Biologian ytimessä on informaatiota, kirjoitettua tekstiä. Bill Gates on sanonut että DNA on kuin tietokoneohjelma, mutta paljon monimutkaisempi kuin mitä Microsoft pystyy valmistamaan.
Avaruudesta etsitään älykästä viestiä, mutta sitä ei löydy. Älykäs viesti löytyy kaikkien biologisten organismien soluista. Siellä on rakennuspiirustukset!
Usein hoettu väittämä kuuluu: ’Biologiassa mikään ei ole ymmärrettävää, paitsi kehitysopin valossa.’ Tämä ei pidä paikkaansa. Uskon että jos ideologiset syyt unohdetaan, on totuus täsmälleen päinvastainen: Biologiassa mikään ei ole ymmärrettävää, paitsi suunnittelun valossa. On selvää etteivät sattuman seurauksena törmäilevät molekyylit voi kasata supertietokonetta.
Tosiasiassa ei voida selittää miten mitkään biologiset järjestelmät olisivat voineet ’kehittyä’, mutta jokainen voi nähdä miten käytännössä kaikki mitä katsomme, kätkee sisäänsä valtavasti suunnittelua.
Evoluutioteoriassa väitetään olevan vain aukkoja joita ei toistaiseksi ole pystytty ratkaisemaan. Siinä on kuitenkin periaatteellinen aukko. Jos väitän että paperi ja painomuste keskenään tuottavat sanomalehden - itsestään kun tarpeeksi kauan odottaa - jokainen ymmärtää että väite on pelkkä iso aukko.
Mutaatiot ovat tekstinkäsittelyvirheitä solun käyttöohjeissa. Mutaatiot tuhoavat systemaattisesti geneettistä informaatiota – aivan kuten tekstinkäsittelyvirheet tuhoavat kirjoitettua informaatiota. Vaikka on olemassa joitain harvoja hyödyllisiä mutaatioita, vahingolliset mutaatiot ovat lukuisampia – mahdollisesti miljoonan suhde yhteen. (J. Sanfordin mukaan) Siten hyödyllisten mutaatioiden huomioimisesta huolimatta mutaatioiden kokonaisvaikutus on musertavan vahingollinen. Mitä enemmän mutaatioita, sitä vähemmän informaatiota. Tämä on mutaatioprosessin perusperiaate.
Säteily aiheuttaa mutaatioita ja ydinsäteilyjen vaikutusalueella mutaatioiden määrä kasvaa. Niillä alueilla syntyy epämuodostuneita ja jo syntyessään syöpää sairastavia vauvoja. Tämä on evoluution väitetyn mekanismin pitkän tähtäimen kehityssuunta.
Luonnonvalinta auttaa kyllä. Se poistaa joukosta pahimmat mutaatiot. Tämä hidastaa mutaatioiden aiheuttamaa rappeutumista.
Lisäksi, hyvin harvoin syntyy hyödyllinen mutaatio, jolla on tarpeeksi iso vaikutus tullakseen valituksi – josta seuraisi jokin sopeutunut muunnos tai jonkin asteista hienosäätöä. Tämä auttaa myös rappeutumisen hidastamisessa. Valinta kuitenkin karsii huonoista mutaatioista vain murto-osan. Ylivoimainen enemmistö huonoista mutaatioista on sellaisia, joita kertyy jatkuvasti, ne ovat aivan liian hiuksenhienoja – niiden vaikutus on aivan liian pieni – jotta valinnalla olisi vaikutusta niihin. Kääntöpuolella taas lähes kaikki hyödylliset mutaatiot (siinä määrin, kuin niitä ilmaantuu) ovat riippumattomia valintaprosessista, koska ne poikkeuksetta aiheuttavat biologiseen toiminnallisuuteen vain pikkuriikkisiä lisäyksiä. Siitä syystä useimmat hyödylliset mutaatiot ajautuvat pois populaatiosta ja ne kadotetaan, jopa kiivaan valinnan aikana. Lenskin kolibakteerikokeesta nähdään että: "Vaikka bakteerit läpikävivät maljaa kohden miljoonia mutaatioita 20 000 ensimmäisen solunjakautumisen aikana, Lenskin mukaan vain 10–20 mutaatioista oli hyödyllisiä, ja vain 100 kaikista hyödyllisistä ja selviämisen kannalta yhdentekevistä mutaatioista jäi geeneihin" (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolibakteeri )
Valinta hidastaa mutaatioista johtuvaa rappeutumista, mutta se ei kykene edes aloittamaan rappeutumisen pysäyttämistä. Jopa kiivaassa valinnassa, evoluutio kulkee väärään suuntaan – kohti sukupuuttoa!
