Ensinnäkin kiitokset carcayu:lle hyvästä kirjoituksesta. Olen osittain samaa mieltä ja osittain eri...
Minusta tuntuu, että monella on sellainen uskomus, että on itse keksinyt omat ajatuksensa.
Väitän että näin ei ole vaan suurimmaksi osaksi ajatukset on opittu jostain ulkoapäin. Suurin osa siitä mitä tässä keskustelussa jauhetaan on vain kaikuja siitä mitä aiheesta on historian saatossa puhuttu.
Samaa mieltä. Tosin varmaan eri mieltä siitä, mitä historia tässä tarkoittaa. Historian suuriin ajattelijoihin lukisin esim. Newtonin, Pascalin yms. Heidän näkemyksensä jumalasta taas ovat minusta melko merkityksettömiä. Siihen aikaan ei jumalan olemassaoloa kovin sopinut kyseenalaistaa. Se otettiin annettuna totuutena. Sen jälkeen, ehkä vasta viime vuosisadalla ja sitä edellisellä, on olettu ajattalemaan jumalaakin kriittisemmin ja esim. Einsteinilla on jo enemmän ajatusta.
Ilmeisesti ymmärrämme käsitteen vapaa tahto eri tavalla. Käytän sitä siinä merkityksessä, että ihmisellä on mahdollisuus tehdä epädeterministisiä liikkeitä. Kyse on siis Newtonin lakeja rikkova ilmiö, jossa ihminen poikkeuttaa oman massansa ennaltamäärätyltä radalta, johon liikemääränsäilymislain mukaiset ulkoiset voimat ovat sen asettaneet.
Minäkin ymmärrän vapaan tahdon mahdollisuutena tehdä epädeterministisiä liikkeitä/ ratkaisuja. Meillä taitaa olla kuitenkin ero siinä, mitä käsitämme determinismillä.
Toiminta on edelleen determinististä, eikä riko mitään Newtonin lakeja, jos aivoissa tapahtuu sähköisiä ja kemiallisia reaktioita, jotka saavat lihakset liikkumaan ja näin liikuttavat ihmisruumista, muuttavat suuntaa yms.
Näin ollen uhkailu ja lahjonta on tarpeen ainoastaan silloin jos ihminen voi tehdä vapaita valintoja. Muuten ihminen tekisi automaattisesti ennaltamäärätyllä tavalla.
Uhkailulla, lahjonnalla, palkitsemisella yms. vaikutetaan aivotoimintaan. Se, että se vaikuttaa käytökseen, ei todista vapaata tahtoa.
Vapaan tahdon oletuksella Jumalan suhde ihmiseen olisi samantapainen kuin jääkiekkofanin suhde jääkiekko-otteluun. Pelaajien täytyy pelata epädeterministisesti, että ottelussa on järkeä. Toisaalta peliin täytyy luoda säännöt, jotka rajoittavat pelaajien valintamahdollisuuksia. Muuten ottelussa ei taaskaan olisi järkeä katsojan kannalta. Sääntöjen rikkomisesta pitää rangaista ja hyvästä pelaamisesta täytyy palkita, jotta pelaajien motivaatio suuntautuisi pelin kannalta mielekkäästi.
Olen sitä mieltä, että pelaajat pelaavat deteministisesti. Se, että me emme pysty näkemään kaikkia tapahtumiin vaikuttavia asioita, saatika laskemaan niiden vaikutuksia - ei tarkoita, etteivät ne olisi silti deterministisiä.
Kvanttifysiikassa asiat/ tapahtumat eivät ole deterministisiä, mutta toistaiseksi klassisen fysiikan maailma käyttäytyy deterministisesti. Kvanttifysiikassa tapahtumat voi nähdä todennäköisyyksinä ja aaltofunktiona, mutta se romahtaa siirryttäessä klassisen fysiikan mittakaavaan.
