Mikä kummastuttaa?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja o_virta
  • Aloitettu Aloitettu
Kun vaikka cd/lp-levy pyörii, niin eikö ulkoreuna tee pidemmän matkan kuin sisäreuna?
eikö samassa ajassa pidemmän matkan tehnyt kulje nopeampaa?
eli, jos laitettaisiin nopeusmittarit levyn sisä ja ulkoreunoihin, levyn kierrosnopeudeksi valonnopeus (sisäreunalta katsottuna), niin mikä on ulkoreunan nopeus? :hyper:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vincet, laitoitpa pahan. Mä vähän veikkaan että nopeudella ei ole kuitenkaan tässä yhteydessä mitään merkitystä. Katsos, se data on pakattu kumpaankin kiekkoon sillä tavalla että soittimen neula/lukupää kuitenkin lukee tavaraa vakionopeudella.

:david:
 
Partsu sanoi:
1. En ymmärrä miksi ihmiset maksavat miljoonia kaiken maailman taide-esineistä. Siis esimerkiksi joku hemmetin seinälle ripustettava taulu, mitä helvetin järkee sellasesta on maksaa muutama miljoona euroa, kun 1x1 valokopion saa parilla eurolla. "noku se on alkuperänen", entä sitten, samaltahan se näyttää. Kai joillain ihmisillä on vain liikaa rahaa.. :(
Click to expand...

Vastaus kysymykseesi:
Taide on sijoistuskohteena loistava koska sen hinta nousee ajan myötä. Esim. vuonna 1960 2.7 ostettu nimekkään taiteilijan taulu maksaa n. 100 000 rahayksikköä, jos sen taulun myisi nyt, niin hinta voi olla jopa 100 000 00 rahayksikköä. eli voittoa tulee 990 000 0 rahayksikköä, kun se taas jaetaan 365*40 = 6780,82 rahayksikköä/päivä :hyper: . Eli ei hassumpi investointi :thumbs:
Mutta jos ostaa feikin, niin sit on hävitty kauppa
 
Vincet sanoi:
eli voittoa tulee 990 000 0 rahayksikköä, kun se taas jaetaan 365*40 = 6780,82 rahayksikköä/päivä
Click to expand...

[NUSNUS]

Pilkutinvirhe, se tekee 678,082 voittoa päivää kohden.

[/NUSNUS]
 
Vincet sanoi:
Kun vaikka cd/lp-levy pyörii, niin eikö ulkoreuna tee pidemmän matkan kuin sisäreuna?
eikö samassa ajassa pidemmän matkan tehnyt kulje nopeampaa?
eli, jos laitettaisiin nopeusmittarit levyn sisä ja ulkoreunoihin, levyn kierrosnopeudeksi valonnopeus (sisäreunalta katsottuna), niin mikä on ulkoreunan nopeus? :hyper:
Click to expand...


Tarkoitat varmaankin kehänopeutta? Kierrosnopeus yhtenäisellä kappaleella on sisä- ja ulkoreunalla sama. (taijotain)

Itse kysymykseen en osaa vastata. :rolleyes:
 
Vincet sanoi:
levyn kierrosnopeudeksi valonnopeus (sisäreunalta katsottuna), niin mikä on ulkoreunan nopeus? :hyper:
Click to expand...
Suunnilleen sama asia on, jos osoitat taskulampulla avaruuteen vaikkapa Pluto-planeettaa kohti. Oletetaan, että taskulamppusi valokeila näkyy pluton pinnalla. Sitten yhtäkkiä käännätkin taskulamppuasi valonnopeudella takanasi näkyvään venus-planeettaan päin. Sun käsi siis liikkuu valonnopeutta, mutta taskulampun helvetin pitkän valokeilan kuviteltu "akseli" liikkuu siis suuremmalla nopeudella vipuvartensa ansiosta kuin käsi. Eikö? Joo, se kuviteltu akseli liikkuu nopeampaa kuin mitä valonnopeus on, mutta valo ei kuitenkaan liiku. Käsittääkseni valo taipuu, eli siitä pitkästä valokeilasta tulee taipuisa kuin pajun oksa. Mikään informaatio ei liiku valonnopeutta nopeampaa.

Eli tohon alkuperäiseen ongelmaan, levy ikään kuin taipuisi/venyisi siten, että ulkoreuna ei pyörisi valonnopeutta kovempaa.
 
PoP sanoi:
levyn kierrosnopeudeksi valonnopeus (sisäreunalta katsottuna), niin mikä on ulkoreunan nopeus?
Click to expand...

Tässähän tulisi vastaan ne massankasvut ja ajanpysähtymiset, joten tilanne ei koskaan edes päätyisi noin pitkälle.
 
Kimple sanoi:
Voit vaihtaa tohon mun esimerkkiin valokeilan tilalle vaikka sellaisen kohtuu pitkän rautakangen. Tilanne ei muutu.
Click to expand...

katsos kun valo on säteilyä joka etenee kokoajan, joten taskulamppua käännettäessä valonsäde "taipuu". Samalla tavalla käy esim. vesisuihkulle, kun letkua kääntää nopeasti.

Rautakanki on kiinteä eikä se etene mihinkään, joten sen kärki seuraa kääntökulmaa. Jos nyt oletetaan että se kanki on niin saatanan pitkä, että se joustaa, niin se on taas ihan eri juttu

En osaa selittää paremmin. :(
 
Miten helvetissä sähköankeriaiden sähkö syntyy? Onko se oikeaa sähköä vai joku muu ilmiö joka vaan tuntuu sähköiskulta? Jokaiseen omakotitaloon vaan pieni allas johon rinnankytketty 2000 sähköankeriasta ja jawohl, saasteeton sähkö on kehitetty.
 
Strappado sanoi:
[NUSNUS]

Pilkutinvirhe, se tekee 678,082 voittoa päivää kohden.

[/NUSNUS]
Click to expand...

No jos sitten niin sanot. Odotinkin jo että kuka huomauttaa laskuvirheestä. :whip: Ei kannattais hirveessä kiireessä tehdä montaa eri asiaa :jahas:
 
Mistä hiiva tulee? (siis se kaupasta ostettava...) Kasvatetaanko sitä jossain hämärissä laboratorioissa vai kuovitaanko se jonkin (?) pinnalta?

Miksi minulla on kamala olo kun join eilen yhden (1) siiderin? :urjo:
 
vilho_kanuuna sanoi:
Miten helvetissä sähköankeriaiden sähkö syntyy? Onko se oikeaa sähköä vai joku muu ilmiö joka vaan tuntuu sähköiskulta? Jokaiseen omakotitaloon vaan pieni allas johon rinnankytketty 2000 sähköankeriasta ja jawohl, saasteeton sähkö on kehitetty.
Click to expand...

Sähköankerias
Parin metrin mittaiseksi ja miehen säären paksuiseksi kasvava sähköankerias viihtyy varjoisissa ja matalissa, usein aivan mutaisissa ja soisissa vesissä, mistä sitä on vaikea havaita. Tällaisessa vedessä on niukasti happea, mutta se ei haittaa sähköankeriasta. Se näet nousee vähän väliä vedenpintaan ja haukkaa ilmasta happea, joka suusta kulkeutuu kalan erikoislaatuiseen hengityselimeen. Jonkin verran happea se saa myös vedestä kiduksillaan. Ulkonäöstään huolimatta sähköankerias ei ole ”oikean” ankeriaan sukulainen, vaan omalaatuisen näköiseksi kehittynyt särkikalojen sukulainen. Sähköankeriaan ruumiista yli neljä viidesosaa on pyrstöä, jossa on kolme paria paristomaisia, pitkistä lihaksista kehittyneitä sähköelimiä. Niistä kala lähettää ympäristöönsä heikkoja sähköimpulsseja. Ne heijastuvat esteistä takaisin, ja kala aistii ne päänsä tuntoelimellä. Näin sähköankerias osaa uida ja väistää esteitä läpitunkemattoman sameassakin vedessä. Aikuisen sähköankeriaan silmät ovat tarpeettomina surkastuneet, mutta poikasella ne vielä ovat toimintakelpoiset. Sähköimpulssien avulla sähköankerias paikallistaa myös tavallisimmat saaliseläimensä, kalat ja sammakot. Havaitessaan suuren saaliin se suuntaa siihen jopa 650 voltin sähköiskun, jolla se voi tainnuttaa jopa hevosen. Tajuton eläin hukkuu, ja mädäntyessään siitä riittää sähköankeriaalle ja muille raadonsyöjille ravintoa pitkäksi aikaa. Sähköankerias pysyy antamaan vain muutaman täysitehoisen iskun, sen jälkeen sen on monen päivän ajan syötävä, levättävä ja ladattava paristonsa. Suurissa akvaarioissa iskemään houkuteltu sähköankerias saa valon syttymään tavalliseen hehkulamppuun.
 
Kun syö paljon suklaata kerralla tulee usein päänsärky? Nimimerkillä Fazerin Sininen :arvi:
 
Hiivaa taidetaan tehdä ihan siihen tarkoitetuissa paikoissa. Mitä niille syötetään?
 
Sukulaku sanoi:
Hiivaa taidetaan tehdä ihan siihen tarkoitetuissa paikoissa. Mitä niille syötetään?
Click to expand...

Miten niitä siellä tehdään ja mistä? Kuka sen keksi? Miten sämpylät kohotettiin ennen hiivaa?

Tämä on minulle Suuri Arvoitus, jota olen pähkäillyt säännöllisin väliajoin 5 viimeisen vuoden aikana :)
 
protsku sanoi:
Katsos, se data on pakattu kumpaankin kiekkoon sillä tavalla että soittimen neula/lukupää kuitenkin lukee tavaraa vakionopeudella.
Click to expand...

Näinhän se luultavasti toimii älppärien kanssa, sivuvaikutuksena tosin hävitään datatiheydessä. Veikkaisin mitään CD-soittimien tekniikasta tietämättä, että koneet säätävät pyörimisnopeuttaan lukupään paikkaan sopivaksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom