Maailman suurimpia koneita!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ironchef
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Kivan kokoinen vesivoimaturbiinin lapa...

takaa:
bulb1.jpg


edestä:
bulb2.jpg


Ja imuputki jonka sisään turbiini tulee

saugrohr.jpg
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
uusikuva_3.jpg


kuljetus8.jpg





Ei nyt aivan pieniä kuljetuksia...
 
Kuvia Grand Coulee padosta jenkeistä.

build11.jpg


Siinä saanut muutaman pultin vääntää momenttiin...


build07.jpg

Siinä hieman mielikuvaa, mitä kokoluokkaa tuo pato on...

tb_gun-lg.jpg


Suurin ase. (onkohan ollut jo?) Tarvi mm. 500 hengen miehistön toimiakseen...

grand_slam_2.jpg


Suurin pommi, "Grand Slam" by RAF. Painoa vaivaiset 22,000 paunaa, eli hieman vajaat 10 000kg... siinä on meinaan sitten räjähdysainettakin kerrakseen.



Suurin mörssäri
morser06.jpg


tässä "piipun" sisältä otettu kuva

morser14s.jpg
 
Mörssäri sana tulee muistaakseni sanasta mortar, eli kyseessä on kranaatinheittimen periaatteella toimiva vehje vissiin, eli erilainen kuin tykit. Joku KRH:n tai tykistön alik tai koksu voi varmaan tarkemmin asiaa valaista, jos jaksaa.
 
iivili sanoi:
Mörssäri sana tulee muistaakseni sanasta mortar, eli kyseessä on kranaatinheittimen periaatteella toimiva vehje vissiin, eli erilainen kuin tykit. Joku KRH:n tai tykistön alik tai koksu voi varmaan tarkemmin asiaa valaista, jos jaksaa.
Click to expand...

Siis tykkihän mörssärikin on, mut sen ero on ampumakulmassa joka on yli 45astetta. Kehitettiin alunperin heittämään suuri ja tuhoisa ammus kaupungin muurien sisäpuolelle roikulla.

Ja tässä tosta karlista:

"In 1937, the germans projected a production of a heavy artillery gun to be employed against fortresses. Designed with an idea of a super-heavy self-propelled Morser capable of discharging highly efficient shells of high trajectory which were powerful enough to penetrate thick concrete, the first trial equipment was built by the Rhine Metal Co. in 1939. This was the 60 em Morser Karl. At first it was developed for use in the campaign against France, but since France had surrendered, it was put to use for the first time on the Russian front and saw action in the siege of Sevastopol. It was also employed in the Brest-Litovsk and Warsaw uprisings"
-http://www.aopt91.dsl.pipex.com/railgun/Content/Railwayguns/German/Morser%20karl.html
 
ironchef sanoi:
Siis tykkihän mörssärikin on, mut sen ero on ampumakulmassa joka on yli 45astetta.
Click to expand...
Mun muistaakseni ei ole tykki ja heitin sama asia, koska niillä on erilainen toimintaperiaate.

Äh, en nopsalla guuglettamisella löytänyt tämän kummoisempaa tietoa asiasta (=heittimen ja tykin eroista):
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00060.dsp (hieno kuva 155mm Tampellalla ampumisesta :kuola: )
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00050.dsp

Nooh, kertoilkoon asiasta joku asiantuntija, jos jaksaa ja kerkiää. :)

Hianoja värkkejä ovat noi isot tykit ja heittimet jokatapauksessa. Tähän threadiin vaan lisää kuvia kiitos varsinkin ammunnoista.

Ite kävin vain AUKin ykkösosan heitinlinjalla, joten en muista kovin tarkasti näitä asioita, mutta päässä soi kappareiden sanomana mm. "Heittimellä ammus saa hidasta, mutta varmaa ja halpaa kyytiä." ja "Heittimen etuina ovat keveys, yksinkertaisuus ja suuri tulinopeus verrattuna kenttätykkeihin.". Tykeissä sitten etuina reilusti pitempi kantama ja hieman suurempi tulivoima per ammus (esim. jos verrattaisiin Suomen puolustusvoimien 120mm raskaan heittimen ja 122mm kenttätykin ammuksia).

Tosiaan semmoinen mielikuva mulla jäi, että heittimen toimintaperiaate olisi erilainen kuin tykin, ainakin nykyään. Onkohan sitten niin, että heitin olisi ikäänkuin vanhanaikaisen kanuunan toimintaperiaattella, kun taas nykyaikaiseen kenttätykkiin olisi kehitetty jotain uutta, joka antaisi lisää kantomatkaa?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Zone-sarja -42%
iivili sanoi:
Mun muistaakseni ei ole tykki ja heitin sama asia, koska niillä on erilainen toimintaperiaate.

Äh, en nopsalla guuglettamisella löytänyt tämän kummoisempaa tietoa asiasta (=heittimen ja tykin eroista):
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00060.dsp (hieno kuva 155mm Tampellalla ampumisesta :kuola: )
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00050.dsp

Nooh, kertoilkoon asiasta joku asiantuntija, jos jaksaa ja kerkiää. :)

Hianoja värkkejä ovat noi isot tykit ja heittimet jokatapauksessa. Tähän threadiin vaan lisää kuvia kiitos varsinkin ammunnoista.

Ite kävin vain AUKin ykkösosan heitinlinjalla, joten en muista kovin tarkasti näitä asioita, mutta päässä soi kappareiden sanomana mm. "Heittimellä ammus saa hidasta, mutta varmaa ja halpaa kyytiä." ja "Heittimen etuina ovat keveys, yksinkertaisuus ja suuri tulinopeus verrattuna kenttätykkeihin.". Tykeissä sitten etuina reilusti pitempi kantama ja hieman suurempi tulivoima per ammus (esim. jos verrattaisiin Suomen puolustusvoimien 120mm raskaan heittimen ja 122mm kenttätykin ammuksia).

Tosiaan semmoinen mielikuva mulla jäi, että heittimen toimintaperiaate olisi erilainen kuin tykin, ainakin nykyään. Onkohan sitten niin, että heitin olisi ikäänkuin vanhanaikaisen kanuunan toimintaperiaattella, kun taas nykyaikaiseen kenttätykkiin olisi kehitetty jotain uutta, joka antaisi lisää kantomatkaa?
Click to expand...


Siis mörssäristä en mene varmaksi sanomaan, mikä on sen tarkka määritelmä, mutta;
Tykki ja heitin ovat kaksi täysin eri asiaa, suurimmat erot yleisesti ovat:

- ampumakulmat (tykki ampuu alakulmilla, ts. 0-45 astetta, heitin yläkulmilla ,45-90 astetta)
- panostus ja ammusten erilaisuus (tykin ammuksessa on hylsy tai kartussi, heittimen kranaatissa panostettava pyrstö)
- piipun pituus ja rakenne ylipäätään (heitin ylipäätään lyhempi)

Niin, ja nykyaikaiseen kenttätykkiin sinänsä ei olla piiiitkään aikaan kehitetty paljoakaan uutta tekniikkaa, joka lisäisi kantomatkaa, vaan ammuksiin.

Ammukset voivat olla "älykkäitä",ts. maaliin hakeutuvia, tai sitten ihan muuten tavallisia "mötiköitä", joissa on vaan erikoisuutena propellantti, polttoaine, joka palaa ammuksen pyrstössä estäen (ammuksen vauhtia jarruttavan) imun syntymisen ammuksen takapuolelle. :arvi:
 
Narutumppu sanoi:
- ampumakulmat (tykki ampuu alakulmilla, ts. 0-45 astetta, heitin yläkulmilla ,45-90 astetta)
Click to expand...

Intistä on vähän aikaa, mutta eikö tykitkin jaettu karkeasti haupitseihin (alakulmat+yläkulmat) ja kanuunoihin (alakulmat)? Muistelen ainakin 122H63:n pystyvän jopa 70-asteen laukaisuihin... eikä se tod ole mikään heitin... ;)
 
Muay sanoi:
Intistä on vähän aikaa, mutta eikö tykitkin jaettu karkeasti haupitseihin (alakulmat+yläkulmat) ja kanuunoihin (alakulmat)? Muistelen ainakin 122H63:n pystyvän jopa 70-asteen laukaisuihin... eikä se tod ole mikään heitin... ;)
Click to expand...

