Mave ja tangon rullaus

[N.O.Kummonen]

Toikihan se vaatii, mutta tässä tapauksessa kappaleella on jo sitä ja kun liike-energian suunta ei muutu yli 90 astetta niin sitä pystytään käyttämään hyväksi. En nyt päätäni ala vaivaamaan sen enempää tällä asialla, jos joku muu haluaa niin voi laskea sen. Näin vain muistelen joskus laskeskelleeni kun näitä vektori laskuja laskettiin. Voin toki olla väärässäkin

Voimavektorin komponenttiesitys. Joku minua etevämpi fysiikassa voisi selittää tämän minua paremmin, mutta mun versioni vektori teoriasta menee näin:

- Jokainen voimavektori (summavektori) voidaan esittää kahdesta tai kolmesta (riippuen siitä esitetäänkö tapahtuma tasossa vai tilassa) kohtisuoraan (juuri mainitsemasi 90 astetta) toisiaan vastaan olevista yksikkövektoreista eli komponenteista.

- Jos Summavektorin pituus ja/tai suunta muuttuu, niin muuttuu vähintään yksi näistä yksikkövektoreista.

- Jos voimavektori joka kuvaa tangon liikettä halutaan nousevaksi eli kohdistumaan lattiasta ylöspäin, tarvitaan lattiasta 90 asteen kulmassa ylöspäin suuntautuva yksikkövektori, jonka pituus vastaa tankoon kohdistuvaa voimaa. Jos tangon suunta on ollut lattian suuntainen, niin silloin voimavektorilla ei ole ollut tuota pystykomponenttia (tasossa liikuttaessa tuota kuvataan usein y-suuntaisena yksikkövektorina), jonka suunta on ylöspäin.

-Ilman tuota pystykomponenttia summavektorin suunta on edelleen lattiansuuntainen.

- Jos vektorin suunta muuttuu, niin muuttuu sen komponenttiesityskin.

- Liike-energia ei muuta suuntaa ilman siihen kohdistuvaa kiihtyvyttä, jonka voima aiheuttaa.

Tuo komponenttiesitys on kuin Libressen uusi pikkuhousunsuoja; Se pitää paikkansa puhuttiinpa sitten voimista, liike-energioista tai ihan pelkistä vektoreista. Kun vektori muuttaa suuntaa sen komponentit saavat eri arvoja huolimatta siitä vaikka summavektorin pituus pysyisi vakiona. Se (pituus) edustaa vain kyseisen vektorin itseisarvoa.

 

[Timppa]

Öhöm
Tarkemmin asiaa ajatelleena ja sun puheet huomioiden tulin seuraavaan tulokseen. Eli siis kun vedetään tankoa itseään kohti kappale saa kiihtyvyyden ja liike-energiaa vaakatasossa ja kun aloitetaan nosto ylöspäin se tarvii suuremman voiman että se pystyy muuttamaan rataansa ylöspäin. Eli siis nostosta tulee raskaampi koska nostovoima joutuu kumoamaan myös vaakavoiman .
Toinen tämä asia olisi ollut vain liike-energiat huomioiden(poislukien vastavoimat ja kumoamisvoimat) :wall:
Tokihan tällä rullaamisella voi sitten olla psykologinen vaikutus
Mutta kuitenkin näin...Olit oikeassa :thumbs:

 

[-ö-]

Originally posted by Timppa
Eli siis nostosta tulee raskaampi koska nostovoima joutuu kumoamaan myös vaakavoiman .

Hyvä ystävä, luulen, että vaakavoimaa ei edelleenkään voi nykytiedon valossa kumota pystyvoimalla, koska niiden projisiot toistensa suhteen ovat nollia.

 

[Timppa]

Originally posted by -ö-
Hyvä ystävä, luulen, että vaakavoimaa ei edelleenkään voi nykytiedon valossa kumota pystyvoimalla, koska niiden projisiot toistensa suhteen ovat nollia.

Meinaatko nyt sitten että se on aivan eri voima vai sama voima joka sitä rautaa liikuttaa?! Kuvitellaampa sama asia toisin - auto ajaa 50km/h tietä pitkin eteenpäin ja lähtee kohdasta x ylöspäin eli liike muuttaa 90 astetta suuntaansa. Millä voimalla vaakatasossa tapahtuva liike loppuu? Kappale ei kimpoa mistään esineestä ylöspäin vaan pystysuunnassa tapahtuvan voiman johdosta. Joten mikä voima sen pysäyttää jos ei se ole sama voima joka sen nostaa. Ja kun se ei pysty käyttämään vaakatasossa olevaa liikettä hyväkseen....!!
Jeesus tää meni taas tähtitieteelliseksi väittelyksi :wall:
Eli siis projisiot ovat 0...mutta eihän tässä siitä ollutkaan kyse!

 

[N.O.Kummonen]

Näin 38,5 asteen kuumeessa järkeiltynä, mikäli autoon kohdistuu ainoastaan nostava voima niin auto jatkaa maanpinnan suuntaista matkaansa samalla nopeudella, mutta nousee kulmassa jonka suuruuden/jyrkkyyden asteissa määrää vaakavoiman/-nopeuden ja nostavan voiman/ nousunopeuden suhde.

Jos auton maansuuntainen liike pysähtyy, niin silloin mukaan astuu kolmas voima, joka on vastakkaissuuntainen auton liikkeen kanssa ja nämä voimat kumoavat toisensa.

Noin teoreettisessa tarkastelussa, jossa unohdetaan kitkat ja muut hömpötykset.

Palataksemme aiheeseen maastavedossa veto helpottuu mitä lähempänä painopistettä tanko on. Tuo on vetotekniikasta riippumatonta. Sumovedossa jalat levitetään, jotta lantio saadaan lähelle tankoa ja jaloilla puristetaan tanko irti lattiasta. Normaalissa vedossa pyritään taaksepäin nojaamalla vetämään tanko pystysuoraa säärtä pitkin ylös. Mikäli tanko karkaa kummassakin tekniikassa kauas säärestä tai sääri kallistuu eteenpäin nosto vaikeutuu. Tuskin kukaan tietää tätä paremmin kuin huono maastavetäjä.

 

[Wanger]

Laskekoon jokainen vaikka alleen, mutta näin se vaan tunttu parhaalta...teen sen jatkossakin vaikka yhdellä jalalla jos saan siten parhaan tuloksen.

Ps. Jätkät kinaa

 

[Pulla]

Pakko oli tämä vielä kaivaa esiin. Se kuka teistä saa vaakasuoran liike-energian hyödynnettyä pystysuoraan nostoliikkeeseen on kyllä sen verran pätevä kaveri että kannattaisi ottaa yhteyttä siihen puljuun joka jakelee Nobelin palkintoja. Kyllähän se nyt on sanomattakin selvää että painovoimaahan vastaan siinä taistellaan joten áinoastaan vertikaalissa tasossa olevat voimat siinä merkitsevät. Sen aivan yksi ja sama vaikka sitä painoa vetäisit itteäs kohti 480km/h.

Ja seuraavalla kerralla ei sitten enää nukuta siellä fysiikan tunnilla! :thumbs:

 

[v-selkä76]

Kehon liike-energia siirtyy rautaan.

Ei se tangon itseen päin vetämien mun käsittääkseni painoille ylöspäin mitään liike-energiaa annakaan, mutta kyse onkin vetäjän oman kehonmassan liike-energiasta. Nosto ei silloin ala kuolleesta misteestä, vaan kehon massa on silloin ennen nykäisyä paremmassa alkuvauhdissa ja nykäisyn alkaessa kehon liike-energia siirtyy osittain rautoihin.
Tosin itse en kyseisestä tyylistä pidä. Raaka rinnalle veto (ei tangon alle kyykistymistä) opettaa mielestäni loistavasti saamaan maastavetoon räjähtävän lähdön. Lisäksi se ennen maastavetoa tehtynä antaa hyvän aavistuksen päivän maksimista. Itselläni päivän maastavetomaksimi aina vähintään 2*raaka rinnalle veto max.
Jos saan esim. 125kg raakana rinnalle, tiedän että pystyn vetämään 250kg suhteellisen vaivattomasti (ilman kovaa henkistä psyykkausta). No nyt taisinkin jo eksyä aiheesta.
Lopuksi vielä kommentti Jouko Aholan videon loistavasta maastaveto pätkästä. Jos Jokke tuntee hyötyvänsä tangon itseen päin rullaamisesta, niin tuskin hän ihan väärässäkään on. Sen verran kova maastavetäjä oli vielä silloin kun kilpaili.

 

[alumiini]

Saahan sen vaakatasossa olevan liike-energian muutettua pystysuoraksi liike-energiaksi. Kun tulee tasaiselta maalta ylämäkeen(vaikka autolla), niin juuri niinhän siinä esim. tapahtuu. ---> osa liike-energiasta jää vaakatason liike-energiaksi ja osa muuttuu vaakatason liike-energiasta pystysuoraksi liike-energiaksi. Luulisi, että vedossa homma toimii jotenkin samaan tapaan. Eli muodostat itsestäsi jonkinlaisen ylämäen... Lisäksi vedossa toimii varmaan se, että ennenkuin varsinaisesti alat vetämään, liikutkin jo itse ja pystyt hyödyntämään oman kehon liikettä nostoon.

 

[eno]

Kehon liikkeen hyödyntäminen on selvä homma, mutta toi tangon liike-energian suuntaus vaatis äkkiseltään ajateltuna ramppia. (Kieroja sääriä myöten?)