Markku Uusipaavalniemi ja totuus rahasta

[Jukkah]

En usko, että esimerkiksi Iltalehti olisi mikään kepun aisankannattaja. Uusipaavalniemi vain veti huomion itseensä loikkauksellaan, ja toki toimittajat ryhtyvät sitten penkomaan tällaisen "päivän nimen" asioita.

Itse taas olen sitä mieltä, että päälehdet hs/iltalehti/jne. ovat poliittisia lehtiä. Joten nyt kostetaan, kun meni pettämään keskustan ja koko hallituksen. Siirtymällä oppositio puolueeseen.

On miehen oma vika, että asiat näyttävät olevan aika sekaisin, lisää kaikkea ihmeellistä paljastuu koko ajan.

Tästä olen kyllä samaa mieltä. Ihme paljastuksia kyllä nyt tulee, mitä seuraavaksi? Kohta markulla on uusi Salarakas?

Mutta itse Soinina miettisin vakavasti, pitäis jutella markun kanssa. Mutta mahdollisesti potkis Markun pois jos vielä tulee lisää paljastuksia.

 

[rjs]

Ootteko seurannu lehdistöä olenkaan viime vuosina? Tuo ajojahtihan on keskittynyt melkein yksinomaan keskustan poliitikkoihin.

 

[D.Yates]

No tämä nyt on pikkukämmi, verrattuna Väyrysen jalasmökkiin tai vaikka Kataisen asuinpaikkakuppaukseen: "Uusipaavalniemi sai neljän kuukauden ajalta liikaa korvauksia Hyvinkäällä asumisen mukaan, kuukaudessa 1 315 euroa, kun hän olisi helsinkiläisenä ollut oikeutettu 987 euroon. "

Mikä huolettaa on se, että nuo Markun talouspuheet alkaa lyödä yli.

 

[Limited edition]

http://www.theglobeandmail.com/report-on-business/economy/economy-lab/carl-mortished/printing-euros-may-be-eus-last-hope-to-halt-crisis/article1820046/

Uusiksen ajattelu alkaa tulla pikkuhiljaa yhe enemmän esille.

Itse asiassa tuo on mielenkiintoista, että huhuja liikkuu ja puhutaan rahan painamisesta. Joku taisi jopa jo puhua 2000 miljardista eurosta, tuplasti mitä uusis sanoi. Mikä on sitten todellisuutta ja mikä vain tornihuhua, en tiedä.

Mitä tuohon uusis-uutisointiin tulee, niin mielestäni hesarin toimittaja tekee itsestään naurettavan kun alentuu tällaiseen iltapaskaotsikointiin:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Uusipaavalniemi+j%C3%A4i+kiinni+asuinpaikkahuijaamisesta/1135262108852

Artikkelin lopussa sitten sattuu mainitsemaan, että itse asiassa eduskunnan tilitoimistosta sanotaan sen olleen silkka unohdus...

 

[Herra Mirandos]

Itse taas olen sitä mieltä, että päälehdet hs/iltalehti/jne. ovat poliittisia lehtiä. Joten nyt kostetaan, kun meni pettämään keskustan ja koko hallituksen. Siirtymällä oppositio puolueeseen.


.

Haha...viddu tyhmintä läppää mitä olen aikoihin lukenut.

Päälehdet vihaavat keskustaa tasaisesti. Piste.

 

[TT85]

Haha...viddu tyhmintä läppää mitä olen aikoihin lukenut.

Päälehdet vihaavat keskustaa tasaisesti. Piste.

Näin mäkin olen ymmärtänyt. Ainakin HS, IS kääntynyt kokoomukseen päin mielestäni. Taitaa media hommata Niinistölle presidenti viran.

Paavalniemii on älykäs mutta ei taida olla kovin taitava poliitikko. Nähtäväksi jää tuntuu vaan siltä.

 

[SIC-]

No tämä nyt on pikkukämmi, verrattuna Väyrysen jalasmökkiin tai vaikka Kataisen asuinpaikkakuppaukseen: "Uusipaavalniemi sai neljän kuukauden ajalta liikaa korvauksia Hyvinkäällä asumisen mukaan, kuukaudessa 1 315 euroa, kun hän olisi helsinkiläisenä ollut oikeutettu 987 euroon. "

Mikä huolettaa on se, että nuo Markun talouspuheet alkaa lyödä yli.

Joo toi Kataisen on aika härski. Miehellä on omakotitalo Espoossa ja kaksio Siilinjärvellä. Kirjat on Siilinjärvellä ja korvaukset juoksee :D

 

[skuge]

Mutta itse Soinina miettisin vakavasti, pitäis jutella markun kanssa. Mutta mahdollisesti potkis Markun pois jos vielä tulee lisää paljastuksia.

Mitä se on kämmännyt, itse en nimittäin seuraa iltapäivälehtiä tai uutisia..?

Minä en mistään mitään ymmärrä mutta tää rahasysteemi haisee kyllä ihan vitusti.

Mikä tuossa uusiksen ehdotuksessa kusee...siis että rahan lainaamisen/luonti olisi valtioilla eikä pankeilla ?

 

[Andy]

Vituttaa kun Uusiksellakin paljastui luuranko kaapista. Oli mukavaa kun oli yksi soraääni talouspolitiikassa, mutta kaikki uskottavuus meni kertalaakista sen A-studion jutun myötä.

 

[rjs]

Mikä tuossa uusiksen ehdotuksessa kusee...siis että rahan lainaamisen/luonti olisi valtioilla eikä pankeilla ?

Ai mikä siinä kusee että yksityiset toimijat eivät saisi solmia velkasuhteita keskenään? Kaikkihan siinä kusee.

Uusiksen jutuille voisi olla kannatusta jossain muslimimaassa, rahan lainaaminen korkoa vastaan kun on koraanissa kielletty.

 

[Limited edition]

Ai mikä siinä kusee että yksityiset toimijat eivät saisi solmia velkasuhteita keskenään? Kaikkihan siinä kusee.

Uusiksen jutuille voisi olla kannatusta jossain muslimimaassa, rahan lainaaminen korkoa vastaan kun on koraanissa kielletty.

Tottakai yksityisten toimijoiden pitää saada solmia velkasuhteita, mutta heidän ei pitäisi saada lainata rahaa jota heillä ei oikeasti ole. Suurimmat ongelmathan on syntyneet juuri siitä, että pankit ovat ottaneet liian suuria riskejä.

 

[skuge]

Ai mikä siinä kusee että yksityiset toimijat eivät saisi solmia velkasuhteita keskenään? Kaikkihan siinä kusee.

Ihan kivasti nuo pankit vissiin kuitenkin tuottavat voittoa tuolla toiminnallaan. Eikö valtioiden kannattaisi lähteä tuohon bisnekseen mukaan ? Voitot kuitenkin ilmesesti jaetaan ties mihin pankin sisällä ? ja sitten itketään apua valtioilta kun tulee "odottamaton" kriisi.

Saa korjata ja sivistää. Mut tommosen kuvan nyt nopeesti vilkastuna oon saanut nykytilanteesta.

 

[Mr. Marabou]

Mainittakoon vielä, että pankit tosiaan lainaavat rahaa, jonka joku on tallettunut sinne. Kuitenkin FRB (osakassavarantopankkijärjestelmä) on silti minusta ongelmallinen, sillä pankit lainaavat siinä toisten rahaa (käytännössä ilman suostumusta, sillä harva tajuaa pankkien lainaavan rahaa eteenpäin)

Oletko koskaan kuullut kenestäkään, jolle pankki on ilmoittanut, että tilisi saldo on alentunut, koska lainasimme tallettamiasi rahojasi eteenpäin? En minäkään. Nimittäin jos minä lainaan sinulle rahaa, se tarkoittaa että minulla on vähemmän rahaa käytössäni. Jokainen pankin myöntämä "laina" on aina uutta rahaa, jonka pankki kirjanpidollisin toimenpitein luo.

Osittaisvarantojärjestelmä tarkoittaa, että kun talletan pankkiin esim. 100€ ja mikäli varantovaatimus on 2%, pankki voi luoda uutta rahaa talletukseni perusteella 98€. Pankki ei siis lainaa tallettamastani rahasta mitään. Muutenhan tililläni olisi vähemmän rahaa. Uskomatonta, että olemme antaneet pankeille luvan tällaiseen toimintaan, mutta näin se vain on.

 

[pååtta]

Oletko koskaan kuullut kenestäkään, jolle pankki on ilmoittanut, että tilisi saldo on alentunut, koska lainasimme tallettamiasi rahojasi eteenpäin? En minäkään. Nimittäin jos minä lainaan sinulle rahaa, se tarkoittaa että minulla on vähemmän rahaa käytössäni. Jokainen pankin myöntämä "laina" on aina uutta rahaa, jonka pankki kirjanpidollisin toimenpitein luo.

Osittaisvarantojärjestelmä tarkoittaa, että kun talletan pankkiin esim. 100€ ja mikäli varantovaatimus on 2%, pankki voi luoda uutta rahaa talletukseni perusteella 98€. Pankki ei siis lainaa tallettamastani rahasta mitään. Muutenhan tililläni olisi vähemmän rahaa. Uskomatonta, että olemme antaneet pankeille luvan tällaiseen toimintaan, mutta näin se vain on.

Pankit eivät varsinaisesti luo uutta rahaa, vaan se miten FRB aiheuttaa inflaatiota on se, että sama keskuspankkiraha lainataan useampaan kertaan. Jolloin M0 eli siis se keskuspankkiraha pysyy vakiona, mutta muut raha-aggregaatit paisuvat. Jos kaikki pankin asiakkaat samana hetkenä koettaisivat nostaa tililtään rahaa niin pankki menisi nurin, eli tulisi ns "bankrun", käytönnössä tämä kuitenkin estetään tai koetetaan estää sillä, että keskuspankki lainaa pankille rahaa, eli toimii lender of last resorttina.

 

[Vastizz]

Tässä hyvä artikkeli asiaan liittyen:

http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/93

 

[rjs]

Yhtä paljon kuin pankit "luovat rahaa tyhjästä", rahaa luovat tyhjästä yritykset ja kuluttajat jotka maksavat lainojaan pankeille korkojen kanssa takaisin. Samalla tavalla voisi väittää että rahaa luodaan tyhjästä kun kuluttaja ostaa 5 euron kahvikupin Starbucksista, kun sen kahvikupin materiaalinen arvo on ehkä 50 senttiä: Starbucks-yrittäjä maksaa sitten 4,50 eurosta osan pankille takaisin, ja pankki perii omana voittonaan takaisinmaksusta osan. Eikä tähän rahan tyhjästä luomiseen edes tarvittaisi pankkeja jos kuluttajat ja yritykset voisivat elää ilman lainaamista. Jostain kumman syystä tämä unohtuu aina pankkijärjestelmää kritisoivilta vaihtoehtoihmisiltä.

 

[sivis]

Pankit eivät varsinaisesti luo uutta rahaa, vaan se miten FRB aiheuttaa inflaatiota on se, että sama keskuspankkiraha lainataan useampaan kertaan. Jolloin M0 eli siis se keskuspankkiraha pysyy vakiona, mutta muut raha-aggregaatit paisuvat. Jos kaikki pankin asiakkaat samana hetkenä koettaisivat nostaa tililtään rahaa niin pankki menisi nurin, eli tulisi ns "bankrun", käytönnössä tämä kuitenkin estetään tai koetetaan estää sillä, että keskuspankki lainaa pankille rahaa, eli toimii lender of last resorttina.

Onks tää tarkka operationaalinen kuvaus siitä kuinka järjestelmä toimii? Tarkoittaako keskuspankkirahamäärän kasvu aina hintainflaatiota? En ota mitään normatiivista kantaa siihen miten asioiden PITÄISI olla, mutta mikä on tarkka kuvaus järjestelmän toiminnasta? Siitä olen ihan samaa mieltä, että keskuspankkiraha on ainoastaan oikeaa rahaa (nettovarallisuutta) ja yksityiset pankit voivat luoda ainoastaan luottoja. Itselleni muodostunut käsitys:

Otetaan lähtökohdaksi asetelma, jossa on pelkästään yksityisen sektorin vaihdantasuhteita ilman rahaa. Henkilöllä A on helvetisti oravannahkoja ja hän tarvitsisi tomaatteja. Henkilö B:llä sen sijaan on tomaatteja, mutta ei orvannahkoja. A ja B menevät markkinoille ja vaihtavat hyödykkeitä, A antaa B:lle yhden orvannahan viittä tomaattia vastaan jne. A:lla ei edes ole välttämätöntä olla orvannahkoja, vaan hän voi luvata antaa oravannahan B:lle, kunhan saa sellaisen pyydystettyä, mutta tomaatit hän saa samantien mukaansa. Velkasuhteita voidaan siis luoda ilman rahaa. Velkasuhteita on tutkimusten mukaan myös ollutkin kauemmin kuin rahaa (siis rahaesineitä, kolikkoja jne.)

Kuvioon otetaan mukaan iso, paha, tuhma valtio. Valtio voi tarkoittaa vaikka kuningasta tässä yhteydessä. Kuningas haluaisi tomaatteja, mutta hän ei niitä halua viljellä eikä tehdä mitään muutakaan, jonka seurauksena tomaatteja omistava B suostuisi kuninkaalle niitä luovuttamaan. Kuningas päättääkin, että kaikki kansalaiset on verolle pantava. Hän päättää alkaa laskemaan liikkeelle kolikoita, jotka eivät ole juuri minkään arvoisia, mutta jotka eivät kulu ja joita on mahdotonta väärentää. Kuningas on kolikoiden ainoa liikkellelaskija ja hän määrää, että verot pitää maksaa kyseisissä kolikoissa. Vero voi olla vaikka 10 kolikkoa per pää. Kolikkoja annetaan kansalaisille, jos he suostuvat tuomaan kuninkaalle erilaisia hyödykkeitä, esimerkiksi tomaatteja. Olennaista on myös se, että kuningas päättää kuinka monta tomaattia on yhtä kuin 10 kolikkoa. Näin kansalaiset saavat tätä valtion rahaa ja maksettua veronsa kyseisellä rahalla. Jos he eivät maksa verojaan, kuninkaan sotilaat vievät heidät töihin suolakaivokselle vuodeksi, jolla verot saa myös kuitattua. Seuraavana vuonna sama rumba on taas edessä. Tätä kautta valtion liikkellelaskemasta rahasta tulee koko yhteiskunnan vaihdantasuhteissaan käyttämä yksikkö, koska sille on kysyntää (sillä voi maksaa verot). Edellä mainittu esimerkki on enemmän tai vähemmän fiktiivinen ja todellinen asetelma on toki historian saatossa muuttunut muun muassa demokratian ja muiden höpötysten, kuten erilaisten pankki-instituutioiden myötä. Valtioita on kuitenkin edelleen olemassa, valtion liikkellelaskemaa rahaa on edelleen olemassa ja veroja on edelleen olemassa.

Mikä on siis fiktiivisen tarinan opetus reaalimaailmassa? Valtion liikkellelaskeman rahan arvo perustuu siihen, että sillä voi maksaa verot. Valtio pakottaa kansalaiset toimimaan markkinoilla saadakseen tätä rahaa, jotta he voivat maksaa valtion asettamat verot. Rahaa voi toki käyttää markkinoilla erilaisissa vaihdantasuhteissa, mutta viimekädessä valtion liikkellelaskeman rahan arvo perustuu siihen, että sillä voi maksaa ko. valtion asettamat verot. Valtio voi siis pakottaa yksityiset toimijat velkasuhteisiin, joista verovelvollisuus on tärkein ja koskettaa koko talouden toimijoita. Verovelvollisuus taas yhdistää kaikki talouden toimijat toisiinsa, koska kaikki ovat verovelvollisia.

Nykyisessä rahajärjestelmässä valtio määrittää kirjanpitoyksikön (unit of account) ja laskee liikkeelle keskuspankkirahaa, jota käytetään muun muassa (lopullisena) rahalaitosten välisenä maksuvälineenä. Yksityisten pankkien keskuspankkireservit ovat keskuspankkirahaa ja kirjanpidossa nämä ovat pankin varoja. Koska näiden varojen määrälle ei ole mitään rajoitetta (valtio voi luoda juuri niin paljon keskuspankkirahaa kuin se haluaa) voi pankkikin antaa luottoa käytännössä rajoittamattomasti. Yksityinen pankki ei siis lähtökohtaisesti tarvitse talletuksia voidakseen luoda luottoja, vaikka reservivaatimukset pankin luotonantoa sinänsä rajoittavatkin. Pankit luovat vain luottoa, eivät rahaa. Ainoastaan keskuspankki voi luoda rahaa. Uuden talon rakennuttajalle myönnettävä luotto syntyy pankissa napin painalluksesta. Pankin taseeseen syntyy 300 000 euroa varoja ja jos varat on lainattu diskonttoikkunan kautta, niin 300 000 euron velka keskuspankille (joka siis alunperin loi rahan tyhjästä) - talon rakennuttajalle taseeseen käytännössä samansuuruinen velka ja sama rahamäärä tietenkin varoiksi. Raha ei missään vaiheessa lähde pois pankkijärjestelmästä (ellei sitä nosteta kokonaan käteisenä, joka on harvinaista), vaan vaihtaa ainoastaan tilejä ja paikkoja eri taseissa, kun talon rakennuttaja alkaa käyttää hänelle myönnettyä luottoa talon rakentamiseen. Osakassavarantojärjestelmä ei siis aseta pankkien luotonannolle käytännössä mitään rajoituksia, koska luottona annettu ”raha” palautuu takaisin järjestelmään (joko samaan pankkiin tai toiseen pankkiryhmään, joka joka tapauksessa on osa interbank-järjestelmää) talletuksina. Pankki hankkii yleensä rahoituksen interbank-markkinoilta, mutta jos (horisontaalinen) interbank-järjestelmä kokonaisuudessaan on kuiva rahasta, voi pankki hankkia rahan (vertikaalisesti) diskonttoikkunan kautta keskuspankilta, joka on yleensä ”kalliimpi” vaihtoehto. Jos diskonttoikkunan kautta saatavan velan ja velalliselle määrättävän korkotason välinen marginaali on kuitenkin suotuisa pankille, pankki myöntää lainan. Pankit usein pyrkivät pitämään anto- ja ottolainauksen suhteen kohtuu samansuuruisena, mutta tämä ei ole keskeistä – pankit pystyvät luomaan luottoja rajattomasti. Mitkään reservivaatimukset tms. eivät tätä rajoita. Ne ovat vain korkopolitiikan välineitä. Ongelmia tulee tietenkin vastaan siinä vaiheessa, jos velallinen ei pysty maksamaan velkojaan takaisin. Yksityisiä pankkeja pitäisi siis kyllä kiinnostaa se, että taho, jolle rahaa lainataan, kykenee maksamaan sen takaisin, koska mikä tahansa velka voidaan defaultata. Ainoastaan keskuspankkiraha on todellista nettovarallisuutta.

Valtion pitäisi huolehtia siitä, että kokonaiskulutuksen määrä on olla sellainen, että olemassaolevalla rahalla saataisiin ostettua sillä hetkellä vallitsevaan hintaan kaikki tuotetut hyödykkeet, jotka on sillä hetkellä mahdollista tuottaa. Jos kulutus on liian vähäistä, syntyy työttömyyttä ja hukkakapasiteettia. Liian suuri kulutus taas luo kysyntää, jota ei voida tyydyttää tarjontaa lisäämällä ja joka johtaa kiihtyvään inflaatioon. Valtion velkakirjojen myyntiä ei pitäisi koskaan tehdä varojen keräämiseksi vaan ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että valtio haluaa kerätä pois varoja yleisöltä. Tätä kysyntää pitäisi säädellä julkisella kulutuksella, jossa valtiolla on luotollinen tili keskuspankissa. Kuten varsin hyvin tiedetään, tämä on kielletty useissa maissa. Syytä tälle on loppuen lopuksi vaikeaa sanoa. Esim. indeksihin sidotut etuudet yms eivät selitä tätä kieltoa, koska suurempi määrä rahaa ei välttämättä johda inflaatioon (ainakaan poikkeuksellisessa taloustilanteessa). Näin ymmärrettynä on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää vaatimuksia julkisen sektorin leikkauksista tilanteessa, jossa työttömyys on melko kova. Mitä se julkisen sektorin leikkaaminen auttaa, kun yksityinen sektori toimii alikapasiteetilla ns. tase-taantuman vuoksi ja taloutta uhkaa deflaatio? Eikö hintavakauden ylläpitämisen tulisi päteä myös toiseen suuntaan?

Suurempi rahamäärä taloudessa ei siis välttämättä tarkoita edes inflaatiota, vaikka se perusyhtälö näin väittääkin. Suurempi määrä rahaa taloudessa tarkoittaa uusia bisnesmahdollisuuksia yrityksille ja niillä on kaksi mahdollisuutta reagoida tilanteeseen: joko lisätä tuotantoa tai nostaa hintoja. Hintojen noston vaarana on kuitenkin markkinaosuuksien menettäminen, joten useimmassa tapauksessa firmat lisäävät tuotantoa. Näin ollen julkinen kulutus (ainakin poikkeuksellisissa taloustilanteissa) pitäisi rahoittaa keskuspankin kautta eikä velkakirjoilla tai muilla ”markkinaehtoisilla” järjestelyillä.

Luotonlaajennus (money multiplier) on muuten täynnä virheellisiä oletuksia. Esimerkiksi oletus siitä, että pankki tarvitsisi talletuksia voidakseen luotottaa. Joka ei siis pidä paikkaansa.

So the idea that reserve balances are required initially to “finance” bank balance sheet expansion via rising excess reserves is inapplicable. A bank’s ability to expand its balance sheet is not constrained by the quantity of reserves it holds or any fractional reserve requirements. The bank expands its balance sheet by lending. Loans create deposits which are then backed by reserves after the fact. The process of extending loans (credit) which creates new bank liabilities is unrelated to the reserve position of the bank.

http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?p=1623

Jos tuon edellämainitun linkin lukemisen jälkeen suututtaa niin älkää syyttäkö mua tai tuon kirjoittajaa. Syyttäkää kansantaloustieteen opetusta, jossa ei suostuta esittelemään vaihtoehtoisia talousteorioita. Kansantaloustieteen opetus on Suomessa ja melkein kaikkialla maailmassa äärimmäisen autistista, ts. sisäänpäinkäpertynyttä. Ainoa teoria jota suostutaan vakavasti käsittelemään on uusklassinen talousteoria. Toisin kuin yliopisto-opetuksen pitäisi olla, kansantaloustieteessä on edelleen sama meininki kuin peruskoulu- ja lukio-opetuksessa: oikean vastauksen etsiminen, joka kirjoitettu kirjan loppuosaan. Vaihtoehtoinen ajattelu on kiellettyä. Maailma on jo valmis, kaikki tiedetään ja se on jo kirjoitettu kirjoihin ja kansiin. Ja se on helvetin harmillista se. (Itse asiassa, moni kansantaloustiedettä opiskellut keskivertomaisteri ei tiedä vaihtoehtoisista suuntauksista mitään ja kutsuu niitä kaikkia marxismiksi tai kommunismiksi. :D)

Saa olla toki eri mieltä ja mielellään kuuntelen kommentteja, mutta jos ne ovat tasoa ”se sano Marx, kato se sano Marx!" (tai korvaa Marx Krugmanilla) niin jätä väliin.

 

[pååtta]

No käytännössä vain tarkoitin kuvata miten raha monistuu pankkijärjestelmässä, inflaatiolla tarkoitan siis aina luoton tai (keskuspankki)rahan nettolisäystä, en hintojen nousua.

Nykyinen pankkijärjestelmä siis mahdollistaa luottojen laajan lisäyksen, käytönnössä nykyisin ilman varantovelvoitetta. Käytönnässä talous toimii siten, että meillä on aina tilanne, että luottojen määrä taloudessa kasvaa nopeammin kuin kansantalouden tuotanto. Tämä tarkoittaa sitä, että aina tietyin väliajoin (varmaan jotain 10-15v) meillä taantuma. Tässä ei ole mitään pahaa vaan kyseessä on tilanne jolloin talous tasapainottuu ja liika velka tuhoutuu jolloin taantuman jälkeen on taas mahdollista ponnistaa uuteen bisnessykliin.

Olen luonnollisesti eri mieltä tuosta valtion roolista kokonaiskulutuksen ylläpitäjä. Hintavakaus ei ole toivottaa sillä taantumassa hinnat laskevat tasolle jolloin ihmisillä on taas varaa ostaa tuotteita. Velkadeflaatiota ei pidä pysäyttää, vaan sen pitää antaa tehdä työnsä.

 

[Mr. Marabou]

Pankit eivät varsinaisesti luo uutta rahaa, vaan se miten FRB aiheuttaa inflaatiota on se, että sama keskuspankkiraha lainataan useampaan kertaan.

Pankit luovat vain luottoa, eivät rahaa. Ainoastaan keskuspankki voi luoda rahaa.

Ymmärrän kyllä ajatuksen kulun, mutta asia ei ole näin. En viitsi aloittaa juupas eipäs väittelyä vaan kehotan katsomaan tätä linkkiä ja siitä erityisesti kalvosta 12 eteenpäin:

http://www.scribd.com/doc/31438255/Werner-en-DIIS-17-Mar-2009

Kyseessä on Richard Werner, joka toimii Southamptonin yliopiston professorina ja on julkaissut useita kirjoja sekä tutkimuspapereita. On erittäin harvinaista, että akateemisista piireistä tulee henkilö, joka sekä ensinnäkin tietää miten rahaa todellisuudessa luodaan että toiseksi uskaltaa vielä puhua asiasta julkisesti.

 

[sivis]

Ei millään pahalla, mutta et nimenomaan ymmärrä sitä eroa keskuspankkirahan ja yksityisten pankkien luoman luoton välillä.

Tuo postaamasi linkki ei todellakaan tue väitettäsi, vaan nimenomaan kiistää sen, joskaan sitä ei tehdä kovinkaan selvästi.

Vilkaisin pari mainitsemaasi slidea, ja siellä mainitaan heti, että:

The textbook representation is incorrect: banks are not merely financial intermediaries. They are special, because they create new money ‘out of nothing’= credit creation
This is how 95-98% of our ‘money’ is created – by commercial enterprises.
In other words: the creation of the money supply has been in private, commercial hands for a long time.

Kuten pååtta taisi sanoa, keskuspankkirahan määrä pysyy vakiona, mutta muut raha-aggregaatit paisuvat. Ainoastaan keskuspankki luo rahaa, yksityiset pankit ainoastaan luottoa.

On varsin pätevä syy miksi tuossa slidessa on laitettu sana 'money' lainausmerkkeihin. Itse asiassa, koko termiä ei olisi mun mielestä pitänyt tuossa yhteydessä edes käyttää, vaan puhua vaan luotosta.