Kaikkivaltius on nähdäkseni hieman termeillä kikkailua, mutta muutama ajatus siitä. Jos ajatellaan että ihmisellä on rajallinen määrä vaihtoehtoja, joista valita on Jumalan mahdollista nähdä kaikki potentiaaliset universumit, joita kustakin valinnasta seuraa. Ihmisen vapaasta tahdosta seuraisi kuitenkin se, ettei Jumala voi päättää mikä potentiaalisista universumeista aktualisoituu vaan tähän vaikuttaa ihminen itse. Tässä mielessä Jumala ei siis olisi kaikkivaltias. Toisaalta jos Jumalalla on mahdollisuus tuhota universumi ja luoda se uudestaan niin tämä täyttäisi nähdäkseni kakkivaltiuden kriteerit. Etenkin jos ajatellaan, että luomisessa Jumala vapaasti asettaa ne reunaehdot ts. fysiikan lait, joiden varaan universumi rakentuu. Silloin Jumala olisi alussa itse asettanut omat rajoitteensa, jotka pätevät siitä eteenpäin hänen mahdollisuuksinsa vaikuttaa ajallisessa elämässä. Nähdäkseni universumissa on nimittäin pakko olla tietty jatkuvuus, että sen voidaan katsoa olevan olemassa. Näin ollen vaikka Jumalalla olisi mahti muuttaa mitä vaan täysin mielivaltaisesti niin tällainen muutos aiheuttasi aiemmin luodun romahtamisen ja jos Jumala haluaa, että aika jatkuu niin hän ei halua peukaloida universumia siten, että se romahtaisi.
Asiat muuttuvat heti paljon järkevimmiksi, jos oletetaan jumala, jolla ei olekaan ihan kaikki valta maan päällä ja taivaassa. Jos sinulla on kaikki valta, niin sinä myös tiedät tulevat tapahtumat. Jos ei, niin olet sidottu aikaan ja fysiikan lakeihin. Jos olet kaikkivaltias, niin täytyyhän sinulla olla kyky astua ajan (ja sen tuomien rajoitusten) ulkopuolelle.
Yllättävää muuten ettei kukaan puuttunut vapaan tahdon olemassaoloon, koska se on yhtälailla myyttinen ilmiö kuin Jumalakin. Nykytiede ei tunne vapaata tahtoa vaan päinvastoin kaikki viittaa siihen, että ihminen liikkuu deterministisesti kuten muutkin universumin massat. Monet ihmiset kuitenkin uskovat omaavansa vapaan tahdon, koska heistä tuntuu siltä, että tekevät päätöksiä omista liikkeistään. Tämä on yksi niistä paradokseista, jotka usein sisältyvät ns. tieteelliseen maailmankuvaan, joka ei sisällä mitään uskomuksia. Varsinkin politiikan kentällä paradoksi tulee räikeästi esille sellaisten tyyppien puheenvuoroissa, jotka toisaalta hehkuttavat kovien tieteiden auktoriteettiä ja toisaalta moittivat huono-osaisia ihmisiä siitä, että ovat omilla valinnoillaan saaneet aikaan köyhän elämänsä.
Yritin tuossa aikaisemmin vähän sivuta vapaata tahtoa. Minä olen sitä mieltä, että vapaa tahto on illuusio.
Itse olen sitä mieltä, että moni huono-osainen on huono-osainen ilman omaa valintaansa. Jos tuon idean kuitenkin hieman yleistää: Jos kaikki on ennalta määrättyä, eikä vapaata tahtoa ole - miksi yrittää vaikuttaa asioihin? Tuo on hieman hankala kysymys. Vastaus on minusta se, että vaikuttamalla voi muuttaa asioita. On ehkä determinististä tuletko pohdinnan jälkeen tehneeksi jotain muuttaaksesi asioita, mutta jos tulet tehneeksi, ne muuttuvat - jos et, niin ne eivät muutu.
Lawrence Krauss muistaakseni joskus kysyttäessä sanoi vapaasta tahdosta jotain tähän tyyliin: En usko, että ihmisellä on vapaata tahtoa (mikään ei viittaa sen olemassaoloon), mutta neuvoni on, että jatkat elämääsi niin kuin sinulla olisi vapaa tahto.
Tietysti kvanttifysiikka saattaa jossain vaiheessa paljastaa jotain epädeterminististä klassisesta fysiikastakin. Kokonaan toinen kysymys on, onko sekään merkki vapaasta tahdosta...
