- Liittynyt
- 12.10.2006
- Viestejä
- 1 022
Eihän mulla nyt mitään vahvoja todisteita voi olla 2000 vuoden takaisista tapahtumista
Kyllä Einsteinin elosta ja olosta on parin tuhannen vuodenkin päästä varmasti aika paljon eksaktia aineistoa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eihän mulla nyt mitään vahvoja todisteita voi olla 2000 vuoden takaisista tapahtumista
Miten yksi ja ainoa "ihminen" on käynyt kuussa ja muut eliöt, parhaimmatkin niistä koputtelevat kivellä tai kepillä = simpanssi
Aika tavallinen änkyräateistin teksti. Jos sulla on yhtään "tieteellinen maailmankuva" niin hyväksyt tiedeyhteisön vahvan konseksuksen Jeesuksen historiallisuudesta.
Minusta tuntuu, että ihmisistä on yksinkertaisesti mukava uskoa. Todisteet tai niiden puute häiritsee aika vähän ihmisen uskomista, kun hän on oman totuutensa valinnut.
Mieleeni nousee kysymys, että miksi ihmeessä kukaan uskoisi Raamatun kertomukseen Jeesuksen tekemistä ihmeistä ilman vahvoja todisteita.
Tässä kannattaa otta huomioon Miken joskus esilletuoma ehdotus, että jospa Jumala pelaakin sairasta peliä (niin kuin tuntuisi tekevän koko ajan kun maailman menoa katselee) ja erottaa jyvät akanoista tällä tavalla, mutta käänteisesti verrattuna siihen mitä kristinusko opettaa. On niitä jotka sokeasti uskovat eivätkä osaa ajatella omilla aivoillaan ja sitten on epäilijät joilla on oma järjenjuoksu ja jotka ovatkin tuonpuoleisessa voittajia ja "tyhmempi aines" lähetetään helvettiin. Tällaisen mallin todennäköisyys olisi sama kuin perinteisen mallin ja todennäköisyyksien lopputulema nolla. Et voita mitään uskomalla.Pragmaattisista argumenteista voisin mainita vielä Pascalin vedonlyöntiargumentin. Kristinuskon "totuudellisuuden" todennäköisyyden tarvitsee olla vain marginaalisesti positiivinen, jolloin odotettu hyöty on niin suuri, että usko on rationaalinen valinta. Tai toisin muotoiltuna uskomalla Jumalaan voitan kaiken, mutten menetä mitään. Tai vielä toisin muotoiltuna, uskoni on hyödyllistä jo tässä elämässä, sillä se lisää onnellisuuttani ja mahdollinen tuleva elämä on "lisäbonus".
Seuraavassa lyhyesti uskonnonfilosofiassa esitettyjä argumentteja jumaluskon puolesta:
-Alvin Platingan 1960-luvulla esittämä modaalinen ontologinen argumentti
-tietoisuusargumentti (tietoisuus ja mieli pakenee fysikalismia; ehkäpä jumala kuuluu samaan kategoriaan)
-hienosäätöargumentti
-kosmologiset argumentit; tomistiset argumentit, riippuvuusargumentit ja Kalam-argumentit (miksi universumi on olemassa, kun yhtä hyvin se voisi olla olematta)
Kumulatiivisesti nämä argumentit luovat nähdäkseni tarpeeksi vahvat perusteet jonkinlaiselle jumaluskolle. Ateismi edellyttäisi, että universumi olisi itse itseään synnyttävä ja ylläpitämä. Näin ei kuitenkaan nykytietämyksen mukaan ole vaan universumilla olisi alku.
Oli kyllä iso pettymys kun olin odottanut tämän näkemistä jo vaikka kuinka kauan. En jaksanut katsoa loppuun asti kun tuntui, että kyseinen dokkari on vain ylipitkäksi venynyt traileri.
Sattumalta katoin pienen pätkän ja tuli tunne että tämä on uskovaisten tekemä mollausdokumentti, jolla uskotellaan että ateismi on samanlaista aivopesua kuin uskovaisuuskin.
Yksi aivopieru jäi erityisesti vaivaamaan. Keskustelussa Dawkinsin kanssa Krauss sanoi, että jos uskonnossa on yksi asia väärin niin koko homma joutaa roskakoriin. Dawkins sitten myötäili tätä. Katsoin tämän kohdan vielä kaksi kertaa.
Toivon todella, että olin niin väsynyt, että ymmärsin jotain väärin.
Usko tyydyttää emotionaalisia tarpeitani. Tutkimusten mukaan uskonnolliset ihmiset ovat muita onnellisempia ja selviytyvät elämän vastoinkäymisistä paremmin. Usko antaa minulle paikan maailmassa. Kristinuskon mukaan jokainen on arvokas luojan luotuna ja armo on mahdollista saada ilman tekoja. Nämä ovat kauniita ja lohdullisia ajatuksia.
Jossain vaiheessa keskustelua tuli esiin, että monella henkilökohtainen usko perustuu omakohtaisiin mystisiin kokemuksiin. Olisi mukava kuulla oletko kasvanut jakamiisi ajatuksiin vai löytänyt uskosi matkan varrelta kokemusten tai filosofoinnin tuloksena?
Vastasin nyt kysymykseesi...
Tämä ei tarkoita, että kaikki Jeesuksesta kertovat tarinat olisivat legendaa. Jeesuksen opetuslapset pitivät häntä hyvin erityislaatuisena opettajana ja uskoivat hänen ylösnousemukseen. Raamatusta voikin löytää eräitä uskoa vahvistavia tekijöitä. Yksi on tosiasia siitä, että ensimmäiset opetuslapset ja kristityt uskoivat Jeesuksen ylösnousemukseen (jopa uskonnoissa ihmisen ylösnousemus on aika poikkeuksellista). Toinen on kristinuskon "alkuräjähdys": juutalaisuudessa ja roomalaisessa kulttuurissa ristiinnaulitsemista pidettiin hyvin häpeällisenä, jonka järkevältä tuntuva seuraus olisi voinut olla kristinuskon hiipuminen. Ristiinnaulitsemisen seuraus oli kuitenkin kristinuskon räjähdysmäinen kasvu. Kolmas voisi olla kertomas tyhjästä haudasta. Pidän kuitenkin luonnollisia selityksiä paljon uskottavimpina. Onneksi kuitenkaan kukaan ei voi ehdottamalla varmuudella sanoa, että opetuslapset olisivat olleet väärässä, ja uskolle jää tilaa.
Pragmaattisista argumenteista voisin mainita vielä Pascalin vedonlyöntiargumentin. Kristinuskon "totuudellisuuden" todennäköisyyden tarvitsee olla vain marginaalisesti positiivinen, jolloin odotettu hyöty on niin suuri, että usko on rationaalinen valinta. Tai toisin muotoiltuna uskomalla Jumalaan voitan kaiken, mutten menetä mitään. Tai vielä toisin muotoiltuna, uskoni on hyödyllistä jo tässä elämässä, sillä se lisää onnellisuuttani ja mahdollinen tuleva elämä on "lisäbonus".