Miehille oikeus abortiin ennen 12 raskausviikkoa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja BELKI
  • Aloitettu Aloitettu
En keksiny minne laittaa, niin laitoin tähän ketjuun, kun on ollut nuista huoltajuus jutuistakin puhetta...

Elikkäs tällainen seikka tuli vastaan lavailtuani avoliitto asioita lapsen suhteen. Kun avopari saa lapsen äiti on automaattisesti lain mukaan vauvan yksinhuoltaja riippumatta avoliiton pituudesta. Tuskin tämä mikään suuri ongelma kenellekkään sinällään on, mutta minusta on hiukan epäreilua siltikkin.

Jotta meidä 9-vuoden suhteen kukkanen ja silmäterä saisi lainkin nojalla virallisesti isän on miehen tunnustettava isyys, tämän jälkeen vauva voi vasta saada isänsä sukunimen ja nimen annon jälkeen meidän täytyy tehdä vielä lapsesta yhteishuoltajuussopimus. Eli mustavalkoisesti, olen 9-vuoden avoliitossa elävä yksinhuoltaja äiti :D

Meneekö tuo asia nyt oikeastikkin noin vai olenko käsittänyt nuista pykälistä jotakin ihan päin mäntyä?
Mun tietääkseni miehen täytyy tunnustaa lapsen isyys, ennenkuin lapsella on lainkaan olemassa isää lain silmissä. Siis lapselle ei voi antaa isän sukunimeä eikä isän huoltajuutta, ennenkuin isyys on tunnustettu. Käytännössä tuo nyt kuitenkaan ei sen kummempaa ole, kuin että lapsen ollessa parin viikon ikäinen, käydään lastenvalvojalla allekirjoittamassa pari paperia isyydestä ja huoltajuudesta. Sitten voidaan postittaa ne paperit, joissa ilmoitetaan lapsen nimi. Jos lapsi syntyy avioliittoon, ei tarvitse käydä lastenvalvojalla, silloin lähetetään vain ne nimipaperit.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eihän elatusapukysymyksessä ole vastakkain miesten ja naisten oikeudet vaan miesten ja lasten. Koska naista ei fyysisen itsemääräämisoikeuden vuoksi voi pakottaa aborttiin/synnyttämään lasta, niin ei-toivottuja lapsia vain syntyy eikä sille voi mitään lainsäädänöllisesti. Koska lähtökohta on, että näitä lapsia tulee olemaan, on pakko päättää, kumpi on tärkeämpää: se, että mies saa valinnanvapauden vaiko että lapsi saa elatuksen. Ei kysymys ole millään muotoa yksinkertaisesti ratkaistu, koska päätettiin kummin päin tahansa, jompi kumpi osapuoli kärsii.

Lainsäädännöllisesti voidaan nainen pakottaa aborttiin tai synnyttämään lapsi. Itsemääräämisoikes on vain yksi lain kohta ja ei siamilainen kaksonenkaan saa toista murhata. Itsemääräämisoikeus ei kumoa oikeutta terveyteen. Ei ole sallittua itsemäärätä omaa nyrkkiään toisen naamaan. Kaikki oikeudet ovat sovittuja ja ne kaikki voidaan muuttaa. Ei ole mitään järjellistä syytä lähteä siitä, että jotkin naisten saamat etuoikeudet olisivat muuttamattomia, silloin kun ne ovat moraalittomia. Yksinkertaistat kysymyksen ilmeisesti tarkoitushaluisesti. Vastakkain eivät ole mies ja lapsi, vaan kyse laajemmasta kokonaisuudesta johon liittyvät myös naisten oikeudet ja velvollisuudet. Ei kummankaan tarvitse kärsiä. Voidaanhan lailla velvoittaa yksinhuoltajanaiset vastaamaan yhdessä toistensa lapsista.[/QUOTE]
 
Musta ei tarvitsekaan, ja musta on inhimillistä, että yhteiskunta jeesaa sen verran, ettei kenenkään tarvitse läpikäydä aborttia koska ei saa kuussa sitä puuttuvaa 150 euroa.

