- Liittynyt
- 27.12.2017
- Viestejä
- 71
Kun biologiaa tarkastelee, niin tulee väistämättä mieleen, ettei tuo suunnittelu ainakaan sitten ole ollut kovin älykästä. Eliöt ovat täynnä typeriä suunnitteluratkaisuja, jotka kyllä ovat odotettavissa evoluution pohjalta.Biologiassa mikään ei ole ymmärrettävää, paitsi suunnittelun valossa.
Eivät ne törmäilekään sattumanvaraisesti.On selvää etteivät sattuman seurauksena törmäilevät molekyylit voi kasata supertietokonetta.
Ihmisellä on taipumuksena nähdä kaikkialla suunnittelua. Se ei tarkoita, että sitä olisi.Tosiasiassa ei voida selittää miten mitkään biologiset järjestelmät olisivat voineet ’kehittyä’, mutta jokainen voi nähdä miten käytännössä kaikki mitä katsomme, kätkee sisäänsä valtavasti suunnittelua.
Paperi ja painomuste eivät ole elollisia olentoja. Nyt puhutaan evoluutiosta.Evoluutioteoriassa väitetään olevan vain aukkoja joita ei toistaiseksi ole pystytty ratkaisemaan. Siinä on kuitenkin periaatteellinen aukko. Jos väitän että paperi ja painomuste keskenään tuottavat sanomalehden - itsestään kun tarpeeksi kauan odottaa - jokainen ymmärtää että väite on pelkkä iso aukko.
Ei ole. Mutaatiot tuovat monimuotoisuutta.Mutaatiot ovat tekstinkäsittelyvirheitä solun käyttöohjeissa. Mutaatiot tuhoavat systemaattisesti geneettistä informaatiota – aivan kuten tekstinkäsittelyvirheet tuhoavat kirjoitettua informaatiota. Vaikka on olemassa joitain harvoja hyödyllisiä mutaatioita, vahingolliset mutaatiot ovat lukuisampia – mahdollisesti miljoonan suhde yhteen. (J. Sanfordin mukaan) Siten hyödyllisten mutaatioiden huomioimisesta huolimatta mutaatioiden kokonaisvaikutus on musertavan vahingollinen. Mitä enemmän mutaatioita, sitä vähemmän informaatiota. Tämä on mutaatioprosessin perusperiaate.
Ei ole.Säteily aiheuttaa mutaatioita ja ydinsäteilyjen vaikutusalueella mutaatioiden määrä kasvaa. Niillä alueilla syntyy epämuodostuneita ja jo syntyessään syöpää sairastavia vauvoja. Tämä on evoluution väitetyn mekanismin pitkän tähtäimen kehityssuunta.
Jos valinnalla ei ole vaikutusta niihin, ne eivät ole huonoja.Ylivoimainen enemmistö huonoista mutaatioista on sellaisia, joita kertyy jatkuvasti, ne ovat aivan liian hiuksenhienoja – niiden vaikutus on aivan liian pieni – jotta valinnalla olisi vaikutusta niihin.
Eikö tämä logiikka ole ristiriidassa ylemmän lainauksen (haitallisista mutaatioista) kanssa?Kääntöpuolella taas lähes kaikki hyödylliset mutaatiot (siinä määrin, kuin niitä ilmaantuu) ovat riippumattomia valintaprosessista, koska ne poikkeuksetta aiheuttavat biologiseen toiminnallisuuteen vain pikkuriikkisiä lisäyksiä.
Taas ei.Siitä syystä useimmat hyödylliset mutaatiot ajautuvat pois populaatiosta ja ne kadotetaan, jopa kiivaan valinnan aikana.
Näin on. Sukupuutto on sääntö ja selviytyminen on poikkeus.Arviolta 95–99 prosenttia koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon.
John Sanford on luonnollisesti sitä mieltä, että elämä on nuorta, koska hän on young earth creationist. Hän uskoo maailmankaikkeuden olevan (todisteista huolimatta) n. 6000 vuotta vanha.Geneettisen entropian (kaikki perimät rappeutuvat) ongelma on voimakas todiste siitä, että elämän ja ihmiskunnan täytyy olla nuori. Genetiikan professori John Sanfordin mukaan geneettinen entropia on mahdollisesti myös perustavaa laatua oleva mekanismi selittämään sukupuuttoprosessia. Menneisyyden ja nykyisyyden sukupuuttoon kuoleminen voidaan ymmärtää parhaiten, ei niinkään ympäristömuutoksen, vaan mutaatioiden kasautumisen avulla.
Reinikainen on samaa kategoriaa Puolimatkan ja Sanfordin kanssa. He eivät tee tiedettä tai etsi totuutta, he pyrkivät etsimään omaa kreationistista näkökulmaansa puoltavia seikkoja ja sivuuttamaan kaiken muun. Etenkin noilla suomalaisilla on tieteellinen anti tässä asiassa ihan olematonta.Lääketieteen tohtori Pekka Reinikaisen mukaan
Oletko esim. Reinikaisen ja Sanfordin kanssa samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeus on n. 6000 vuotta vanha?
Viimeksi muokattu: