Maailmankaikkeus (Ei voi käsittää)

[Kai Nalo]

Taas iltana eräänä eksyin herkkänä hetkenä miettimään tämän maailmankaikkeuden olemusta. Ihminen on niin mitätön hiirenpaska (todella mitättömän hiiren) tässä universumissa että kun sitä rupeaa miettimään, niin mielenterveysongelma ei ole kaukana.

Lainaan tähän tekstiä:

Aurinkokunnan läpimitta on noin 100 AU. Astronominen yksikkö (eli tähtitieteellinen yksikkö, lyhennys AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään lähinnä aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149,6 milj. km.

Paremmin aurinkokunnan kokoa havainnollistaa ajatusleikki, jossa mittakaava on kutistettu helpommin hahmotettavaksi: jos kuvittelemme, että Aurinko olisi käsissämme olevan jalkapallon kokoinen, olisi maapallo nuppineulan nupin kokoinen. Se sijaitsisi 30 metrin päässä Auringosta. Jupiter, viides planeetta Auringosta, olisi tällöin 150 metrin päässä ja uloin planeetta, Pluto, peräti kilometrin päässä Auringosta.

Aurinkokuntaa ympäröi ennen lähimpiä tähtiä ja mahdollisia toisia aurinkokuntia vähintään 270 000 AU:n säteellä tyhjä avaruus. Jos jatkamme edellistä ajatusleikkiä, olisi lähin tähti samassa mittakaavassa toinen jalkapallo Afrikan eteläkärjessä.

Lähde: Tähtiakatemia

Sitten kun ajatellaan, että yhdessä galaksissa (aurinkokunta) on satoja miljardejä tähtiä (jalkapalloja), joilla on siis omat planeettansa (nuppineulan päät)

Vielä kun laajennamme ajattelua niin maailmankaikkeudessa on miljardeja galakseja, galaksijoukkoja, galaksiryhmiä. Kaikissa siis satoja miljardeja tähtiä.

uuh..tässä vaiheessa rupeaa aina ahdistamaan.

Tästä voi tietenkin aina heittää ikuisen kysymyksen: onko naiivia ajtella, että me olemme ainoat tässä maailmakaikkeudessa? No sillä tuskin on merkitystä, mutta täytyy sanoa, että vaikka läski olenkin, niin edes kerran elämässään voi tuntea itsensä todella pieneksi.

laitan vielä oheen linkin Hubblen ottamaan kuvaan tuolta jostain. Kuvassa on mieletön määrä galakseja, kuva vastaa kuvitellusta taivaankannesta n. hiirenpaskan kokoista aluetta.

Hubblesite.org

On se maailma ihmeellinen paikka, herkistyn taas :itku:

 

[reinhardt]

uuh..tässä vaiheessa rupeaa aina ahdistamaan.

Minusta taas tuollaiset asiat on pikemminkin rauhoittavia. Toisaalta minusta nyt on rauhoittavaa ajatella sitäkin, että kun kuolen, sen jälkeen ei ole mitään. Ei yhtään mitään. ts. pidän kaikkia normaalien ihmisten rauhoittavia kuoleman jälkeinen elämä -ajatuksia ahdistavina. No joo,

 

[Kai Nalo]

Minusta taas tuollaiset asiat on pikemminkin rauhoittavia. Toisaalta minusta nyt on rauhoittavaa ajatella sitäkin, että kun kuolen, sen jälkeen ei ole mitään. Ei yhtään mitään. ts. pidän kaikkia normaalien ihmisten rauhoittavia kuoleman jälkeinen elämä -ajatuksia ahdistavina. No joo,

Niin, tarkotin lähinnä sitä, että minua ahdistaa sen kaiken käsittämättömyys. Ajatellaan, että tämä meidän aurinkokunnan halki (100 000 valovuotta) valolta kestää kulkea 100 000 vuotta! Sehän absurdia...

Sitten kun katsoo noita hubblen kuvia joissa on ~200-500 galaksia...satatuhatta valovuotta halkaisija, monilla paljon enemmän..

Se ahdistaa, ei voi tajuta.

edit. Ehkä tää olis pitänyt laittaa tonne "maailman isoimmat koneet"-trediin :lol2:

 

[Aimo]

Se ahdistaa, ei voi tajuta.

Mun mielestä toi enemmänkin vapauttaa, kuin ahdistaa. Vaikka kuinka haluat olla oman piirisi pikku_napoleon, niin muista aina oma mitättömyytesi tässä maailmankaikkeudessa. Opettaa nöyrtymään, kun hieman oppii ymmärtämään omaa paikkaansa, vaikka pelkästään tällä "nuppineulan kupolissa".

 

[Kai Nalo]

Mun mielestä toi enemmänkin vapauttaa, kuin ahdistaa. Vaikka kuinka haluat olla oman piirisi pikku_napoleon, niin muista aina oma mitättömyytesi tässä maailmankaikkeudessa. Opettaa nöyrtymään, kun hieman oppii ymmärtämään omaa paikkaansa, vaikka pelkästään tällä "nuppineulan kupolissa".

Vielä tarkennan. Minua ahdistaa se, että ansiat ovat niin vaikeita käsittää, ei se että maailmankaikkeus on niin iso.

Ajatele, että katsomme menneisyyteen. Se minkä nuo hubblen kuvat näyttävät on todellisuudessa tapahtunut melkoisen kauan sitten. Hubble havaitsi juuri hyvin kaukaisen supernovan. Tuo supernova kekkaloi siellä tyyliin 200 000 miljoonaa vuotta ennen maailmankaikkeuden alkua, en muista aikaa tarkasti, mutta se on vanhin havainto koskaan.

Lisää mikä ahdistaa. Mustat Aukot. Ajattele, että mustaaukko on pimeää ainetta jonka massa, ja vetovoima ovat niin suuret, että se imee itseensä tähtiä. Se imee itseensä valon. Ymmärrätkö nyt idean, ei minua ahdista oma asemani täällä, vaan juuri em. kaltaiset absurdit ajatukset. Olen liian tyhmä tajutakseni kaiken tuon.

 

[Neuvostoliitto]

KLIP...Paremmin aurinkokunnan kokoa havainnollistaa ajatusleikki, jossa mittakaava on kutistettu helpommin hahmotettavaksi: jos kuvittelemme, että Aurinko olisi käsissämme olevan jalkapallon kokoinen, olisi maapallo nuppineulan nupin kokoinen. Se sijaitsisi 30 metrin päässä Auringosta. Jupiter, viides planeetta Auringosta, olisi tällöin 150 metrin päässä ja uloin planeetta, Pluto, peräti kilometrin päässä Auringosta...KLAP

Näin ajateltuna ei tämä maailma niin isolta tunnu. Tulipa ahdas olo, pakko päästä pois...

 

[Heavy-rock]

Olen liian tyhmä tajutakseni kaiken tuon.

Älä välitä, kaikki tähän mennessä eläneet ovat olleet liian tyhmiä ymmärtääkseen kaiken tuon

Vakavasti, on se vaan aika mielenkiintoinen toi kaikki. Mut se mitä Huble havaitsi, ei se ennen maailmankaikkeutta ollut, vaan sen sytymän jälkeen, mut kuitenkin... Kauvan kauvan sitten eräässä kaukaisessa kalagsissa :-) Nojoo.

Eniten minua ahdistaa se, että jonain päivänä.. tai no, ei silloin enään päiviä ole, mut kuitenkin, on kaikki tähtien polttoaina palanut loppuun. Jäljellä on vain mustia-aukkoja ja ehkä yksinäinen eksynyt fotoni sielä täällä. Tämä siis jos maailmankaikkeus ei romahda kasaan.

Ihan pimeetä. Mut tollasista asioista on tehty monia mielenkiintoisia ja kansantajuisia kirjoja. Esim ajan lyhyt historia ja maailmankaikkeus pähkinän kuoressa on hyviä. Kirjastosta varmasti löytyy lisää :-)

 

[Kai Nalo]

Vakavasti, on se vaan aika mielenkiintoinen toi kaikki. Mut se mitä Huble havaitsi, ei se ennen maailmankaikkeutta ollut, vaan sen sytymän jälkeen, mut kuitenkin... Kauvan kauvan sitten eräässä kaukaisessa kalagsissa :-) Nojoo.

:-)

Sori, tottakai jälkeen...snat skaisin

 

[BonBon]

pelkkää matematiikkaa, turha siitä on stressiä ottaa

 

[drone]

Aiheeseen liittyen suosittelen kiinnostuneille Carl Saganin Cosmos-sarjaa, eli siis parikymmentä vuotta sitten telkkariin tehtyä dokumenttisarjaa maailmankaikkeuden syntyyn ja rakenteeseen liittyvistä asioista. Ihan mielettömän hyvin tehty, eikä ajan hammas ole juurikaan jaksoihin purrut. Joidenkin jaksojen loppuun on tosin lisätty lyhyt "päivitys" näissä netistä löytyvissä juhlapainosversioissa.

 

[Aimo]

Vielä tarkennan. ..Snap cracle ja pop... Ajattele, että mustaaukko on pimeää ainetta jonka massa, ja vetovoima ovat niin suuret, että se imee itseensä tähtiä. Se imee itseensä valon. Ymmärrätkö nyt idean, ei minua ahdista oma asemani täällä, vaan juuri em. kaltaiset absurdit ajatukset. Olen liian tyhmä tajutakseni kaiken tuon.

Eihän sitä tänä päivänäkään kukaan vielä ymmärrä, joten huolet pois. Muista, että olemme suurinpiirtein eilen laskeutuneet lajina vasta puusta - osa ei vieläkään. Yleisestihän on kaksi tapaa selättää hämmennys:

1) Allokoida omia resursseja tiedon hankkimiseen asiasta ja sen ymmärtämisen yrittämisestä. (joo, tämän osalta himpun vaikeaa)

2) Jättää asia omaan rauhaansa ja keskittyä siihen omaan vanhaan piiripienipyörii -elämään

Suosittelen poikkeuksetta kohtaa 1. ,vaikka sen haastavuuden luulen ymmärtävänikin. Tieto on mukavaa, ymmärtäminen on mullistavaa!

 

[Rinkku]

Lisää mikä ahdistaa. Mustat Aukot. Ajattele, että mustaaukko on pimeää ainetta jonka massa, ja vetovoima ovat niin suuret, että se imee itseensä tähtiä. Se imee itseensä valon. Ymmärrätkö nyt idean, ei minua ahdista oma asemani täällä, vaan juuri em. kaltaiset absurdit ajatukset. Olen liian tyhmä tajutakseni kaiken tuon.

Tästä saa aika tarkkaan meikäläisen elämänfilosofian ns. rinkku-suomi sanakirjan avulla:

musta = anus
tähtiä = kyrpiä
valo = sperma
absurdit = perverssit
tyhmä = runkkari

 

[Kai Nalo]

Tästä saa aika tarkkaan meikäläisen elämänfilosofian ns. rinkku-suomi sanakirjan avulla:

musta = anus
tähtiä = kyrpiä
valo = sperma
absurdit = perverssit
tyhmä = runkkari

hohohohoho :lol2: :lol2:

Pääasia on, että ahistaa...

:pyllyreikäahdistus:

 

[Heavy-rock]

Tästä saa aika tarkkaan meikäläisen elämänfilosofian ns. rinkku-suomi sanakirjan avulla:

musta = anus
tähtiä = kyrpiä
valo = sperma
absurdit = perverssit
tyhmä = runkkari

Kai Nalo, musta tuntuu, ettei sul oo tosiaankaan hätäpäiviä minkään asian, tai asian ymmärtämisen suhteen

 

[Kai Nalo]

Kai Nalo, musta tuntuu, ettei sul oo tosiaankaan hätäpäiviä minkään asian, tai asian ymmärtämisen suhteen

Täytyy myöntää, että tuli hiukan freudilainen olo tuon Ringsiden syväluotauksen jäljiltä.

 

[Nogood]

Nuo on mittakaavoja jotka kyllä tajuaa kun aikansa pähkäilee, luulisin.
Mitat menee sitten samassa suhteessa alaspäinkin, atomeihin, kvarkkeihin ja mitä niitä onkaan...
Maailmankaikkeushan "alkaa" alkuräjähdyksestä joka sattui kauan sitten. Minä olen pähkäillyt sitä että mitä oli ENNEN alkuräjähdystä. Tähän on turha sanoa ettei mitään koska ei ollut aikaakaan.
Jostainhan se materia/energia siihen kutistuneeseen kimppuun on tullut? Mistä? Miksi?
Olisi jotenkin helpottavaa jos uskoisi jumalaan, mutta sitten tulee kysymys että mistäs se jumala on tullut? Ja miksi?
Meikäläisen pienillä aivoilla logiikka menee näin; on atomit ja siitä ylöspäin olevat mittakaavat maailmankaikkeuteen saakka. Ja sitten mittakaavat jatkuvat ylöspäin jossa on jokin superuniversumi joka muodostuu useista maailmankaikkeuksista jne jne...
Semmoinen myös hiljentää kun tietää että melkoisella varmuudella avaruudessa on muuta älykästä elämää, mutta voi olla että ihmiskunta ei koskaan saa näihin yhteyttä, välimatkoista johtuen.
Vaikka saisikin jonkun kontaktin, vastaus menee perille kauemmin kuin koko ihmiskunnan ikä...

 

[Aimo]

Tuu Rinkku pois sieltä lääkekaapin luota, jookos!? :jahas:

 

[jamaan]

Nuo on mittakaavoja jotka kyllä tajuaa kun aikansa pähkäilee, luulisin.
Mitat menee sitten samassa suhteessa alaspäinkin, atomeihin, kvarkkeihin ja mitä niitä onkaan...
Maailmankaikkeushan "alkaa" alkuräjähdyksestä joka sattui kauan sitten. Minä olen pähkäillyt sitä että mitä oli ENNEN alkuräjähdystä. Tähän on turha sanoa ettei mitään koska ei ollut aikaakaan.
Jostainhan se materia/energia siihen kutistuneeseen kimppuun on tullut? Mistä? Miksi?

Mitat menee myös juuri suhteessa, eli oikeestaan ei ole mitään iso tai pientä vaan kaikki suhteutettuna toisiin... jännää kun miettii miten iso maailmankaikkeus on meihin mutta oikeasti se ei sinällään ole minkäänkokoinen jos ei olisi mitään mihin suhteuttaa.

Myös tota oon (niinkuin varmaan kaikki) että miten jotain olisi aina voinut olla tai voinut syntyä itsestään, ja tulin siihen lopputulokseen ettei ihminen voi ainakaan oikealla tavalla edes ymmärtää sitä, koska aivot toimii kuten tietokone eli pitää olla vastakohdat jotta sun aivot pystyy muodostamaan jonkun käsitteen, eli ihminen ei voisi ymmärtää sitä että jotain olisi aina ollut tai olisi syntynyt tyhjästä, ..hmm ei pysty selittää mutta ehkä joku tajuaa, eli koko ihmisen maailmankuva ja kaikki perustuun vain ihmisen tapaan ajatella, vaikka mikään täällä ei ole kuten näyttää yms.

Sitten vielä että me ymmäretään vain oliko kolme ulottuvuutta, vaikka jotkut tiedemiehet taisi väittää että on olemassa 11ulottuvuutta, eli meidän ympärillä voi olla mitä vaan mitä me vaan ei tajuta, esm jos meillä ei olisi näköä me ei voitaisi tietää että voi nähdä, voi olla vaikka mitä tapahtumia meidän ympärillä mihin meillä ei ole aisteja vain.

 

[Kai Nalo]

Nuo on mittakaavoja jotka kyllä tajuaa kun aikansa pähkäilee, luulisin....

Juu, kyllä ymmärtää sen eksaktin mitan, mutta ymmärtää sen kokonaisuuden valtavuus. Ymmärtää se valtava energia, painovoima, tiheydet ja ne massat mitkä täällä vaikuttaa.

Lainaan tähän taas tähtiaikatemiaa:

Kuvittele olevasi maailmankaikkeuden ja ajan alussa, jolloin kaikki universumin materia oli kutistunut pisteeksi, pienemmäksi kuin nuppineulan pää. Pisteessä vallitsi tiheys ja kuumuus, jotka olivat niin äärimmäisen suuria, että niitä ei voida kuvailla

Tämä ns. singulariteettipiste räjähti silmänräpäyksessä ja siihen pakkautunut aine alkoi laajeta kaikkialle. Räjähdystä kutsutaan Big Bangiksi, tai kotoisammin alkuräjähdykseksi.

No tää on tietty tuttua tekstiä monelle, mutta ajankin takaa tämän kaiken jäsentelyä niin että kokee olevansa edes pikkuisen perillä kaikesta.

Enivei tähän on nyt tullut muutamia tosi hyviä kirjoituksia, jotka todella paljastavat sen, että maailmankaikkeus on todellakin kiehtova ja hämmentävä kokonaisuus.

Harmi vaan, että kaikkeen ei voi saada vastausta.

Haluan elää ikuisesti!

 

[Hannibal]

Kyrpiä anukseen? Taas? Rinkku, kehityksesi kiertää kehää.

KOKEILE SUKKAPUIKKOA! JA MULKKUUN!