tuskin tällaista vaihtoehtoa koskaan mahdolliseksi toisi. Tai vaikka juristiksi, tai ihan miksi tahansa.

Kyllä lääkärin työssä on tärkeää teoria ihmisen elimistön toimintamekanismeista ihan solutasolla. Ne on vain sellaisia asioita, mitä pitää opetella kirjoista, että voi ymmärtää miksi mitäkin tapahtuu elimistössä ja kuinka sitä voidaan mahdollisesti hoitaa. Tosin lääkärin ammatti taitaa olla ainoa ylempi korkeakoulututkinto mihin kuuluu pakollisena useita työharjoitteluja. Eli käytännössä kandivaiheen jälkeen homma muistuttaa oppisopimusta. Lisäksi valmistumisen jälkeen joutuu vielä pakolliseen 1v palkalliseen työharjoitteluun (eurolääkäri), jotta voi saada itsenäisen ammatinharjoittajan luvat.

Palataan taas alkuperäiseen aiheeseen:

Menestystä saavuttaakseen (rahallista) on oltava hieman psykopaatin vikaa. Busines is busines ja Mooses on Mooses. Liikaa tunteilemalla ei uskalla ottaa riskejä tai toimia häikäilemättömästi (en tarkoita laittomuuksia) omaa etua ajaakseen.
 
Unohdetaan vain tuo vääntö noista koulutuksista ja ammateista. Uskon että lääkäriksi pitää opiskella paljon teoriaa, inssin hommista voisin vääntää aika paljonkin. Mutta väännetään sitten toisaalla jos joku siihen näkee aihetta. ;)

Ja kuten edellä Kas-vain sanoi, tiettyä "röyhkeyttä" pitää varmasti löytyä jos meinaa taloudellisesti menestyä.
 
Saanko udella mitä kirjaa luit?

Joku Wayne Dyerin kirja, en muista nimeä. Se oli aika amerikkalaisesti kirjoitettu, mutta en antanut sen häiritä. Viimeksi lueskelin hiukan hörhömäisempää menestymiskirjaa (Pamela Metz, Luovuuden Tao). Hyviä oivalluksia siinäkin johtamisesta ja ideoiden luomisesta.
 
Jos menestykseen liittyvät kysymykset kiinnostavat, suosittelen lukemaan monenlaisia ajatuksia herättävän Outi Nyytäjän kirjan "Menestys ja moraali". Heikki Mäki-Kulmalan kirjaa "Näin puhui Sarasvuo" voisin myös suositella samaan syssyyn. :)
 
Jos menestykseen liittyvät kysymykset kiinnostavat, suosittelen lukemaan monenlaisia ajatuksia herättävän Outi Nyytäjän kirjan "Menestys ja moraali". Heikki Mäki-Kulmalan kirjaa "Näin puhui Sarasvuo" voisin myös suositella samaan syssyyn. :)

Lukeminen kannattaa aina, mutta tärkeintä on kuitenkin tekeminen. Kun seuraa vierestä menestymättömien ihmisten elämää, huomaa heidän olevan usein laiskoja ja mukavuudenhaluisia.

Menestyminen vaatii lähes aina raakaa työntekoa ja epämukavuuden sietämistä. Tulevaisuudessa kilpailu vain tulee kiristymään.

Ne teistä, jotka olette edelleen koulussa, valmistautukaa raatamaan. Se koulunkäynti on vasta kevyttä alkuverryttelyä, jos tavoitteena on taloudellinen menestyminen työelämässä.
 
Back
Ylös Bottom