Heikki M. sanoi:
Täydellisyys on suhteellista.
Selvä
Väittäisin, että verrattuna ihmisen aikaansaannoksiin luonto on lähellä täydellistä.
Mikä on se "täydellinen", jota lähellä luonto on? Se on hieno lukea, että joku jopa ymmärtää sanan täydellinen täydellisesti.
Ajatelkaa maapallon puolustusmekanismeja saasteita vastaan. Ajatelkaa, miten aivonne ovat monimutkaiset ja ainakin omasta mielestäni täydellisesti toimivat.
Toksikologit ja neurologisesti sairaat ihmiset saattavat olla hieman toista mieltä yllämainituista asioista.
Ajatelkaa, miten maapallo on juuri oikealla etäisyydellä auringosta ja oikealla nopeudella kiertoradallaan. Kokemusperäisesti sanottuna sattuma ei synnytä tälläisiä asioita. Suunnitelmallisuus ja äly ovat nimittäviä tekijöitä luonnossa.
Niin ja ajatella, että yksi seitsemästä planeetasta on juuri 155 milj. kilometrin päässä auringosta. Ihan helvetin ihmeellistä. Eikä mitenkään voi olla sattumaa sekään

Varsinkaan kun kaveri vielä puhuu kokemusperäisenä näistä asioista. Oletko montakin aurinkokuntaa luonut, puhumattakaan parista elämää sisältävästä planeetasta ja niiden asukkaista. Kiirettä on varmaan pitänyt.
Kehitysopin mukaan luonnonvalinta säilyttää sattuneet hyödylliset mutaatiot ja kun ne lisääntyvät syntyy uusia lajeja.
Evoluutioteorian mukaan hyödylliset mutaatiot
kasautuvat ajan myötä populaatiossa ja tätä kautta evolutiivinen kehitys on mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että haitalliset mutaatiot
häviävät tai vähenevät populaatiosta - ne eivät ole tulevien sukupolvien rasite, jos haitalliset mutaatiot ovat liian haitallisia - toisin sanoen fataaleja eli tappavia. Lisäksi muuttuvissa olosuhteissa piilevästä haitallisesta mutaatiosta saattaa tulla hyödyllinen mutaatio.
Oletetaan, että edes yksi tuhannesta mutaatiosta olisi edullinen, vaikkei näin olekaan.
Oleta sinä mitä haluat, kun heittelet näitä lukuja päästäsi. Tiedätkö edes mitään solubiologiasta, solujen mutaatioherkkyyksistä, eksoni ja intronialueiden eroista tai DNA:ta korjaavasta yli 20 polymeraasientsyymistä?
Tiedätkö, kuinka todennäköistä on, että esiintyy kaksi edullista mutaatiota peräkkäin? Yksi miljoonasta.
Edelleen täyttä paskaa. Älkää uskoko mitään lukuja mitä Heikki M:ltä alkaa tulemaan. Yksikään ihminen ei pysty laskemaan mikä mutaatio on hyödyllinen tai haitallinen tulevaisuudessa. Me tiedämme ainoastaan sen, että vakavat mutaatiot karsiutuvat luonnosta, toisinsanoen yksilöt eivät ole elinkelpoisia tai kuolevat nopeasti.
Siltikään kahdesta peräkkäisestä mutaatiosta ei ole sellaisenaan hyötyä. Niiden täytyisi esiintyä oikeassa järjestyksessä ja oikeassa paikassa.
Täyttä paskaa. Miksei yhdestä mutaatiosta ole hyötyä? Mihin perustuu tämä luku kaksi?
Otetaan tästä esimerkki. Kehitysopin mukaan silmä on kehittynyt pigmenttipilkusta. Sinänsä edullisesta mutaatiosta ei ole hyötyä, jos se olisi tapahtunut mykiössä, verkkokalvossa tai kovakalvossa, kun sen olisi pitänyt tapahtua värikalvossa. Ihmisen silmässä on 18 pääosaa. Kuinka todennäköistä on, että näissä osissa tapahtuu 10 peräkkäistä myönteistä mutaatiota yhdenkään kielteisen pääsemättä väliin kumoamaan myönteisten vaikutusta ja että tämä tapahtuu oikeassa järjestyksessä? Vastaus 3572 ja 39 nollaa perään. Tämä esimerkki on karkeasti yksinkertaistettu, sillä se ei vielä kerro sitä, miten monimutkainen elin silmä on.
Ylläolevassa jutussa on vain yksi asia totta. Silmän kehitys on todennäköisesti kehittynyt pigmenttipilkusta. Pigmenttipilkulla kun ei ole vielä verkkokalvoa tai muita kehittyneen kamerasilmän ominaisuuksia. Silmän kehitys on todennäköisesti tapahtunut myös asteittain, eikä yhdellä hyppäyksellä, jota kreationistit koittavat niin sujuvasti aina selvittää näillä todennäköisyyslaskemillaan.
Muista nyt se kasautuva valinta.
Valoa havaitseva pigmenttipilkku on todennäköisesti kehitynyt asteittain monimutkaiseksi. Järjestyksessä näin:
- Havaitaan valoa (mikrobit, protistat)
- Pigmenttipilkkukasaumat havaitsevat heikon liikkeen (Platyhelmithes, laakamadot)
- Pigmenttikasauma on alkanut erilaistua ja tunnistaa heikosti liikkeen ja muodon (Nilviäiset, äyriäiset)
- Erilaisten silmien erilaistuminen alkaa kamerasilmiksi ja verkkosilmiksi
Sen sijaan esimerkki kertoo, kuinka hullua on ajatella silmän kehittyneen itsestään.
Ehkä sinun mielestä hullua. Onneksi on olemassa sinnikkäitä ja uteliaita tutkijoita, joita kiinnostaa asia: "Onkohan silmä voinut mahdollisesti kehittyä ilman jumalaa."
Suunnittelu vaatii suunnittelijaa.
Mikä ihmeen suunnittelu? Ainiin mehän olemme täydellisiä olentoja... luonto on täydellinen ja sitä rataa.
Jopa Charles Darwin myönsi teoriansa järjettömyyden tarkastellessaan silmää: "Olettamus, että silmä kaikkine jäljittelemättömine laitteineen, joiden tarkoituksena on sovittaa polttopisti eri etäisyyksille, päästää sisään erisuuruisia valomääriä ja oikaista pallomuodosta ja värityksestä johtuvia erehdysksiä, on muodostunut luonnollisen valinnan vaikutuksesta , tuntuu, myönnän sen, peräti järjenvastaiselta." (Lajien synty, 2. painos, s. 233.)
Darwin ei ollut muuten perillä modernista genetiikasta nykyisellä tavalla kuin me. Hän ei tiennyt perinnöllisyyden molekyylibiologisista prosesseista yhtään mitään.

Suotakoon hänelle se anteeksi.
Hiukan vielä hyödyllisistä ja haitallisista mutaatioista. Kun tuossa tekstissäsi väität, että hyödyllisiä mutaatioita ei käytännössä ole ja "todistitkin" sen matemaattisesti, niin miksi flunssavirusta vastaan ei ole vielä keksitty rokotetta? Se perkeleen tauti kun jyllää täällä pohjolassa joka vuosi.
Olikos se nyt niin, että siinä viruksessa tapahtuu mutaatioita, jotka muuttavat viruksen pintaproteiinien rakennetta niin ettei immuunijärjestelmä pysty tunnistamaan niitä => Virus voi lisääntyä. Tuntuu aika hyödylliseltä mutaatiolta viruksen kannalta. Miten tämä voi olla mahdollista vaikka juuri matemaattisesti todistit sen mahdottomaksi?
Tässä tämä meidän "teoria".
Joo siinähän se edelleen porskuttaa vai onko montakin tieteellistä julkaisua julistanut kreationismin uuden aallonharjan jyräävän vanhat biologiset teoriat alleen?