Arviolta 95–99 prosenttia koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuutto) Kokeilkaapa mitä löydätte esimerkiksi google haulla: Helsingin sanomat sukupuutto. Edellä linkatussa wikipedia artikkelissa lukee: " Eurooppalaiset uudisasukkaat tappoivat Tasmaniassa eläneen pussihukan sukupuuttoon." Nykyisen käsityksen mukaan väite on vähintään osittain virheellinen. Aamulehti uutisoi 12.12.2017 (
https://www.aamulehti.fi/uutiset/su...gurun-pussi-ja-se-muistutti-koiraa-200598781/ ) "... australialaiset tutkijat ovat päässeet tutkimaan sukupuuttoon kuolleen lajin geeniperimää. Melbournen yliopiston tutkijat eristivät DNA:ta yli 100- vuotiaalta pussihukan pennulta ... Tulokset ovat hämmästyttäviä: pussihukan selviäminen ei olisi ollut itsestään selvää ... pussihukalla oli erittäin huono geneettinen perimä ... Jos pussihukat olisivat elossa ... olisivat ne erittäin herkkiä erilaisille taudeille"
25.7.2017 Aamulehdessä uutisoitiin otsikolla: "Miesten sperman laatu heikkenee entisestään: yhä useamman miehen siemenneste ei ole kelvollista suvun jatkamiseen." Aamulehden mukaan syytä syytä sperman laadun heikkenemiselle ei tiedetä.
https://www.aamulehti.fi/maailma/mi...-ole-kelvollista-suvun-jatkamiseen-200284858/
Geneettisen entropian (kaikki perimät rappeutuvat) ongelma on voimakas todiste siitä, että elämän ja ihmiskunnan täytyy olla nuori. Genetiikan professori John Sanfordin mukaan geneettinen entropia on mahdollisesti myös perustavaa laatua oleva mekanismi selittämään sukupuuttoprosessia. Menneisyyden ja nykyisyyden sukupuuttoon kuoleminen voidaan ymmärtää parhaiten, ei niinkään ympäristömuutoksen, vaan mutaatioiden kasautumisen avulla.
Lääketieteen tohtori Pekka Reinikaisen mukaan DNA tutkimuksen myötä voidaan laskea, että 100 pysyvää sairautta syntyy joka sukupolvessa, noin 20 vuodessa. 30 000:sta sairaudesta 6 000 on varmuudella mutaatioiden aiheuttamia ja Reinikainen uskoo, että loputkin sairaudet ovat. (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Reinikainen )
Kolibakteeria liikuttaa kuusi pientä sähkömoottoria. Vaikka bakteerin moottoria on tutkittu intensiivisesti, biokemistit eivät ole saaneet selville sen toiminnan kaikkia yksityiskohtia. (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siima ) Moottoreiden voimalla bakteeri liikuttaa itseään 65 kertaa itsensä mittaisen matkan sekunnissa. Lenskin kokeessa havaittu bakteerien koon olennainen kasvu johtui siitä, että osa moottoreista sammui. Näin bakteerit alkoivat käyttää enemmän energiaa koon kasvamiseen. Koon kasvu johtui siis ominaisuuksien surkastumisesta. Koko ei kasvanut juuri tämän surkastuman mahdollistamaa määrää enemmän: "Suurin osa koon kasvusta tapahtui 2 000 ensimmäisen sukupolven aikana" (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolibakteeri)
Wikipedian mukaan: "33 127 jakautumisen jälkeen eräs populaatio, joka on ristitty Ara-3:ksi pystyi hyödyntämään kasvuaineen
sitraattia, mihin normaali
E. coli ei pysty"
Matti Leisolan mukaan kolibakteeri kykenee käyttämään sitruunahappoa ravintona kasvaessaan hapettomissa olosuhteissa joten sillä on olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti sitruunahapon hyväksikäytölle. Hapen läsnäollessa kolibakteeri ei kuljeta sitruunahappoa soluun. Bakteerilta puuttuu permeaasi joka aerobisissa olosuhteissa kuljettaisi sitruunahapon soluun. Bakteerin soluseinässä on kuitenkin useita permeaaseja, jotka kuljettavat dikarboksyylihappoja. Mutaatio yhdessäkin tällaisessa kuljetusproteiinissa riittää muuttamaan bakteerin sellaiseksi että sitruunahapon kuljetus onnistuu. Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla
jo olemassa olevassa rakenteessa(Evoluutiouskon ihmemaassa s194)
Nimimerkki aleksein mukaan geneettisen informaation lisääntyminen populaation sisällä on todistettu kerta toisensa jälkeen.
Kasvien geenimuuntelua tehdessä kasvin geneettisen informaation määrää voidaan lisätä. Jotkut bakteerit voivat siirtää DNA "lauseita" toisilleen. Tässä on kuitenkin kysymys jo valmiiksi olemassaolevan informaation siirtymisestä toiseen eliöön, ei uuden syntymisestä. Matti Leisolan mukaan vuonna 2012 uutisoitiin ensimmäisen kerran uuden geenin syntymisestä. Hänen mukaansa kyse oli kuitenkin olemassaolevan geenin kahdentumisesta, joista toisessa oli heikentynyt sivuaktiivisuus. Hän vastaa suoraan väitteeseesi tässä pätkässä
View: https://www.youtube.com/watch?v=M2weVebLIG0&t=6s
Jos olet eri mieltä, anna lähde. Itse en äkkiseltään edes löytänyt Leisolan mainitsemaa uutista.
Perinnöllinen muuntelu ilman mutaatioita on hyvin rajallista. Esimerkiksi mäyräkoiran jalat ovat mutaation seurausta. " Mäyräkoiralle jalostettu
ruston kasvuhäiriö eli matalajalkaisuus altistaa sen selkärangan
välilevytyrälle eli mäyräkoirahalvaukselle. Välilevytyrää sairastaa noin joka viides mäyräkoira eli 19 % koirista. Välilevy
tyrässä välilevymassa purkaantuu selkäydinkanavaan aiheuttaen selkäytimeen painevaurioita. Oireena on voimakas selkäkipu, muut kipukohtaukset, takajalkojen heikentyneestä asento-tuntoaistista johtuvat asentovirheet tai takaraajojen halvaantuminen. " (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mäyräkoira ) Tätä on mutaatioiden todellisuus. Mutaatiota ei saa pois mäyräkoiria jalostamalla. Susista voi jalostaa mäyräkoiria mutta mäyräkoirista ei voi jalostaa susia koska geneettinen perimä jalostuksessa tehdyn tarkoituksellisen ankaran "luonnonvalinnan" seurauksena on köyhtynyt. Minä en ole muuttamassa maailmaa, en ole ensimmäinen, ainut, enkä todellakaan viimeinen joka näin ajattelee. Darwin julkaisi kirjansa lajien synty 1859. Tuolloin ei oltu edes löydetty geeniä. Genetiikka on kuitenkin asian ytimessä kun kysytään voiko luonnonvalinta selittää lajien synnyn.