Inhimillisyyskortti! Sillä voidaan perustella mikä vain oma kanta. Kätevää, kun ei tartte nähdä vaivaa muodostaa rationaalisesti perusteluita logiikan avulla faktoista ja paljastaa siten moraaliset periaatteensa. Pidetään ne periaatteet piilossa, jotta voidaan tilanteen mukaan tehdä itselleen mieluisimpia väitteitä.

Lapselle tuskin edes tekee hyvää olla sellasen naisen hoidossa, joka ei ole valmis uhraamaan omasta luksuksetaan oman lapsensa vuoksi.
 
Sosiaalinen abortti johtaisi käytännössä miesten parempaan asemaan. Miesten olisi käytännössä paljon helpompi sanoa ”hei hei” kuin naisten, paneminen paljaalla lisääntyisi ja kasvattaisi yhteiskunnan sosiaalimenoja edelleen kun omat hölmöilyt voisi maksattaa muilla. Biologisista eroista johtuen naiset ja miehet eivät näissä asioissa ole koskaan täysin yhdenvertaisia. Nykyisin on olemassa hyviä ehkäisymenetelmiä mutta seksissä on toki aina riskinsä ja se jokaisen on ainakin vielä kannettava. Olen aiemmin lukenut jotain näistä kieroilluista raskauksista ja niitä varmasti tapahtuu mutta ongelma lienee melko marginaalinen, vaikka näinkin punaista niitä lukiessa.

Sosiaalinen abortti johtaisi miesten NYKYISTÄ parempaan asemaan. Ei parempaan asemaan. Naiset edelleen olisivat valitsemassa puolisoitaan miehiä enemmän. Se vain jakaisi vastuuta oikeudenmukaisemmin. Sitten naisenkin pitäisi kantaa vastuu toimistaan.
 
Lainsäädännöllisesti voidaan nainen pakottaa aborttiin tai synnyttämään lapsi. Itsemääräämisoikes on vain yksi lain kohta ja ei siamilainen kaksonenkaan saa toista murhata. Itsemääräämisoikeus ei kumoa oikeutta terveyteen. Ei ole sallittua itsemäärätä omaa nyrkkiään toisen naamaan. Kaikki oikeudet ovat sovittuja ja ne kaikki voidaan muuttaa. Ei ole mitään järjellistä syytä lähteä siitä, että jotkin naisten saamat etuoikeudet olisivat muuttamattomia, silloin kun ne ovat moraalittomia. Yksinkertaistat kysymyksen ilmeisesti tarkoitushaluisesti. Vastakkain eivät ole mies ja lapsi, vaan kyse laajemmasta kokonaisuudesta johon liittyvät myös naisten oikeudet ja velvollisuudet. Ei kummankaan tarvitse kärsiä. Voidaanhan lailla velvoittaa yksinhuoltajanaiset vastaamaan yhdessä toistensa lapsista.
Niin, voidaanhan lainsäädännöllisesti määrätä mitä vain. Mä todellakin lähdin mun postauksessa siitä, että tässä yhteiskunnassa raskaana olevan äidin oikeus päättää ruumiistaan pysyy enemmän tai vähemmän vakiona, koska sen muuttumisella spekulointi olisi ollut mielestäni turhan kaukaa haettua.

Inhimillisyyskortti! Sillä voidaan perustella mikä vain oma kanta. Kätevää, kun ei tartte nähdä vaivaa muodostaa rationaalisesti perusteluita logiikan avulla faktoista ja paljastaa siten moraaliset periaatteensa. Pidetään ne periaatteet piilossa, jotta voidaan tilanteen mukaan tehdä itselleen mieluisimpia väitteitä.

Lapselle tuskin edes tekee hyvää olla sellasen naisen hoidossa, joka ei ole valmis uhraamaan omasta luksuksetaan oman lapsensa vuoksi.
Siis mitkä moraaliset periaatteet?

