AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

Miten paljon huomioit eri somatotyypit (ektomorfi, mesomorfi, endomorfi) ruokavalion ja treenin valinnassa?

Otetaan esimerkeiksi vaikka ääripäät, eli mahdollisimman ”puhtaat” ektomorfit ja endomorfit. Tavoite-esimerkkeinä vaikka i) rasvanpoltto ii) lihaksenkasvatus. Treenimäärä ja muu aktiivisuus vakioitu per viikko tässä ajatusleikissä.

Onko somatotyypit niin merkittäviä kuten monesti kuulee väitettävän? Vai onko ihan huuhaata ja muut asiat (mitkä?) painavat enemmän vaakakupissa?

En ollenkaan, koska somatotyyppeihin toisinaan liitettävät yleistykset eivät kokemukseni mukaan pidä kovinkaan hyvin paikkaansa... ektomorfi ei välttämättä ole hard-gaineri, jokainen mesomorfi ei ole high responder eikä endomorfin näköisillä ole sen enempää ongelmia rasvanpoltossa kuin muillakaan. Eikä noita kai nykyään enää kovin usein merkittäviksi edes väitetä, vaan on laitettu jo samaan koriin kuin veriryhmädieetit sun muut vastaavat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onko järjellistä selitystä sille, että Y-nostot käsipainoilla tuntuvat huomattavasti kevyemmiltä silloin, kun teen ne jalkaprässin huilaustauolla verrattuna siihen, että teen Y-nostot omana suorituksena, jolloin ihan vaan seisoskelen sarjojen välillä?

Eron huomasin sattumalta, kun kerran oli tiukka aikataulu ja tein sen vuoksi Y-nostot jalkaprässin lomassa. Testattu useaan kertaan ja aina sama vaikutus 😃
 
Onko järjellistä selitystä sille, että Y-nostot käsipainoilla tuntuvat huomattavasti kevyemmiltä silloin, kun teen ne jalkaprässin huilaustauolla verrattuna siihen, että teen Y-nostot omana suorituksena, jolloin ihan vaan seisoskelen sarjojen välillä?

Eron huomasin sattumalta, kun kerran oli tiukka aikataulu ja tein sen vuoksi Y-nostot jalkaprässin lomassa. Testattu useaan kertaan ja aina sama vaikutus 😃

Tarkoittaako tämä myös, että kun teet Y-nostot prässisarjojen välissä, että teet ne myös AIKAISEMMIN treenissä, kuin mitä ne tulisivat omana yksittäisenä suoritteenaan? ... koska jos näin, niin eihän tässä sitten mitään ihmeellistä ole. Vaikka täysin eri lihasryhmät kyseessä niin treenissä aikaisemmin tulevien treeniliikkeiden aikana on ehtinyt kumuloitumaan vähemmän hermostollista rasitusta. Treenin alussa on paras paikka treeniliikkeelle ja treenin loppupuolella tulevissa on jo väsyneempi.

Toinen mahdollinen selitys on, että prässisarjojen joukossa tehtynä tulee enemmän palautumisaikaa Y-nostojen sarjojen välissä? Vaikka siinä välissä onkin sarja prässiä, niin Y-nostojen sarjasta seuraavaan kuluu enemmän aikaa kuin jos tekisit ne yksinään. Ainakin hieman hassulta tuntuisi, jos lepäät yksittäisten Y-nostosarjojen välissä niin pitkään, että ehtisit siinä välissä tekemään sarjan prässiä sekä palautumaan siitä seuraavaakin prässisarjaa varten.

Ja mahdollisesti vaikuttamassa on näistä tekijöistä molemmat :giggle:
 
Kumpi on parempi tapa yksi puoli kerrallaan tehtävissä liikkeissä. Jos esimerkkinä tehtäisiin vaikka kulmasoutua käsipainolla niin tehtäisiin kumpikin puoli ensin ja sitten tauko vai tehtäisiin ensin toinen puoli sitten tauko ja sitten vasta toinen puoli?
 
Kumpi on parempi tapa yksi puoli kerrallaan tehtävissä liikkeissä. Jos esimerkkinä tehtäisiin vaikka kulmasoutua käsipainolla niin tehtäisiin kumpikin puoli ensin ja sitten tauko vai tehtäisiin ensin toinen puoli sitten tauko ja sitten vasta toinen puoli?
Eka toinen puoli, sitten perään toinen puoli, sitten alkaa vasta taukoa. En näe mitään järkeä ottaa taukoa eri puolien välille, eihän toista puolta oo edes tehty vielä, joten miksi taukoa siihen?
 
Tai perinteisesti joka toisto vuorotellen vasen oikea vasen oikea jne, kuten nyt yleensä esim. hauiskäännöissäkin tehdään, joten miksei sitä voisi soveltaa kulmasoutuun yms. käsipainoliikkeisiin?
 
Jossain käsipainokulmasoudusss varmaan se asennon vaihtelu joka toiston välissä vaan tuplais sen ajan mitä molempien puolien treenaamiseen menis.
 
Kumpi on parempi tapa yksi puoli kerrallaan tehtävissä liikkeissä. Jos esimerkkinä tehtäisiin vaikka kulmasoutua käsipainolla niin tehtäisiin kumpikin puoli ensin ja sitten tauko vai tehtäisiin ensin toinen puoli sitten tauko ja sitten vasta toinen puoli?

Eka toinen puoli, sitten perään toinen puoli, sitten alkaa vasta taukoa. En näe mitään järkeä ottaa taukoa eri puolien välille, eihän toista puolta oo edes tehty vielä, joten miksi taukoa siihen?

Ilman muuta tauko jokaiseen väliin.
Ensin yksi puoli, lepotauko, toinen puoli, lepotauko, ensimmäinen puoli, lepo, toinen puoli, lepo ... eli eri puolet tehdään tavallaan VUOROSARJOINA, ei supersarjoina.

Järki tässä on siinä, että molemmat puolet pääsevät antamaan tasaisemman suorituksen ja näin ollen saavat tasaisemmin rasitusta osakseen, kun kumpikin pääsee lepotauon perään tekemään. Eikä niin, että jälkimmäisenä vuorossa oleva puoli aloittaa oman sarjansa jo valmiiksi edellisestä sarjasta vielä hengästyneenä yms. Vaikka kyseinen lihas ei edellisessä sarjassa työskennellytkään, niin ei sen tehdyn sarjan vaikutus koko järjestelmälle kuitenkaan nollaa ollut.

Poikkeus vain jos omaa voimaepätasapainon. Silloin voi ottaa heikomman puolen (aina) ensin ja vahvemmalle ei silti ole mikään ongelma tehdä saman verran.

Toki kun lepotauot ripottelee jokaiseen väliin, niin niiden ei tarvitse olla niin pitkiä kuin mitä olisivat, jos tekisi ensin molemmat puolet ja vasta sitten lepäisi... eli jos siihen skenaarioon ottaisi esim. 2min lepoa niin eri puolet "vuorosarjoina" riittää hyvin 1min ... eli työaika vs. lepoaika ei siis eroa kokonaisuutena, vaan on vain molempien puolien kesken tasaisemmin jaettu.
 
On kyllä tärkeä kyky osata tulkita tutkimuksia oikein. Ymmärtää syy seuraus suhdetta.

Nykypäivänä on ihan hemmetisti maalikkoja jotka tulkitsevat asioita aivan väärin tukemaan omia agendojaan. Suosikkini on ollut viime aikoina kehopositiivisuuspiireissä kun kaiveltu esiin tutkimuksia, joiden mukaan geeneillä on vaikutusta lihavuuteen. Tästä sitten omin päin johtopäätöksiä että kalorit sisään ja kalorit ulos teoria ei päde näillä lihavilla vaan ovat geeniensä vankeja eikä asioille voi mitään tehdä. Jos joku väittää vastaan niin linkataan vaan niitä hienoja geenitutkimuksia. Sitten ympärillä olevat hännystelijät isolla joukolla komppaavat tätä.
 
Viimeismpään ig/fb postaukseen ”pienten liikkeiden nousujohteisuus” liittyen:
Toimiiko progressiomallina sarjatauot?
Esim ekalla viikolla 3x10x10kg 3min palautuksilla, seuraavalla 2min ja kolmannella 1min.
 
On kyllä tärkeä kyky osata tulkita tutkimuksia oikein. Ymmärtää syy seuraus suhdetta.

Nykypäivänä on ihan hemmetisti maalikkoja jotka tulkitsevat asioita aivan väärin tukemaan omia agendojaan. Suosikkini on ollut viime aikoina kehopositiivisuuspiireissä kun kaiveltu esiin tutkimuksia, joiden mukaan geeneillä on vaikutusta lihavuuteen. Tästä sitten omin päin johtopäätöksiä että kalorit sisään ja kalorit ulos teoria ei päde näillä lihavilla vaan ovat geeniensä vankeja eikä asioille voi mitään tehdä. Jos joku väittää vastaan niin linkataan vaan niitä hienoja geenitutkimuksia. Sitten ympärillä olevat hännystelijät isolla joukolla komppaavat tätä.
Koko tutkimuskenttä on niin paskaa kun olla voi kun ihmiset saavat valita. Jos tutkimuksia uskoo, niin ei saa syödä mitään, perunasta tulee syöpä, jalat kasvaa vain tekemällä 2 sarjaa ojennuksia kuukaudessa jne
 
Viimeismpään ig/fb postaukseen ”pienten liikkeiden nousujohteisuus” liittyen:
Toimiiko progressiomallina sarjatauot?
Esim ekalla viikolla 3x10x10kg 3min palautuksilla, seuraavalla 2min ja kolmannella 1min.

Ei toimi... sarjapalautusten lyhentäminen ei ole progressiota.
Esim. tämä 3x10x10kg on tasan saman verran työtä lihakselle teit sen sitten 3 tai 2 tai 1 minuutin palautuksilla.
 
Miten tärkeänä näet vielä staattisen venyttelyn saliharjoittelijalle? Ainakin aiemmin olet tainnut suositella, että venyttely kuuluu saliharjoittelijalle palauttavana sekä liikkuvuutta lisäävänä harjoitteluna.

Itse olen siinä käsityksessä, mitä nyt olen jaksanut lukea aiheesta, että varsinkin staattinen venyttely on suht aktiivisille ihmiselle, joka treenaa salilla monipuolisesti laajoilla liikelaajuuksilla varsin ylimainostettua (en sano, että täysin turhaa). Saliliikkeissä kuitenkin tulee jo kuormitettua venyttelyä, oletuksena se että tehdään myös liikkeitä joissa tulee laajoja liikelaajuksia, kyykyt, SMJV, ylätalja/leuanveto yms. Näin nykyinen tutkimustieto taitaa myös sanoa.

En toki väitä, että venyttely on täysin turhaa jos liikkuminen on vähäistä. Mutta nyt kun puhutaan saliharjoittelijasta, joka liikkuu muutenkin niin staattista venyttelyä ei varsinaisesti tarvitse tehdä. Jos liikkuvuuden lisääminen on tavoitteena niin meillä on parempia vaihtoehtoja staattiselle venyttelylle esim. harjoittaa voimaa laajoissa liikkeissä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom