Miehen/naisen pituus

Kuten jo tuolla kävi ekassa postauksessa ilmi, pituuteni on n.192 cm. Kuhan en vain lisää kasvaisi, ei nimittäin ole mukava olla muita niin paljon pitempi. Erottuupahan joukosta. En onneksi kuule asiasta mitään kuittailua.

Sama. itsellä vielä pari senttiä lisää pituutta, mutta ennemmin toivoisin olevani muiden kanssa saman mittainen (183-186). En koe itseäni lyhyempiin nähden mitenkään ylivertaisena, vaan ennemmin silmiinpistävänä. Yleensä raivostun noista kommenteista/tutkimuksista, kun puhutaan että pitkät tienaa paremmin, saa paremmin tai menestyy paremmin. Omasta mielestäni asia ei ole näin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ite oon 178cm. Välillä on niitä hetkiä, kun haluaisi olla 15cm lyhyempi. Toisaalta taas muuten on hyvä olla esiim. töiden puolesta n. 180cm.

Kumppani (ei Columbu tai Stander) on 154cm. (ja ei, ei ole kasvamassa enää, ei ole lapsi, eikä miespuoleinen) Se saa näyttään mut pieneltä jätiltä sen vieressä. Soon kivaa.

Muuten kropan pituudella ei ole mitään väliä missään asiassa.


Ite olen 190cm pitkä ja välillä on niitä hetkiä, että haluaisin olla vielä 5cm pidempi. :D
 
Muistan ikuisesti sen herätyksen jonka sain oman pituuteni puolesta. Olimme lukion liikuntatunnilla luistelukentän pukukopeissa pukemassa luistimia jalkaan, ja muilla tytöillä oli jo luistimet jalassa ja minä sukkasillani. Kun nousin seisomaan ja huomasin että osa on jopa päätä pitempiä niin jumalauta että ahdisti. En pitänyt yhtään siitä olosta että muut katsoivat minua alaspäin. Ehkä joku alitajuntainen juttu mutta todella ikävä tunne! Sellaista ei varmaankaan ole jos on aina ollut lyhyt [tai mistäpä minä tiedän] mutta ainakin pitkälle ihmiselle se oli kirjaimellisesti tiputus korkealta ja kovaa :)

Juu ei. Itse tosiaan olen tällainen vajaa 160 senttinen ja se että ihmiset kattoo mua alaspäin, tuntuu täysin normaalilta, mutta jos taas sattuu tulemaan vastaan joku lyhempi, niin tulee heti sellainen korsto-olo :D
 
Joskus hävettää omat egoistiset toiveet, että "olisinpa vähän pidempi tai lihaksikkaampi" yms. Miettii mm. itseään "vaikeammassa" asemassa olevia, otetaan nyt serkkupoika esimerkiksi, joka on valehtelematta alta 150 senttiä pitkä.
 
Joskus hävettää omat egoistiset toiveet, että "olisinpa vähän pidempi tai lihaksikkaampi" yms. Miettii mm. itseään "vaikeammassa" asemassa olevia, otetaan nyt serkkupoika esimerkiksi, joka on valehtelematta alta 150 senttiä pitkä.

Taitaapa olla aika normaalia haluta itsestään "parempaa"...
 
Haluta voi aina, mutta suurempi taito on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, ja tätä kautta sitten kehittää itseään siihen suuntaan kuin haluaa ja pystyy.
Välillä ihmettelen näitä ihmisiä, jotka tuntuvat pohjaavan koko itsetuntonsa ulkoiseen olemukseensa. Mitä tapahtuu itsetunnolle, jos vaikka joutuu onnettomuuteen?
 
En ole ikinä ajatellut pituuttani sen kannalta että haluaisin olla jonkin muun pituinen. En myöskään tajua ihmisiä jotka jotenkin tuntevat itsensä paremmiksi tai vaikkapa "miehekkäämmiksi" jos ovat vaikkapa sen 190 pitkiä. Ei mene jakeluun että mikä siinä pituudessa tai lyhyydessä on niin tarkeää, jos suurinpiirtein normaalin ihmisen mittoihin on osunut. Sitten sillä pitäisi vasta olla merkitystä jos se pituus tai lyhyys alkaa haitata elämää enemmän tai vähemmän. Jollekin naurettaville tutkimuksille pitkien tai pätkien menestyksestä sillä ja sillä saralla haistatan pitkät, sillä jokainen meistä rakentaa loppujen lopuksi sen oman elämänsä.
 
Ihan sama minkä pituinen ihminen todellisuudessa on. Kyse on siitä miten sen kroppansa "kantaa". Pitkäkin voi näyttää tosi lyhyeltä huono ryhtisenä. Ja lyhyt tosi pitkältä.

Ilo ja energisyys sekä mukava pilke silmäkulmassa. Ne "kohottava" ja tuovat esiin. Riippumatta pituudesta.
 
En myöskään tajua ihmisiä jotka jotenkin tuntevat itsensä paremmiksi tai vaikkapa "miehekkäämmiksi" jos ovat vaikkapa sen 190 pitkiä.

Ihan siitä samasta syystä kun joku tuntee itsensä äijäksi jos on helvetin lihaksikas tai mitä tahansa. Ei tässä missään pumpulikylässä asuta vaan pinnaliset arvot on aina esillä.
 
Naurattaa kun jotkut ilmoittaa pituutensa esim. 164.5cm.
Siis mitä helvetin merkitystä tuolla puolella sentillä on?

Hah. Niin ku esimerkiksi minä. Siis mähän just tasan 164½ senttimetriä pitkä... kuinkas sattuikaan? :hyper:

Ei sillä oikeasti ole niin väliä. On tosin kiva leuhkia kavereille, että mulla on yli 190-senttinen mies. On myös hassua, että ennen muinoin kaikki miespuoliset kaverini olivat pieniä ja lyhyitä, ja nykyisin enimmäkseen isoja ja pitkiä. Kiinnitän huomiota pitkiin ihmisiin, niin kuin varmaan kaikki, mutta en ole koskaan ajatellut, että jotenkin tykkäisin enemmän pitkistä kuin lyhyistä - tai toisinpäin. Leveys tai yleisemmin ns. muoto ratkaisee enemmän. Ja nyt puhun edelleen koko ihmisestä. (Pitkät ja luihut ovat pelottavia ja epähoukuttelevia, ja ennen tykkäsin kovasti nimenomaan lyhyistä jässiköistä.) Ehkä taas kerran se ryhti ja ryhdikkyys ovat ratkaisevassa asemassa.

Itse tahtoisin olla vähän lyhyempi. Olen niin keskiverto, eihän mua edes erota mistään.
 
Olen 150cm pitkä, viimeiset 20 vuotta jo. Olen suht sopuhtainen ja vain epäonisten geenien tuote.
Puolitoista metriä on ilmeisesti niin lyhyt, että ventovieraat saavat kommentoida päin naamaa "Ohhoh,oletpa sinä lyhyt". Aivan tottako? Kas kun en ole tätä asiaa itsestäni huomannut? Pitäisi keksiä joku patenttilause ja laukaista siihen väliin, sillä usein alkaa vituttaa niin paljon, että olen vain hiljaa.

Pituus aiheuttaa minulle ongelmia samasta syystä kuin monelle parimetriselle: maailma on mitoitettu "väärin", ovet, kaapit, hyllyt ovat hankalasti käytettävissä. Lyhyenä olen mielestäni onnekkaampi kuin se pitkä; housuja on helpompi lyhentää kuin pidentää. Yleensä ketjun keskusteluun voisin kommentoida erään suuren filosofin sanoin: pituus menetti merkityksensä kun tikapuut keksittiin :D
 
Itellä pituutta siinä 193cm..Useesti oon kyllä toivonut, että olis hienoo olla siinä 185cm...Tosin hyötyä tästä on se, että on aina sitä "unelmaa", että joskus olisi iso..Kun ne pitkät ja oikeesti isot miehet on niin siisti näky..
 
Itse olen 185cm ja se on mielestäni juuri sopiva. Pituuden ja "lyhyyden" plussat ja miinukset on aika hyvin tasapainossa tuossa paikkeilla. Itselläni on vielä aika pitkät kädet niin ulottuvuus on ainakin hyvä. Eipähä tarvii olla ainakaa pieni ja ruma... :D
 
Jollekin naurettaville tutkimuksille pitkien tai pätkien menestyksestä sillä ja sillä saralla haistatan pitkät, sillä jokainen meistä rakentaa loppujen lopuksi sen oman elämänsä.

Niin.Kyllä meillä varmaan vieläkin on rippeet jäljellä jostain viidakkogeeneistä. Eli että isompaa kunnioitetaan enemmän kuin pienempää. Mutta siinä olet oikeassa että eihän tuolla loppujen lopuksi ole mitään väliä. Aika hassu juttu vaan jos oikeasti on noin että isommat ihmiset koetaan alitajuisesti "lauman johtajiksi".
 
Itse olen 185cm ja se on mielestäni juuri sopiva. Pituuden ja "lyhyyden" plussat ja miinukset on aika hyvin tasapainossa tuossa paikkeilla. Itselläni on vielä aika pitkät kädet niin ulottuvuus on ainakin hyvä. Eipähä tarvii olla ainakaa pieni ja ruma... :D
Mikä lyhyys? Ukkohan on jo pitkä mies, turha alkaa sanomaan, että löytyy 10cm pidempiä. Jos on yli 180cm niin on loukkaus kutsua itseään lyhyeksi, oikeasti lyhyitä kohtaan (missä menee lyhyiden raja?) IMO. Ärsyttävää, kun esim. 177cm ihmisiä tulee kertomaan kuinka lyhyt on. MURR...
 
Itsehän olen aika pätkä. Pituutta löytyy 166cm, mutta olen tottunut tähän lyhyyteen ja en itseasissa haluisikaan olla kovin paljon pitempi. Harvoin tulee liikenteessä lyhyempiä vastaan. :hyper:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom