Jumala korjas sen virheen..jokaisella on vaan valinnanvapaus että ottaako Jeesuksen sydämeensä asumaan vai palveleeko tämän maailman ruhtinasta eli perkelettä ja pysyy tuomion alla.
Miksi jumala alunperin sitten teki tällaisen "virheen", joka piti jollain tavalla sitten korjata? Hänhän on itse kuulemma täydellinen ja kaikkitietäväinen. Tähän perustuen tuollaisia "virheitä" ei vain tapahdu. Jos tapahtui, niin kyseessä oli sitten erehdys. Onko jumala sitten kuitenkin erehtyväinen? Eikös raamatussa todeta, että jumala luotuaan ihmisen, eläimet, ympäröivän maailman yms., hän tarkasteli kättensä jälkiä ja totesi, että hyvää jälkeä tuli. No luotu ihminen sitten muutti pelin kulkua melko radikaalisti. Vituiks meni.
Ymmärrän hyvin ettei usko "maistu" ja tunnu mielekkäältä silleen järjellä ajatellen. Uskossa ja uudestisyntymisessä tapahtuu ihme, näkymätön asia mikä kuitenkin on konkreettinen henkimaailman tasolla ja siten täyttä konkretiaa kokemuksena sille joka uudestisyntyy. Samoin on Raamatun luvun suhteen, se on vaan kirjoitusta ja onton tynnyrin kuminaa jollei Pyhä Henki avaa ja tee sitä eläväksi ihmiselle.
Vielä kerran. Miksi juuri sinun uskontosi, jumalasi ja pyhä kirjasi on se ainoa ja oikea. Voiko uudelleensyntyä siis jonkin toisen maailman jumalan, vaikka jonkin hindujen yhden jumalan "puoleen"? Veikkaukseni on se, että vastaus on: muut jumalat eivät ole todellisia, jolloin heidän pyhät kirjansa ovat myös "fiktiivisiä".
Sitten vielä yksi tällainen juttu, että mites sitten esimerkiksi ihminen, joka ei ole ikinä kokenut mitään muuta kuin pahuutta elämässään? Esimerkiksi lapsi jonka persoonallisuus ja identiteetti kehittyy sellaisten vanhempien vaikutuksen alaisena, jotka pahoinpitelevät sekä fyysisesti että henkisesti. Ja kyllä, nämä ongelmat esiintyvät sekä uskonnollisissa että ei-uskonnollisissa perheissä. Tällöinhän lapsi oppii, että "rakkaus" on esimerkiksi lyömistä ja seksuaalista hyväksikäyttämistä. Eikä tuo asia suoraan korjaannu sillä, että kasvetaan aikuiseksi. Nyt jos joku tulee sinulle tällöin sanomaan, että "Jumala on rakkaus", ihminen assosioi tuon "rakkauden" väkivaltaan. Miten kuvittelette, että ihmisellä on kykyä kokea mitään "uudelleensyntymistä" ja tarkastella, että hommat korjaantuu uskomalla johonkin yliluonnolliseen, jonka väitetään rakastavan sinua, koska olet hänen luomansa yksilö? Lupaus ikuisesta elämästä ei tässä kohden juurikaan kiinnosta pätkän vertaa.
Eilen kävin katsomassa stand uppia, jossa eräs esiintyjä sanoi hyvän pointin. Jos kerran jumalalle homous on niin suuri kauhistus, niin miksei hän voinut luoda pers´reikää kolmiomalliseks ja mulkkua neliöks? Tällöin tästä ongelmasta ei tarvitsisi edes puhua.