No, onhan näitä. Tuo erottelevin eroavaisuus on tosiaan ammukset, mutta onhan AMOS-järjestelmässäkin hylsyyn verrattavissa oleva alusalautanen kranaatin pyrstön takana...

Että jos nusastaan, niin ainoa erottava tekijä taitanee tosiaan olla se, ettei heittimissä ole rihloja, tosin taas löytyy historian hämäristä tykkejä, joissa ei ole..
Tätä voisi jatkaa ikuisesti. :kuola:
 
Juu, on päivänselvää, että näissä epäsuorantulen aseissakin on oma termistönsä, joka ei ainakaan mulla ole kunnolla hallussa. Tod.näk. noissa aseissa on joka tap. enemmän yhteistä (laajemmin katsottuna), kuin eroja, kaikki ne ovat kumminkin pääasiallisesti epäsuorantulen aseita. Se ja sama, hienoa on katsoa ja kuunnella, kun heittimet, kanuunat, mörssärit tai haupitsit jyskyttävät tuhoa ja terästä taivaalle. :evil:

Tykistö on mielestäni suotta aliarvostettu aselaji. Fakta on kumminkin, että maavoimien joukko-osastoista sillä on selvästi eniten tulivoimaa (vrt. kiväärimiehet, pioneerit, PST tms.).
 
Narutumppu sanoi:
No, onhan näitä. Tuo erottelevin eroavaisuus on tosiaan ammukset, mutta onhan AMOS-järjestelmässäkin hylsyyn verrattavissa oleva alusalautanen kranaatin pyrstön takana...

Että jos nusastaan, niin ainoa erottava tekijä taitanee tosiaan olla se, ettei heittimissä ole rihloja, tosin taas löytyy historian hämäristä tykkejä, joissa ei ole..
Tätä voisi jatkaa ikuisesti. :kuola:
Click to expand...

Hehee... Vieläkö jatketaan vähän? :D Kyllä erottavin tekijä on mielestäni toi a-tarvike. Kranaatinheittimessä ei ymmärtääkseni ole kartussia (eli erillistä hylsyä + ajopanosta) vaikka aluslautanen olisikin. Eli siis siinä missä tykissä voi säädellä ruudin määrää ja a-tarviketta, kranaatiheittimessä se latausvoimakkuus on vakio ja sidoksissa käytettyyn kranaattiin/pyrstöön tai jotain. Voi toki olla että tähän erotteluun löytyy muitakin tapoja, mutta ton pohjalta itse lähtisin.

Ja jos nusastaan vähän lisää, niin rihlattomia tykkejä löytyy nykyisinkin esim useimmista panssarivaunuista. ;) Mutta tuskin näistä tän enempää kannattaa väitellä... tätä vois tosiaan jatkaa loputtomiin... :evil:
 
Muay sanoi:
Mutta tuskin näistä tän enempää kannattaa väitellä...
Click to expand...

Kannattaapas

tätä vois tosiaan jatkaa loputtomiin...
Click to expand...

Eipäs vois


:D

*somebody slap me*
 
Kanuunat ja haupitsit

Elikkä siis:

Haupitsi on tykki, jonka putken pituus on alle 30 kertaa putken kaliiperi.
Kanuuna on tykki, jonka putken pituus on yli 30 kertaa putken kaliiperi.

Molemmilla voidaan ampua sekä ylä- että alakulmilla.

122H63 tykin kantama on n. 14km, kranaatti painaa n. 22kg
130K54 tykin kantama n. 30km, kranaatti painaa n. 30kg
155K98 tykin kantama n. 45km, kranaatti painaa reilut 40kg

Jokaisella tykillä kranaatin lähtönopeus täyspanoksella 800-1000m/s.
Ammuksia on monenlaisia, mm. sirpale-, fosfori- ja ontelokranaatteja.

Siinäpä jotain tietoa Suomen kenttätykistöstä. :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom