BB PRO Marko Savolainen

enthy sanoi:
Ite penkkasin 18-vuotiaana natuna 150kg ensimmäisen kerran ja ei ollut mikään kova juttu. Naapuripitäjillä varsinkin ja omallakin kylällä muutama vahvempia ja nekin natuja. Oma näkemykseni on, että mikäli siinä 14-vuotiaana aloittaa nostelemaan ihan tosissaan ja on paloa siihen hommaan, niin ihan järestään se penkki on vähintään sen 150-160kg ennenkuin on täysi-ikäinen paskimillakin geeneillä kunhan vaan oikeasti treenaa kovaa. Siksi aina nähnyt sen vaan vitun laiskana treeninä jos ei treenaavalla nuorella miehellä joku 150kg penkistä nouse. 100 kiloa penkistä pystyy nostamaan ennenkuin munakarvat edes kasvaa jos vaan oikeasti treenaa. Noin nuorena se kroppa kestää pirusti toki siitä voi vanhempana maksaa hinnan.

Eli kyllä näitä 150-200kg kilon penkkaajia 18-22 vuotiaina riitti ainakin siihen aikaan 00-luvun puolivälin jälkeen. 270-300kg vetoja myös. Todella harvaa vaan mihinkään kisoihin kiinnosti mennä. Kaikki vaan treenasi huvikseen vitun kovaa ja keskenään oli tietenkin kovaa vääntöä, että kuka nostaa eniten.
Click to expand...

Jos jokainen paskoillakin geeneillä vetää 150-160kg penkistä natuna 18v ”jos edes vähän panostaa”, niin miten niitä ”edes” 200kg penkkaajia roinat koneessa ja paremmilla lahjoillakaan juuri ole? Ja kun yli 200kg penkkaavia ja 300kg vetäviä junnuja sun kotikylillä riitti niin mihin se kehitys sitten loppuu?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä tuntee itsensä heikoksi kun en 18w nostanut 150kg penkistä.. Jos on perusjantteri eikä mikään super lahjakas niin kyllä tuo 150kg on mun mielestä aika vitun kova tulos ton ikäiselle.
 
perusliike sanoi:
Kyllä tuntee itsensä heikoksi kun en 18w nostanut 150kg penkistä.. Jos on perusjantteri eikä mikään super lahjakas niin kyllä tuo 150kg on mun mielestä aika vitun kova tulos ton ikäiselle.
Click to expand...
Joku joskus sanoi, että 120kg on sellainen minkä jokainen aikuinen saa kun vaan jaksaa treenata. Puhutaan normaalista 80-90 kg miehestä. Tuo minusta todellisuus.
 
V-selkä sanoi:
Joku joskus sanoi, että 120kg on sellainen minkä jokainen aikuinen saa kun vaan jaksaa treenata. Puhutaan normaalista 80-90 kg miehestä. Tuo minusta todellisuus.
Click to expand...

Joo about noin, mutta nyt puhutaan siis keskiarvotoimistorotasta, joka on mediaani-ihminen. Lahjakkaiden populaatio on toinen tarina, koska siihen lahjakkuuteen kuuluu myös intohimo ja omistautuminen. Tavallinen sukankuluttaja jaksaa kyllä veivata jotain single factoria tai Miken 2 * 6 systeemiä, mutta 150kg paremmalle puolelle nopeasti pääsee pitkälle alle puolet (sanotaan vaikka 5-10 prosenttia matkalle lähteneistä). Kyllä se 150kg lähtee myös mediaaninatutoimistorotaltakin jos vaihtoehdot ovat penkki 150kg 3-5 vuodessa tai nappi otsaan, mutta vaatii penkkispesialisaatiota ja riskinä loukkaantumiset.
 
skeema sanoi:
Joo about noin, mutta nyt puhutaan siis keskiarvotoimistorotasta, joka on mediaani-ihminen. Lahjakkaiden populaatio on toinen tarina, koska siihen lahjakkuuteen kuuluu myös intohimo ja omistautuminen. Tavallinen sukankuluttaja jaksaa kyllä veivata jotain single factoria tai Miken 2 * 6 systeemiä, mutta 150kg paremmalle puolelle nopeasti pääsee pitkälle alle puolet (sanotaan vaikka 5-10 prosenttia matkalle lähteneistä). Kyllä se 150kg lähtee myös mediaaninatutoimistorotaltakin jos vaihtoehdot ovat penkki 150kg 3-5 vuodessa tai nappi otsaan, mutta vaatii penkkispesialisaatiota ja riskinä loukkaantumiset.
Click to expand...
Tuommonen toimistorotta sen muuten niillä keskinkertaisilla lahjoilla hyvin paljon todennäköisemmin ottaa kuin keskiverto raksamies tai joku muu vähänkin fyysisesti kuluttavassa duunissa oleva. Jos siis treenaa kuitenkin tosissaan. Lihakset saa lepoa duunipäivät eikä tarvitse 4-5k kaloria tunkea suuhun, että painon saisi edes ylläpidettyä jossain 90 kilossa, kuten suurella osalla kynäniskagenetiikan omaavista käy, jos on paljon ylim. kulutusta. Heradrinkin tai aminoita voi kipata rauhassa konetta näpytellessä milloin tahtoo. Meikäläisen kilpavoimailuhaaveet piti elossa vain toimistoduuniin siirtyminen kuluttavasta työstä. 2,5kk ehti jo taas helvetisti takapakkia siinä tulla. Onneks lähdin ajoissa. Vapaa-ajat söin pakottamalla 24/7 ja töissä ahmin tauot ja oksennuskurkussa ramppasin siellä sitten. Paino tuli vauhdilla jatkuvasti alaspäin vaikken koskaan ole sellaisia määriä syönyt, osaltaan hikoilu hengittämättömässä suojapuvussa saattoi vaikuttaa. Nyt kyllä raudat kevenee jatkuvasti kun työ on tietokonehommaa. Ja pala kasvaa. Tulotaso kylläkin romahti, mutta eipä sitä rahalla mitatakaan sitä fiilistä, jos on tavoitteensa saavuttanut edes hetkellisesti sen jälkeen kun nuoruus pyhitettiin puntinnostolle ja syömiselle. Tietysti eri asia, jos olisi sellainen duuni ollut, jossa olisi voinut kuvitella työuraa rakentavansa mutta kun ei ollut.
 
Hammer sanoi:
Mielestäni se on enemmänkin myytti, että bodarit hyytyy muita helpommin ruumillisessa työssä.
Click to expand...
Riippuu ihan bodarista. Jos otetaan old school bodari joka välttelee kaikkea aerobista ja posket ovat kuin ilmapallot deca kuurista, eihän sellainen jaksa kävellä edes lähikauppaan. Kerran oli sellainen lapsia vahtimassa hoplopissa. Näytti että sydän pysähtyy milloin tahansa. Nyrkkeily treeneissä on myös ollut joitain. Noin minuutin kevyt sparri niin tekevät kuolemaa. Mutta on myös bodareita jotka harrastavat aerobista liikuntaa viikoittain. Sellaisilla voi olla yllättävän hyvä kunto. Bodari on laaja käsite 🙂
 
Predatori sanoi:
Riippuu ihan bodarista. Jos otetaan old school bodari joka välttelee kaikkea aerobista ja posket ovat kuin ilmapallot deca kuurista, eihän sellainen jaksa kävellä edes lähikauppaan. Kerran oli sellainen lapsia vahtimassa hoplopissa. Näytti että sydän pysähtyy milloin tahansa. Nyrkkeily treeneissä on myös ollut joitain. Noin minuutin kevyt sparri niin tekevät kuolemaa. Mutta on myös bodareita jotka harrastavat aerobista liikuntaa viikoittain. Sellaisilla voi olla yllättävän hyvä kunto. Bodari on laaja käsite 🙂
Click to expand...

Treni siihen päälle tuhoamaan aerobisen kondiksen ja vuosikausiin pisin urheilusuorite 30s kestoinen treenisarja niin ei ole mikään myytti että tollanen ukko hyytyy.

Ite kun alotin voimailun ja lopetin kaiken aerobisen ja treeni oli tyyliin kova vitonen missä meni se 15s ja sen jälkeen 5 minsaa lepoa niin ei ihmekkään kun ruumiillisen työn tekokyky heikkeni tollasella fyysisellä aktiivisuudella. Verrattuna siihen kun pelas joukkuelajeja ja kestävyyskunto oli ihan toista luokkaa. Joku crossfit heebohan on varmaa todella kova muuttomies kun on voimaa ja kestävyyttä, ja koordinaatiota.
 
Vieraissa sanoi:
Metsätöissä ei tarvitse voimaa vaan kestävyyttä. Tuhannesta metsurista ani harva penkkaa satasen. Luultavasti kukaan ei kyykkää 150 kiloa.
Click to expand...
Ei niin, paitsi Jaakko Pessinen nuorempana, joka omasi luultavasti Tuomas Hautalan kanssa samoja esi-isiä genetiikan suhteen.
 
enthy sanoi:
Ite penkkasin 18-vuotiaana natuna 150kg ensimmäisen kerran ja ei ollut mikään kova juttu. Naapuripitäjillä varsinkin ja omallakin kylällä muutama vahvempia ja nekin natuja. Oma näkemykseni on, että mikäli siinä 14-vuotiaana aloittaa nostelemaan ihan tosissaan ja on paloa siihen hommaan, niin ihan järestään se penkki on vähintään sen 150-160kg ennenkuin on täysi-ikäinen paskimillakin geeneillä kunhan vaan oikeasti treenaa kovaa. Siksi aina nähnyt sen vaan vitun laiskana treeninä jos ei treenaavalla nuorella miehellä joku 150kg penkistä nouse. 100 kiloa penkistä pystyy nostamaan ennenkuin munakarvat edes kasvaa jos vaan oikeasti treenaa. Noin nuorena se kroppa kestää pirusti toki siitä voi vanhempana maksaa hinnan.

Eli kyllä näitä 150-200kg kilon penkkaajia 18-22 vuotiaina riitti ainakin siihen aikaan 00-luvun puolivälin jälkeen. 270-300kg vetoja myös. Todella harvaa vaan mihinkään kisoihin kiinnosti mennä. Kaikki vaan treenasi huvikseen vitun kovaa ja keskenään oli tietenkin kovaa vääntöä, että kuka nostaa eniten.
Click to expand...
Paljos sulla on nyt tulokset? Natu penkki 250?

Itse olen harrastanut koko nuoruuden eri urheilulajeja ja kamppailulajeja. Olin myös lahjakas eri liikunta lajeissa. Ja muistan kyllä että yläasteella penkistä ei tullut kuin 50 kiloa ja leukoja meni 20. Sitten tuli taukoa treenaamisesta ja 21 vuotiaana alkoi puntin veivaaminen. Penkki jotai 70kg ja mave 120kg. Nyt kymmenen vuotta treeniä takana, ekat neljä syötiin mitä sattui ja nyt viimoset kuusi vuotta syöty paremmin. Penkki 120 ja mave 215. Olen siis varmaan super lahjaton kehonrakennukseen ja voimailuun tai sit en oo vaa vielä treenannu tarpeeksi kovaa 🤔
 
Vieraissa sanoi:
Metsätöissä ei tarvitse voimaa vaan kestävyyttä. Tuhannesta metsurista ani harva penkkaa satasen. Luultavasti kukaan ei kyykkää 150 kiloa.
Click to expand...
Totta ja luultavasti ketään joka tekee käsin raivaussahahommaa ym. ei enää työpäivän jälkeen kiinnosta lähteä kyykkäämään salille. Tai no varmaan sellaisiakin hulluja jostain löytyy. :) Käsittääkseni tekevät kuitenkin sen 6-7 tuntia päivä tai enemmänkin, jos urakoivat. Suurin osa kaiketi tehdään koneellisesti nykyään, mut kai noita itsensä sahaukkona elättäjiä vielä on olemassa.
 
Hammer sanoi:
Mielestäni se on enemmänkin myytti, että bodarit hyytyy muita helpommin ruumillisessa työssä.
Click to expand...

No ei se ihan myytti ole. Olen alalla, jossa tehdään raskasta fyysistä työtä ja silloin tällöin töihin tulee aina bodareita ja täytyy sanoa, että niiden kestävyys on keskivertoa huomattavasti heikommalla tasolla. Ihan hyvin voi sanoa, että sellainen keskiverto tietokonetta hakkaava nuori suoriutuu vähintään yhtä hyvin fyysisestä työstä kuin keskiverto bodari. Isoin ongelma on siinä, että ne luottaa aina liikaa voimiinsa. Ihan lähtien siitä, että kottikärryillä kuljetetaan kamaa paikasta A paikkaan B niin jostain syystä ne bodarit vetää aina jotenkin "voimatyylillä" kauheella repimisellä, niska jäykkänä ja kädet koukussa. Ei kukaan jaksa niitä kärryjä kahdeksaa tuntia kärräillä trapseilla ja haukkareilla. Pitkälti kyse on kuitenkin asenteesta, jos ne bodarit jaksaa sen pari viikkoa painaa niin sitten niillä alkaa se kestävyys olemaan normaalilla tasolla.

_MrSiima sanoi:
Nyt kyllä raudat kevenee jatkuvasti kun työ on tietokonehommaa. Ja pala kasvaa. Tulotaso kylläkin romahti, mutta eipä sitä rahalla mitatakaan sitä fiilistä, jos on tavoitteensa saavuttanut edes hetkellisesti sen jälkeen kun nuoruus pyhitettiin puntinnostolle ja syömiselle.
Click to expand...

Hyvä kirjoitus! Lisään tähän sen verran, että sitten kun se tulotaso nousee siinä tietokonehommassa niin se vasta myrkkyä kehitykselle onkin. Yleensä se menee niin, että tulotaso on sidoksissa työn vastuullisuuteen ja kuormittavuuteen. Nuorena tuli tehtyä fyysisesti raskasta hommaa ja kokemukset on pitkälti samat, mitä kuvailet. Ja vastaavasti myöhemmin tuli tehtyä henkisesti kuormittavaa hommaa ja se fyysisesti raskaan työn vaikutus kehitykseen oli pientä sen rinnalla. Fyysisesti kuormittavan työn vaikutusta pystyy ainakin vähän kompensoimaan syömällä, mutta pitkäaikaisen stressin kuormittavuutta ei voi kompensoida millään. No ehkä pääpompuloilla voisi, niistä ei ole kokemusta. Raskaista treeneistä palautuminen saattoi kestää yli viisi päivää, jona aikana ei voinut tehdä mitään fyysisesti raskasta, korkeintaan kevyitä kävelylenkkejä. Normaalia kevyemmänkin treenin jälkeen puuskuttaa jo portaita noustessa useamman päivän. Kaksi peräkkäistä treenipäivää oli sula mahdottomuus. Lihakset vetää jumiin pienestäkin rasituksesta ja jatkuvasti kolottaa johonkin. Edes kohtuullisen fyysisen kunnon ylläpitäminen pitkäaikaisen stressin yhteydessä on jokseenkin mahdotonta. Sanoisinkin, että ideaalityö tulostavoitteelliselle urheilijalle on juurikin keskituloinen tietokonetyö.
 
Tämä hyllyttäjänyyö mitä teen syö kyllä tosi paljon kun päivän aikana tulee tuhansia nostoja. 10 000 - 15 000 askelta työpäivisin ruokaa saa syödä ihan kunnolla jos aikoo bodatakkin täysillä 😉 viikonloput menee nukkuessa ja palautuessa työrasituksesta 😁 ei tähän pystyy mitään ylimääräisiä säätöjä ottamaan (parisuhde, kaveri suhteet yms)
 
B-Ice sanoi:
No ei se ihan myytti ole. Olen alalla, jossa tehdään raskasta fyysistä työtä ja silloin tällöin töihin tulee aina bodareita ja täytyy sanoa, että niiden kestävyys on keskivertoa huomattavasti heikommalla tasolla. Ihan hyvin voi sanoa, että sellainen keskiverto tietokonetta hakkaava nuori suoriutuu vähintään yhtä hyvin fyysisestä työstä kuin keskiverto bodari. Isoin ongelma on siinä, että ne luottaa aina liikaa voimiinsa. Ihan lähtien siitä, että kottikärryillä kuljetetaan kamaa paikasta A paikkaan B niin jostain syystä ne bodarit vetää aina jotenkin "voimatyylillä" kauheella repimisellä, niska jäykkänä ja kädet koukussa. Ei kukaan jaksa niitä kärryjä kahdeksaa tuntia kärräillä trapseilla ja haukkareilla. Pitkälti kyse on kuitenkin asenteesta, jos ne bodarit jaksaa sen pari viikkoa painaa niin sitten niillä alkaa se kestävyys olemaan normaalilla tasolla.



Hyvä kirjoitus! Lisään tähän sen verran, että sitten kun se tulotaso nousee siinä tietokonehommassa niin se vasta myrkkyä kehitykselle onkin. Yleensä se menee niin, että tulotaso on sidoksissa työn vastuullisuuteen ja kuormittavuuteen. Nuorena tuli tehtyä fyysisesti raskasta hommaa ja kokemukset on pitkälti samat, mitä kuvailet. Ja vastaavasti myöhemmin tuli tehtyä henkisesti kuormittavaa hommaa ja se fyysisesti raskaan työn vaikutus kehitykseen oli pientä sen rinnalla. Fyysisesti kuormittavan työn vaikutusta pystyy ainakin vähän kompensoimaan syömällä, mutta pitkäaikaisen stressin kuormittavuutta ei voi kompensoida millään. No ehkä pääpompuloilla voisi, niistä ei ole kokemusta. Raskaista treeneistä palautuminen saattoi kestää yli viisi päivää, jona aikana ei voinut tehdä mitään fyysisesti raskasta, korkeintaan kevyitä kävelylenkkejä. Normaalia kevyemmänkin treenin jälkeen puuskuttaa jo portaita noustessa useamman päivän. Kaksi peräkkäistä treenipäivää oli sula mahdottomuus. Lihakset vetää jumiin pienestäkin rasituksesta ja jatkuvasti kolottaa johonkin. Edes kohtuullisen fyysisen kunnon ylläpitäminen pitkäaikaisen stressin yhteydessä on jokseenkin mahdotonta. Sanoisinkin, että ideaalityö tulostavoitteelliselle urheilijalle on juurikin keskituloinen tietokonetyö.
Click to expand...
Tämä lienee myös yksilöstä kiinni. Itse kuormitun todella paljon vähemmän aivotyöskentelystä ja kommunikoinnista kuin aivottomasta fyysisestä yksitoikkoisesta touhuamisesta. Sitä stressiähän ei varmaan vähennä se huoli tai fakta, että koko ajan mielessä mitä syö seuraavaksi ja salilla huomaa jatkuvasti kutistuvansa ja voimatasojen väistämättä tippuvan. Voisi olla asia toisin, jos ei salijuttuja harrastaisi ja olisi luontaiseen 70kg olomuotoonsa tyytyväinen kuten nuorempana.

Mutta niin tottakai, tarkoitat nyt sitä täyttä omistautumista uraan tai bisneksiin. Kyllähän sekin polttaa loppuun ihan samalla tavoin kuin ylitreenaaminen, eri mekanismilla vaan, mutta stressitasoista johtuu molemmissa tapauksissa. Kyllähän se on joko tai jos urheilu ja työpanos pitää äärimmilleen viedä molemmat. Tai sitten huono kompromissi.
 
DoomBringer sanoi:
Tämä hyllyttäjänyyö mitä teen syö kyllä tosi paljon kun päivän aikana tulee tuhansia nostoja. 10 000 - 15 000 askelta työpäivisin ruokaa saa syödä ihan kunnolla jos aikoo bodatakkin täysillä 😉 viikonloput menee nukkuessa ja palautuessa työrasituksesta 😁 ei tähän pystyy mitään ylimääräisiä säätöjä ottamaan (parisuhde, kaveri suhteet yms)
Click to expand...
Valehtelet sujuvasti itelles, et vaan saa kavereita tai parisuhdetta ;) Ihan oikeesti joku roti tohon työn raskauden glorifiointiin
 
DoomBringer sanoi:
Tämä hyllyttäjänyyö mitä teen syö kyllä tosi paljon kun päivän aikana tulee tuhansia nostoja. 10 000 - 15 000 askelta työpäivisin ruokaa saa syödä ihan kunnolla jos aikoo bodatakkin täysillä 😉 viikonloput menee nukkuessa ja palautuessa työrasituksesta 😁 ei tähän pystyy mitään ylimääräisiä säätöjä ottamaan (parisuhde, kaveri suhteet yms)
Click to expand...
En tiedä sun työn raskaudesta muuten mut 10 000 askelta ei ole yhtään mitään 🤔
 
goodfellas sanoi:
En tiedä sun työn raskaudesta muuten mut 10 000 askelta ei ole yhtään mitään 🤔
Click to expand...
Mitä mä Japanissa kävelin, niin aika saatanan pitkiä matkoja tule vedeltyä päivän aikana kun vähän päälle 10k tuli. Toki aina löytyy joku maailman kovin jätkä joka vähättelee vain siksi, koska sattuu itse kävelemään 20k ja sitten 10k ei olekaan mitään. Kyllä se nyt vain on kun normaali suomalaisten keskimääräinen askelmäärä on 5k vuorokaudessa. Ton 5k päälle siis salitreenaaja kävelee 5k askelta lisää, tekee kaikki treenit jne. Mutta eihän se ole mitään kun yksi jantteri on asettanut rajan jonnekin missä itse kävelee. Miten jotkut vain niin näkee oman napansa.
 
Back
Ylös Bottom