Jos ei usko raamattuun, niin miten voi uskoa jumalaan? Onhan ainoa kirjallinen esitys jumalasta juurikin raamatussa. Lainailempas muutaman kun haluat: Luuk. 12:47 (Jeesus puhuu) "Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.", Matt. 27:51-53 ilmoittaa monen ihmisen nähneen jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen henkiin heränneet kuolleet, jotka vaelsivat Jerusalemin kaduilla, mutta kukaan Jerusalemin asukas ei kokenut tapausta dokumentoinnin arvoiseksi, eivätkä historioitsijat tai Raamatun muut evankeliumit ole tapahtumasta lainkaan tietoisia.
Ei tee hommasta liian vaikeaa, senkus uskoo vaan. Toki raamatulla on merkitystä, kullekkin "omalla tavallaan" ja miten sitä tulkitaankaan. Tarkoitin tuossa aikaisemmin, että porukka lainaa tuota raamattua niin kuin se raamattu olisi se uskon kohde. Uskon kohde on Jumala ja Jeesus, ei se raamattu. Ei tää mitään ydinfysiikkaa ole. Tärkeintä lienee, että uskoo lähimmäisenrakkauteen, Jeesuksen seikkailuihin ja Jumalaan. Eipä siitä nyt sen vaikeempa tarvitse tehdä itselleen. Yksittäiset lainaukset on aika tylsiä, ne ei ole raamatun pointti. Noi oli vielä aika kesyjä ja tylsiä lainauksia vieläpä. Eipä noissa lainauksia mitään ihmeellistä ole, aika tulkinnan varaisia. Jos joku tietää, että näin pitäisi tehdä esim. nyt vaikka herralle ja jos ei tee, niin kai siitä joku rangaistus tulee, väkivalta varmaan ollut tuohon aikaan aika klassikko rangaistus. Toinen lainaus on niin tulkinnanvarainen, että ei kiinnosta tulkita itse. Tuommoiset yksittäiset lainaukset vievät pois "uskon ydintä", eli lähimmäisenrakkauteen ja Jeesukseen uskomista. Raamattu on kokonaisuus, jonka tärkein pointti käsittääkseni on lähimmäisenrakkaus ja sitä kautta hyvät hommat. Ei sitä kaikkea nyt kannata ihan kirjaimellisesti ottaa, helpottaa huomattavasti uskoa kun keskittyy tärkeisiin asioihin, kuten lähimmäisenrakkauteen (toistoa).
Pascalin vaaka- kortti esiin jälleen. Mistä tiedät tietyn jumalan olevan se oikea? Kyse ei tässäkään ole oikeasta uskosta vaan peliteknisestä kikkailusta itsekkään hyvän vuoksi.
En tiedä, mistä kukaan tietää? Toisaalta minulla on joitakin kokemuksia siitä, että tämä on se oikea. Jos ei ole, niin sitten ei ole, mitä menetin? En yhtään mitään. Jos ei tätä Jumalaa ole, niin ei ole muitakaan. Ainakin tää Jumala vaikuttaa fiksummalta, kuin islamin runkkari. Juu, melkonen vesselihän tää Jumala oli tuolla Vanhassa Testamentissä, onneksi tuli Poika seikkaillee ja helpottaa vähän uskomista, niin voi vähän nauttiakkin elämästä ;).
No sitten ei ole, ei se mua haittaa. En mitään häviä, jotain voin saada. Mitä väliä, että se on itsekästä? Elän parhaani mukaan lähimmäisen rakkautta noudattaen ja toivon, että Jeesuksen kautta homma pelastuu ja jos se ei Hänelle riitä, niin sitten toivotaan että tiede oli oikeassa ja ketään ei ollut.
Edelleenkin, miten ääri-islam eroaa mistään muusta vastaavasta ääriuskonnollisesta ajattelusta? Kehitys olisi luultavasti jo ajat sitten tuhonnut kristinuskon, mikäli inkvisitio ei olisi puuttunut peliin. Lähimmäisenrakkaus löytyy muualtakin. Miksi uskoa mihinkään johon ei ole todisteita? Miten voit olla järkiuskova jos myönnät ettei siinä ole mitään järkeä.
Jos ei osaa erottaa (ääri-)islamia muista valtauskonnoista, niin on aika spede. Tapahtuu sitä perseilyä muuallakin, kuten katolisessa kirkossa tms. mutta onhan toi islam oikein todellinen syöpä, joka pitäisi hävittää maapallolta. Muissakin ääriuskonnollisissa ajatteluissa tapahtuu perseilyä, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin ääri-islamissa, jota vielä paljon enemmän kuin jotakin muuta ääriuskonnollisuutta. Miten ois vaikka terroriteot (paljonkos esim. kristinuskon nimeen tapetaan tällähetkellä, toki jotain, mutta ei mitään verrattuna islamiin), naisten oikeudet, sharia-laki ja mitä näitä nyt on..
Lähimmäisenrakkautta löytyy toki muualtakin ja se on hyvä. Sen takia uskonkin, että myös esim. ateisti voi olla hyvä ja sitä kautta mahdollisesti pelastua, jos niin on tarkoitettu. Tai ainakin itse uskon, että henkilö A), joka on olevinaan kristitty, mutta perseilee ja sitten henkilö B), ateisti, mutta elää lähimmäisenrakkautta noudattaen on hyvässä positiossa jotakin varten.
No esimerkiksi siksi, että uskosta voi saada paljon tai ainakin jotakin itselleen. Kuten vaikka tukea vaikeina hetkinä, henkistä voimavaraa jne. Tai vaikka siksi, että pitää elämää merkityksellisenä. Varmaan vaihtelee yksilöiden välillä, mutta ainakin järjellisesti ajateltuna uskonto on luotu ihmisen tarpeeseen selittää jotain, mitä se ei osaa selittää ja myös ihmisen henkistä puolta tukemaan. Jos hyötyy esim. lisäextra henkisestä tasapainosta, niin mikä ettei? Monesti näkee esimerkiksi vanhuksia, jotka saavat tietynlaisen rauhan, koska "tietävät" että kuoleman jälkeen sitä mennään taivaaseen. Vaikka kaikki olisikin ollut lopulta paskaa, niin saipahan vanhus levolliset viimeiset hetken maan päällä.
Helposti. Uskon ja saan hyödyt esim. henkiselle tasapainoille. Voi vaikka etsiä "hienoja vinkkejä" heikkona hetkenä tai sitten vaan jotain ilosanomaa, esim. joskus rukoilla jonkun asian puolesta jos se vaan sattuu tuntumaan hyvältä. Mitään ei menetä, jotain voi saada. Miksipä ei siis etsiä Jumalaa, jos siitä hyötyy jotakin vaikka vaan maanpäällä henkisen tasapainon puolelta tms.. miten nyt kukakin homman ajattelee.
"Te" teette uskon jotenkin elämää rajoittavaksi tai heikentäväksi. Sellaista se ei ole "järkevässä muodossa", vaan se on yksi mahdollisesti tukeva osa elämää.
Hirvittää ajatellakin miten yleistä esim. insesti ja pedofilia ja raiskaukset ja kaikki muut julmuudet oli tuohon aikaan.. 
