Merkonomista talouselämän huipulle sikaria polttelemaan ja konjakkia naatiskelemaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tape80
  • Aloitettu Aloitettu
Miten niin vaikka olisi hitsari? Hyvillä hitsareilla hyvistä hommista on itseasassa älyttömän hyvät palkat

totta. kuulema kaveri jolla on kaikki mahdolliset lupakirjat ja pätevyydet voi kirjoittaa toiminimellä 5-8h työstä 1500-2000€ laskun...

e: ja meillä suunnitteluhommissa on semmonen sanonta, että kallein lenkki suunnittelu - valmistus -ketjussa on juurikin hitsari.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tämä itseasiassa oli se kauaskantoinen idea, varsinkin kun tutkinto pitäisi olla 1,5 vuodessa läpi... Työtä tekemällä siis...

Luovuudella ja mielikuvituksella pääsee vuodessa läpi merkonomiopinnot jos suuntautuu markkinointiin. Lukujen kanssa pyöriminen on sitten tosiaan eri juttu...
 
Luovuudella ja mielikuvituksella pääsee vuodessa läpi merkonomiopinnot jos suuntautuu markkinointiin. Lukujen kanssa pyöriminen on sitten tosiaan eri juttu...

Noita paikkoja ei oikein ole tullut vastaan oppisopimuksena. Mikä taho tuota markkinointia tekee, ja voiko esim niiihin soittaa suoraan ja kysyä oppisopimuspaikkaa?
 
Eikö Soneran ex-pomo Koponen ollut merkonomi? Että eipä sitä paljon koulutusta vaadita. Muutamalta legendaarisen yo-merkonomi-tittelin hallitsijalta olen kuullut, että ainakin lukion jälkeen kauppakoulun käyminen on vähän housuun kusemista.
 
Eikö Soneran ex-pomo Koponen ollut merkonomi? Että eipä sitä paljon koulutusta vaadita.

Ja sehän pelasi joskus jenkkifutista niin kuin minäkin... Mikäs se Soneran työhönoton numero olikaan...:hyvä:
 
Molemmat hyviä pointteja. Miljonääriys on muutenkin aivan helvetin huono motivaatiokeino mihin tahansa hommaan, koska jos et pidä siitä mitä teet et jaksa tehdä sitä valtavaa työtä joka "rikastumiseen" vaaditaan, jos se nyt ylipäätänsä on mahdollista.

Rikastuminen toisen palveluksessa kovalla työnteolla on likipitäen mahdotonta. Työntekijän vaurastuminen on työnantajan edun vastaista, riippumatta kuinka korkealle koulutetusta tai erikoisen työn tekevästä työntekijästä on kyse. Työnantaja ei halua kylläistä ja tyytyväistä työntekijää, vaan nälkäisen ja kunnianhimoisen työntekijän, jonka ruokkiminen tulee edulliseksi. Suurin osa Suomen työläisistä tyytyy muutaman prosentin vuotuisiin korotuksiin - määrään joka nippanappa voittaa inflaation. Tällä ei voi rikastua.

Ei ole mitään väliä kuinka paljon tekee töitä tai kuinka ahkera on. Vastassa on aina kaksi varteenotettavaa tahoa, jotka tekevät kaikkensa estääkseen sinua menestymästä niin paljon ettei sinun tarvitsisi enää koskaan tehdä töitä. Nimittäin työnantaja ja verottaja.

Otetaan esimerkiksi lääkärit, jotka ovat huippukoulutettuja ammattilaisia, jotka saavat kautta maailman keskimääräisesti korkeaa palkkaa. Suomessa sairaalan ylilääkäri voi saada 7000+ €/kk palkkaa bruttona. Tällä bruttopalkalla ei vaurastu ellei osaa myös taloudenhoitoa ja sijoita taitavasti. Tällöin riskeeraat pääomasi ja keräät voitot itse ja maksat vain pääomaveron joka on matalampi kuin palkkatuloista maksettava vero. Jos lääkäri ei rikastu toisen palveluksessa, mitkä mahdollisuudet merkonomilla on?

Jos menet muille töihin, työnantajasi riskeeraa pääomansa. Työnantajasi pitää myös kaikki voitot ja heittelee vain sen verran leivänmuruja eteesi ettet lopeta työntekoa. Jos sen sijaan päätät olla oma pomosi ja riskeerata oman aikasi ja pääomasi, esim. perustamalla yrityksen, keräät itse voitot. Toisaalta maksat itse myös tappiosi...

Ei nyt ollut tarkoitus lannistaa, mutta jos ajatuksena oli opiskelun ja työnteon kautta liittyä herrakerhoon, on parempi unohtaa koko juttu. Kysymys ei ole siitä kuinka paljon teet työtä, vaan siitä kenelle teet työtä ja loppujenlopuksi: kuinka saat muut tekemään työtä puolestasi.
 
Rikastuminen toisen palveluksessa kovalla työnteolla on likipitäen mahdotonta. Työntekijän vaurastuminen on työnantajan edun vastaista, riippumatta kuinka korkealle koulutetusta tai erikoisen työn tekevästä työntekijästä on kyse. Työnantaja ei halua kylläistä ja tyytyväistä työntekijää, vaan nälkäisen ja kunnianhimoisen työntekijän, jonka ruokkiminen tulee edulliseksi. Suurin osa Suomen työläisistä tyytyy muutaman prosentin vuotuisiin korotuksiin - määrään joka nippanappa voittaa inflaation. Tällä ei voi rikastua.

Ei ole mitään väliä kuinka paljon tekee töitä tai kuinka ahkera on. Vastassa on aina kaksi varteenotettavaa tahoa, jotka tekevät kaikkensa estääkseen sinua menestymästä niin paljon ettei sinun tarvitsisi enää koskaan tehdä töitä. Nimittäin työnantaja ja verottaja.

Otetaan esimerkiksi lääkärit, jotka ovat huippukoulutettuja ammattilaisia, jotka saavat kautta maailman keskimääräisesti korkeaa palkkaa. Suomessa sairaalan ylilääkäri voi saada 7000+ €/kk palkkaa bruttona. Tällä bruttopalkalla ei vaurastu ellei osaa myös taloudenhoitoa ja sijoita taitavasti. Tällöin riskeeraat pääomasi ja keräät voitot itse ja maksat vain pääomaveron joka on matalampi kuin palkkatuloista maksettava vero. Jos lääkäri ei rikastu toisen palveluksessa, mitkä mahdollisuudet merkonomilla on?

Jos menet muille töihin, työnantajasi riskeeraa pääomansa. Työnantajasi pitää myös kaikki voitot ja heittelee vain sen verran leivänmuruja eteesi ettet lopeta työntekoa. Jos sen sijaan päätät olla oma pomosi ja riskeerata oman aikasi ja pääomasi, esim. perustamalla yrityksen, keräät itse voitot. Toisaalta maksat itse myös tappiosi...

Ei nyt ollut tarkoitus lannistaa, mutta jos ajatuksena oli opiskelun ja työnteon kautta liittyä herrakerhoon, on parempi unohtaa koko juttu. Kysymys ei ole siitä kuinka paljon teet työtä, vaan siitä kenelle teet työtä ja loppujenlopuksi: kuinka saat muut tekemään työtä puolestasi.

Viisaita sanoja lisää. Periaatteessa tuo oman firman perustaminenkin pyörii mielessä, mutta ei vielä. Tuosta ainakin oppisi sen pyörityksen jne...

P.S Hitto kun alkaa olla sekavaa tekstiä, työvuoro alkaa olla niin loppu ettei pää enää toimi...
 
Käy merkonomi-opinnot ensin nopeasti pois ja haet sitten kauppakorkeaan. Luultavasti merkonomiopinnot saa aika nopeasti läpi aikuiskoulutuksen kautta? Motivoitunut opiskelija suorittaa kauppiksenkin pois alta kolmessa vuodessa.


Nii mutta kauppakorkeaan on erittäin vaikea päästä.
Itsellä lukio ka 8.6 ja yopaprut magnalla, enkä päässyt ineen. Kannattaa sitten ainakin lukea todella paljon, jos meinaa merkonomipohjalta päästä. Mä en usko että itse koskaan kauppakorkeaan pääsen, vaikka toki aion vielä yrittää, valmennuskurssi(e)n kautta. Tsemppiä toki opintoihin!

edit: en edes todellakaan yritä helsinkiin tampereelle tai turkuun, vaan lappeenrantaan ja joensuuhu!

edittii sen verta puolustuksekseni, että jos oisin ollu tän kevään ylioppilas, olisin päässyt sisään niillä bonuspisteillä..(kai niitä annettiin 2?) olin lukevinani tosiaan hakuoppaasta.
 
Noita paikkoja ei oikein ole tullut vastaan oppisopimuksena. Mikä taho tuota markkinointia tekee, ja voiko esim niiihin soittaa suoraan ja kysyä oppisopimuspaikkaa?

Ite pääsin kun olen media-alalla töissä. Espoon oppisopimustoimisto hoiti mun juttuja paperipuolella...?
 
Yks näkökulma: Kouluttaudu merkonomiksi ja laita tilitoimisto pystyyn jos kerran tuntuu siltä että yrittäjyys saattaisi kiinnostaa. Aloituskustannukset eivät ole kovat.
 
Miten ois myyntityö? Onko sussa supliikimiehen vikaa?

Itse olen alottamassa eräässä firmassa tukkumyyjäksi. Olen koulutukseltani merkonomi. Mulla on tällä hetkellä peruspalkka ja sitten kun aloitan itse myyntityöt niin voin valita joko pienen peruspalkan ja suuren provikan tai toisin päin. Tienestit on ilman myyntiäkin riittävät ja loppu tienaaminen on sitten itsestä kiinni.

Sitten kun aloitan ne oikeat hommat niin käyn esittelemässä firmaani ja tuotteitamme valmistajilla ja jälleenmyyjillä. Eli saan omat asiakkaat (yritykset) joiden ostoja sitten hoidan, sekä pyrin hommaamaan uusia. Kyse ei siis ole mistään puhelinmyynnistä, eikä perus tiskimyynnistä.


Edit: Parit lisäykset.
 
Yks näkökulma: Kouluttaudu merkonomiksi ja laita tilitoimisto pystyyn jos kerran tuntuu siltä että yrittäjyys saattaisi kiinnostaa. Aloituskustannukset eivät ole kovat.

No on kyllä harvinaisen huono näkökulma imo. Pelkkä merkonomin koulutus ilman työkokemusta ei anna kovin vahvaa pohjaa edes kirjanpitäjän hommiin saati tilitoimistoyrittäjäks.
 
Ei nyt suoraan koulusta sentään. Niin tajuttomasti noita verojuttujaki tarttee osata, että pieni työkokemus olis kova homma alkuun.
 
No on kyllä harvinaisen huono näkökulma imo. Pelkkä merkonomin koulutus ilman työkokemusta ei anna kovin vahvaa pohjaa edes kirjanpitäjän hommiin saati tilitoimistoyrittäjäks.
Eikä tilitoimistoyrittäjän elämä ylipäätään ole aina pelkkää rahan takomista.
 
Nii mutta kauppakorkeaan on erittäin vaikea päästä.
Itsellä lukio ka 8.6 ja yopaprut magnalla, enkä päässyt ineen. Kannattaa sitten ainakin lukea todella paljon, jos meinaa merkonomipohjalta päästä. Mä en usko että itse koskaan kauppakorkeaan pääsen, vaikka toki aion vielä yrittää, valmennuskurssi(e)n kautta. Tsemppiä toki opintoihin!

edit: en edes todellakaan yritä helsinkiin tampereelle tai turkuun, vaan lappeenrantaan ja joensuuhu!

edittii sen verta puolustuksekseni, että jos oisin ollu tän kevään ylioppilas, olisin päässyt sisään niillä bonuspisteillä..(kai niitä annettiin 2?) olin lukevinani tosiaan hakuoppaasta.

Mitä ihmettä? Käsittääkseni Joensuuhun, Kuopioon ja Rovaniemelle riittää valintakokeessa n. 12-18 pistettä 40 ollessa maksimi. Luitkohan nyt tarpeeksi vai onko käytäntöjä muutettu jollakin tavalla?
 
Ei tosiaan kauppakorkeaan niin vaikea ole päästä, jos ei ole koululla väliä. Ja edelleen pääsykoe testaa pääsääntöisesti ulkoa muistamistas ja yleensäkin sitä, että kuka haluaa kouluun eniten. Jos puhutaan siis pelkästään pääsykokeen pisteistä. Tosin en tiedä määrittääkö mitkään hyvätkään lukion paperit soveltuvuutta äärettömän paljon enempää. Sen verran ehkä, että voi olettaa henkilön olevan kykenevä oppimaan vaaditut asiat.
 
Se pääsykoe on loppujen lopuksi aika vitsi. Rasti ruutuun -meiningillä. Onhan ne aika kinkkisiä ne vaihtoehdot monesti, mutta jos on pääsykoekirjat tullu luettua, niin kyllä ne keskimäärin aika hyvin menee. Itse opiskelu on sitten jo huomattavasti mielekkäämpää.
 
Ohan se ihan vitun vaikeeta, tai sitten netissä kaikki on lapinlisä einsteineja. Ja toisekseen tosiaan vääristä menee miinuksia, luin maaliskuulta kokeeseen saakka ehkä 15 minuuttia päivässä, ja kerta viikkoon noin tunnin, olisin päässyt uutena ylioppilaana niillä lisäpisteillä tosin ineen.

Miks edes kukaan menee nimetpapruihin ja ineen tradenomikouluihin jos kauppakorkeaan oisi helppo millään tasolla päästä.

lukio ka 8.6, yokirjotuksista M:n paperit, 3 ainetta lähti aikanaan laudaturina tosin tippu lautakunnassa, enkä piä itteäni millään tasolla idarina, mutta pidän sitä hyvin epätodennäkösenä että koskaan pääsisin edes tradepellekoulua parempaan kouluun. Kauppakorkeaan haen vaikka tiiän sen olevan utopistinen toive, ja tiedän etten Helsinkiin ole pääsemässä koskaan, eli en vaivaudu ees yrittää sinne. Joensuuhu ja ykkösenä Lappeenrantaan tosiaan oon hakees. Ja todellaki meen valmennuskursseille, ja tiedän etukäteen että se on lottovoittoon rinnastettava onnenpotku jos pääsen. Erittäin erittäin vaikeaa sinne kuten muihinkin yliopistoihin on päästä.

Tosi vaikeeta kaikenkaikkiaan ja arvostan suuresti yliopistolla olevia: varsinkin oikeustieteilijöitä, kauppatieteilijöitä ja dippainssejä. Ei ikipäivänä riittäisi ainakaan oikikseen mun äly. ei koskaan.

Epäilen suuresti ettei mun järki riittäisi mihkään yliopistoon, sinne on niin paljon erittäin viisaita hakijoita, joilla on e:n paperit, ja loistava ulkomuisti. Kesällä sen tosin näkee, ja jos en suomessa yliopistoon pääse,niin ruotsiin ja hollantiin ajattelin hakea myös.

edit: ja joko tosiaan tänne nettiin on eksynyt lähinnä niitä tosi loistavia opiskelijoita, jotka on saanu 3 laudaturia ja kaksi eetä, ja jotka on todella todella fiksuja,jos kerran kauppakorkeaan on helppo päästä? tosielämässä monille edes AMK-tasolle pääsy on erittäin vaikeaa! mä olin kouluni paras poika ala-asteen ekalta lukion loppuun, ja 11 ekaa vuotta aina luokkani paras, enkä ole päässy vaikka haluan. Mä oon aina pärjänny koulussa ilman hirveää panostamista tai mitään opiskeluja ihan hyvin (peruskoulu ka 9,3 ja lukio lukematta läpi periaatteella 8,6) ja mulla ol 3 ei-ysiä päättötodistuksessa.

Todellaki kauppakorkeaan on imo erittäin vaikea päästä ja kaikki sisäänpäässeet ovat erittäin etuoikeutettuja ja onnekkaita, suuri enemmistö ei ikinä pääsisi vaikka kuinka paljon haluaa. en tosin oo hakenu ku vasta viime keväänä kauppiksee
 
Ohan se ihan vitun vaikeeta, tai sitten netissä kaikki on lapinlisä einsteineja. Ja toisekseen tosiaan vääristä menee miinuksia, luin maaliskuulta kokeeseen saakka ehkä 15 minuuttia päivässä, ja kerta viikkoon noin tunnin, olisin päässyt uutena ylioppilaana niillä lisäpisteillä tosin ineen.

Miks edes kukaan menee nimetpapruihin ja ineen tradenomikouluihin jos kauppakorkeaan oisi helppo millään tasolla päästä.

lukio ka 8.6, yokirjotuksista M:n paperit, 3 ainetta lähti aikanaan laudaturina tosin tippu lautakunnassa, enkä piä itteäni millään tasolla idarina, mutta pidän sitä hyvin epätodennäkösenä että koskaan pääsisin edes tradepellekoulua parempaan kouluun. Kauppakorkeaan haen vaikka tiiän sen olevan utopistinen toive, ja tiedän etten Helsinkiin ole pääsemässä koskaan, eli en vaivaudu ees yrittää sinne. Joensuuhu ja ykkösenä Lappeenrantaan tosiaan oon hakees. Ja todellaki meen valmennuskursseille, ja tiedän etukäteen että se on lottovoittoon rinnastettava onnenpotku jos pääsen. Erittäin erittäin vaikeaa sinne kuten muihinkin yliopistoihin on päästä.

Tosi vaikeeta kaikenkaikkiaan ja arvostan suuresti yliopistolla olevia: varsinkin oikeustieteilijöitä, kauppatieteilijöitä ja dippainssejä. Ei ikipäivänä riittäisi ainakaan oikikseen mun äly. ei koskaan.

Epäilen suuresti ettei mun järki riittäisi mihkään yliopistoon, sinne on niin paljon erittäin viisaita hakijoita, joilla on e:n paperit, ja loistava ulkomuisti. Kesällä sen tosin näkee, ja jos en suomessa yliopistoon pääse,niin ruotsiin ja hollantiin ajattelin hakea myös.

Todellaki kauppakorkeaan on imo erittäin vaikea päästä ja kaikki sisäänpäässeet ovat erittäin etuoikeutettuja ja onnekkaita, suuri enemmistö ei ikinä pääsisi vaikka kuinka paljon haluaa. en tosin oo hakenu ku vasta viime keväänä kauppiksee

Tollanen asenne kannattaa pudottaa samantien pois. Lähtökohta on, että sä meet sinne opiskelemaan, et hae. Toi täytyy olla se kantava ajatus. Eli ei kannata yrittää, vaan kannattaa tehdä. "No mä nyt haen, vaikka en mä varmaan pääse" vs. "Mulla on kauppiksen pääsykokeet keväällä, tarkotus on alottaa opiskelut syksyllä."

Noita opiskelujuttuja on mystifioitu aika paljon, eikä niitä hirveästi kukaan halua purkaa, koska on kiva tuntea itsensä jotenkin poikkeukselliseksi. Totuus kuitenkin on, että jos pystyy tekemään yhden yliopistotutkinnon, niin pystyy tekemään toisenkin. Erityisesti jos verrataan vaikka oikeustieteitä, yhteiskuntatieteitä ja taloustieteitä (kauppatieteitä). Oikeudellinen, taloudellinen ja poliittinen sfääri on loppuen lopuksi yllättävän lähellä toisiaan, kun abstraktiotasoa nostetaan riittävästi. Ero on vaan näkökulmassa, tai niissä teoreettisissa kakkuloissa, joilla tätä maailmaa tarkastellaan.
 
Aika vaikea ton pääsykokeen läpäissyttä ruveta neroksi kutsumaan. Ollaan sitten netissä tai ei. Ei se mikään älykkyyden mittari ole. Lähinnä se mittaa sitä, että on jaksanu lukea 4-5 kirjaa tarpeeksi hyvin. Suuri osa vielä aika kökköä. Varsinkin markkinointi.
 
Back
Ylös Bottom