En oikein usko, että jos joku oikeasti 150 euron vuoksi tekee abortin, että siinä on kyse enää luksuksesta uhraamisesta, vaan siitä että ko. nainen oikeasti on niin varaton, ettei tällä ole 150 euroa tingittävää menoistaan.
 
Tarkoitit varmaan, että tässä yhteiskunnassa raskaana olevan äidin oikeus päättää sikiön kehosta pysyy enemmän tai vähemmän vakiona. Loisetkin ovat itsenäisiä eliöitä, vaikka ovat toisten eliöiden sisällä. Se, että jokin on sisälläsi väliaikaisesti ei tarkoita, että saisit tehdä sille mitä vain. Miten muuten mittaat spekuloinnin etäisyyden?

Ne moraaliset periaatteet joita toivoin sinullakin olevan. Sellaiset kuten utilitarismi tai oikeus tehdä mitä vain, mikä ei loukkaa muiden vastaavaa oikeutta.
 
En keksiny minne laittaa, niin laitoin tähän ketjuun, kun on ollut nuista huoltajuus jutuistakin puhetta...

Elikkäs tällainen seikka tuli vastaan lavailtuani avoliitto asioita lapsen suhteen. Kun avopari saa lapsen äiti on automaattisesti lain mukaan vauvan yksinhuoltaja riippumatta avoliiton pituudesta. Tuskin tämä mikään suuri ongelma kenellekkään sinällään on, mutta minusta on hiukan epäreilua siltikkin.

Jotta meidä 9-vuoden suhteen kukkanen ja silmäterä saisi lainkin nojalla virallisesti isän on miehen tunnustettava isyys, tämän jälkeen vauva voi vasta saada isänsä sukunimen ja nimen annon jälkeen meidän täytyy tehdä vielä lapsesta yhteishuoltajuussopimus. Eli mustavalkoisesti, olen 9-vuoden avoliitossa elävä yksinhuoltaja äiti :D

Meneekö tuo asia nyt oikeastikkin noin vai olenko käsittänyt nuista pykälistä jotakin ihan päin mäntyä?


Eli ensin avomiehen täytyy tunnustaa isyytensä lastenvalvojan pakeilla "sossussa."
Kysellään et "olitteko varmasti yhdynnässä 16.-19.2.2010 välisenä aikana?
Ja muuta yhtä mukavaa. On aika varma isä olo ton jälkeen =)
Nyt alkaa hauska osuus...
Eli omakohtaista kokemusta on, ja tuttavapiirissä useampikin.

Sossunakat tykkää näissä tapauksissa( avoliitto) suositella naiselle yksinhuoltajuutta,
kaikki on muka "yksinkertaisempaa" niin.
Eli mulle esim. sanottiin et "se nyt on vaan tyyliin nimenkirjoituksia koepapereihin..."

Joo, myönnetään et tyhmää uskoa, mut sitä ihminen vaan nuoruuttaan ja tyhmyyttään uskoo viranhaltijaa.
Oikea syy piilee mahdollisen erotilanteen varalta.
Kun nainen( se sossunakka) saa kerran asioihin vaikuttaa, hän "naisten solidaarisuuden" nimissä petää siskolleen paremmat asemat.
Sit erossa lapsi on lähtökohtaisesti automaattisesti naiselle yksinhuoltajuuteen annettava, poikkeusta voi hakea oikeuden päätöksellä, käsittelyaikaa voi olla pari vuotta...

Tonkin vielä kestäis, mut kun ne samat lumput syyllistää isiä kuitenkin yhdessäolon aikana
siihen et "se on kuule ihan tasan molempien lapsi! Eli sinä hoidat kakkivaipat ja valvot yöt ja käyt vielä elättää perheen
duunissa päivisin. Katso äidin täytyy saada LEVÄTÄ."

Okei, paatos saa riittää, kyllä helpotti. =)
Kiitos ja anteeksi.

Ps. Onneksi naisten joukossa on vielä paljon täyspäisiä yksilöitä, jolloin nää menee perheen sisällä kuitenkin järkevästi.
 
Sossunakat tykkää näissä tapauksissa( avoliitto) suositella naiselle yksinhuoltajuutta,
kaikki on muka "yksinkertaisempaa" niin.
Eli mulle esim. sanottiin et "se nyt on vaan tyyliin nimenkirjoituksia koepapereihin..."

Käsittämätöntä :jahas: Mua alkoi suuresti epäilyttämään juuri tuo automaattinen yksinhuoltaja pykälä avoliitossa.... mahdollistaa kaikenmoista fiilunkia parisuhteen molemmilta tahoilta, jos kaikki ei ole kunnossa ja se lapsihan siinä joutuu pelinappulaksi.

Ihmettelin myös sitä, että laki on uudistunut avoparien kohdalla erotilanteissa ja eroavilla osapuolilla on jonkinnäköistä oikeutta toistensa omaisuuteen. Miksi sitä lakia ei uudistettu ensimmäisenä tässä lapsi asiassa, minusta se on pikkasen tärkeämpää kuin joku television jakaminen? Isyydentunnustuksessahan turvataan jo lapsen perintöoikeudet isään, joten en ymmärrä miksi tuota huoltajuus asiaa ei ole ensimmäisenä hoidettu?

Toisekseen on ollut mainintaa, että eikö se olisi helpompaa sitten vain mennä naimisiin. Mielestäni ei ja ihan periaattesta jo. Haluan naimisiin sitten, kun mies haluaa sitä ja voin odottaa vaikka sen 50-vuotta jos tarve vaatii :D En haluaisi naimisiin sen takia, että saisi tulevalle lapselle paperiasiat automaattisesti kuntoon.

Ehkä olen typerä hömpäkkä noine ajatuksineni, mutta miksi lapsiasioissa avoliitto ei voisi olla tasavertainen avioliiton kanssa? Oletuksena tietenkin, että avoliitto on kestänyt muutaman vuoden ja omalla kohdalla tosiaan jo sen 9-vuotta.

Ja jos mulle joku sosiaalityöntekijä alkaa suositteleen yksinhuoltajuutta niin haukun sen kyllä pystyyn epäoikeudenmukaisuudesta vauvaa kohtaan ja miettimään onkohan nyt ihan oikeassa ammatissa puoltamassa ihmisten etuuksia...kele!
 
Mä en ole koskaan kuullutkaan, että avoliitossa oleville suositeltaisiin naisen yksinhuoltajuutta. Eikä se naisen yksinhuoltajuus ole mikään automaatio, jos isyys on tunnustettu, vaan yksin- ja yhteishuoltajuus ovat kaksi samanarvoista vaihtoehtoa, joista lapsen vanhemmat valitsevat haluamansa. Tietenkään jos lapsella ei ole isää juridisesti (=isyyttä ei ole tunnustettu), niin eihän siinä voi olla muuta vaihtoehtoa kuin automaattinen äidin yksinhuoltajuus. Ja jos mies ei ylipäänsä olisi valmis tunnustamaan isyyttään avoliitossa, niin miksi isästä silloin pitäisi tehdä automaattisesti lapsen huoltaja?

E. Vai ajattelitko siten, että avoliitto pitäisi lapsen huoltajuusasiassa rinnastaa täysin avioliittoon, eli jos mies ja nainen asuvat samassa taloudessa, mieheltä ei vaadittaisi lainkaan isyydentunnustusta ja lapselle tulisi oletusarvoisesti yhteishuoltajuus?
 
Mä en ole koskaan kuullutkaan, että avoliitossa oleville suositeltaisiin naisen yksinhuoltajuutta. Eikä se naisen yksinhuoltajuus ole mikään automaatio, jos isyys on tunnustettu, vaan yksin- ja yhteishuoltajuus ovat kaksi samanarvoista vaihtoehtoa, joista lapsen vanhemmat valitsevat haluamansa. Tietenkään jos lapsella ei ole isää juridisesti (=isyyttä ei ole tunnustettu), niin eihän siinä voi olla muuta vaihtoehtoa kuin automaattinen äidin yksinhuoltajuus. Ja jos mies ei ylipäänsä olisi valmis tunnustamaan isyyttään avoliitossa, niin miksi isästä silloin pitäisi tehdä automaattisesti lapsen huoltaja?

E. Vai ajattelitko siten, että avoliitto pitäisi lapsen huoltajuusasiassa rinnastaa täysin avioliittoon, eli jos mies ja nainen asuvat samassa taloudessa, mieheltä ei vaadittaisi lainkaan isyydentunnustusta ja lapselle tulisi oletusarvoisesti yhteishuoltajuus?

Mä kuulin viimesimmän tapauksen männä viikolla punttisalilla.
Mies oli saatu uskomaan ettei ole väliä, onko yhteishuoltajuus vai ei.

Sit ero.
Lapsi automatic äidille, kun on yksinhuoltaja, isille tapaamisoikeus joka toinen vkl.
Muutosta voi sit hakea oikeuden kautta.

Katkera narttu on kaikille susi,
joten äiti ei ainakaan kuulemma tule lastaan sen "huoran luokse asumaan päästämään."

Eli miettikää näitä juttuja, nuoret miehet!!
 
Mä en ole koskaan kuullutkaan, että avoliitossa oleville suositeltaisiin naisen yksinhuoltajuutta. Eikä se naisen yksinhuoltajuus ole mikään automaatio, jos isyys on tunnustettu, vaan yksin- ja yhteishuoltajuus ovat kaksi samanarvoista vaihtoehtoa, joista lapsen vanhemmat valitsevat haluamansa. Tietenkään jos lapsella ei ole isää juridisesti (=isyyttä ei ole tunnustettu), niin eihän siinä voi olla muuta vaihtoehtoa kuin automaattinen äidin yksinhuoltajuus.

Tarkastin asian vielä, eli avoliitossa on niin lain kuin sosiaalipalvelujenkin mukaan näin, että avoliitossa äiti on se oletettu ja papereilla virallinen huoltaja. Yhteishuoltajuus täytyy sopia erikseen. Kaivelin tietoja, että miksi näin, niin ainakin tuon vauva jutun kohdalla avoliittolaki on säädetty 70-luvulla, jolloin melkein 90% syntyneistä lapsista oli syntynyt avioliittoon. Nykyään lapsista päälle 40% syntyy avioliiton ulkopuolella. Mielestäni kaipaisi pikaista päivitystä.

Ja jos mies ei ylipäänsä olisi valmis tunnustamaan isyyttään avoliitossa, niin miksi isästä silloin pitäisi tehdä automaattisesti lapsen huoltaja?

Tämä voidaan vaatia, jos lapsen äiti on isästä varma ja koko toimitus liittyy elatuskustannuksiin. En nyt ole mistään tämän seuraavan mielipiteen kohdalla etsinyt mitään faktaa, mutta luulen, että suurin osa avoliitoissa syntyneistä tenavista on samalla lailla toivottuja, kuin avioliitoissakin, eli oletuksena huoltajuus kuuluisi molemille ja ne ketkä sitä tunnustusta eivät halua antaa ovat tässä ryhmässä varmasti se pieni vähemmistö?

E. Vai ajattelitko siten, että avoliitto pitäisi lapsen huoltajuusasiassa rinnastaa täysin avioliittoon, eli jos mies ja nainen asuvat samassa taloudessa, mieheltä ei vaadittaisi lainkaan isyydentunnustusta ja lapselle tulisi oletusarvoisesti yhteishuoltajuus?

Juurikin näin.
 
Back
Ylös Bottom