Mielestäni maailma menee siihen suuntaan, että ihmisten keskushermosto vaurioituu jo hyvin nuorena. Nähdäkseni länsimainen maailma jo tällä hetkellä tuottaa vakavia neurologisia vaurioita lapsilleen. Neurologiset oireet tullaan kuittaamaan medikalisaatiolla. Pillerien tuputtaminen masentuneille, onnettomille, ujoille, alkoholisteille, uhkapelureille, tupakoijille, liikalihaville jne. tulee kasvamaan.
Globaali "rakkaus" kohdistetaan lapsiin, koska lapset ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja kuluttajia. Jos haluamme tietää, millainen tulevaisuus on, niin meidän pitää katsoa tämän hetken lapsia. Lasten maailmaa määritää kolme asiaa
1. Tietoyhteiskunta
2. Globalisaatio
3. Markkinatalous
Nämä nivoutuvat yhteen, ja ovat siten yhden kokonaisuuden keskushermostoa tuhoavia elementtejä. Yhdessä ne tuottavat mekansimin, jossa inhimillinen läheisyys ja "jouten olo" korvataan elektronisilla impulsseilla ja kiireellä. Annan pari esimerkkiä: Lapsille suunnattu televisio on tänä päivänä erittäin nopeasti leikattua. Nopean leikkauksen tyylin kehitti nähdäkseni ensimmäisenä Music Television. En tiedä, mikä oli 80-luvun alussa kahden leikkauksen välinen kesto, mutta tätä se ei voinut olla. Aivot joutuvat kuitenkin lisätöihin aina, kun leikkausten määrää lisätään. Toinen esimerkki on Tietokoneen ja Konsolipelien valuminen pikkulasten leluiksi. Olen täysin varma, että PS2 rasittaa keskushermostoa enemmän kuin oman lapsuuteni televisiopelit. Vaikka kroppa on sormia lukuunottamatta levossa, ovat aivot erittäin suuressa kiireessä, ja tätä kautta keskushermoston rasitustilassa. Tämän tietää jokainen, joka on joskus pelannut jotain peliä usemman tunnin putkeen. Väittäisin, että jopa pelkkä pakkiksessa surffailu pistää systeemin ylikierroksille. Ei tämä ainakaan minulle ole sitä parasta unilääkettä. Sama globaalisuuden, markkinavoimien ja nopeuden yhdistelmä on havaittavissa vaikkapa Tennispalatsissa. Lapsuuteni elokuvateatterit olivat TEATTEREITA. Tennispalatsi on erityyppisten kauppojen sirkus, jonka ympärillä leijuu valtava kakofonia.
Elektroniikan ujuttamisesta lapsuuteen hyötyy tietenkin markkinatalous. Kun lapselle ostetaan kännykkä tai konsoli, on hänestä tehty kuluttaja. Konsolia pelaavan pennun kanssa ei tarvitse olla. Sillä ei ole tylsää. Investoinnista hyötyy ennenkaikkea konsolin valmistaja ja peli- ja lehtiteollisuus. Kännykän avulla lapsi on aina saatavilla "kiinni". Se siis lisää turvallisuutta. Kännykkä kuitenki tuottaa "etäläsnäoloa", jossa lapseen ollaan "turvallisessa" yhteydessä, vaikka hän ei ole läsnä. Meille aikuisille kännykät ovat tuottaneet muutoksen, jossa asioita ei osata sopia. Minun nuoruudessani asiat "lyötiin lukkoon" monta päivää aikaiseemin. Nykyisin siihen ei ole tarvetta.
Sama elektronisten impulssien maksimoituminen on havaittavissa lapsille suunnatussa musiikissa. Otetaan moderni teknobiisi ja tehdään siitä smurffiversio. Kouludiskoissa tuotetaan tila, jossa keskenkasvuiset aivot isketään äänen, valon ja aikuisuutta simuloivan hektisyyden keskelle. Sama aikuisuuden valuttaminen lapsiin näkyy vaatemuodin valumisessa yhä nuorempien asiaksi. Mitä aikaisemmin lapsi on muotitietoinen, sitä parempi kohde hän on markkinavoimien vaateteollisuus sektorille. Tästä päästään maailmanmenon tendenssiin
4. Aikuisuuden valuminen lapsuuteen.
Edellisissä esimerkeissä on oleellista, että sekä ääni- että kuvaimpulssit tulevat erittäin nopeasti. Ihmisnisäkkäällä tuntuu olevan jonkinlainen luontainen taipumus viehättyä nopeudesta. Esimerkiksi tietokone, jota tänä päivänä pidetään hitaana, olisi 10 vuotta sitten ollut aivan järkyttävän nopea. Kyse on kuitenkin joistakin sekunneista. Hitauden käsite on tietoyhteiskunnassa täysin vääristynyt.
Sama viehtymys nopeuteen, selittää mielestäni rasvan ja nopeiden hiilihydraattien suosion. Mäkkäri suuntaa mainontansa lapsiin. Jos lapsi saadaan koukkuun, syö hän Mäkkärissä koko ikänsä. Lapsi on myöskin strategisesti fiksu valinta, koska lapsen mukana tulee koko perhe. Mäkkärin kannalta kyse ei tietenkään ole ruuasta. Kyse on rahasta, eli olemme jälleen keskellä globaalia markkinataloutta. Pikaruuassa on se mielenkiintoinen piirre, että se sekä syödään nopeasti että se imeytyy nopeasti. Kun perheen yhteistä ruokahetkeä määrittää odottaminen, läsnäolo ja hitaus, määrittää mäkkärihetkeä nopeus ja "lapsen hemmottelu markkinavoimilla". Sama nopeus pätee lähes joka sektorilla. Mikroruoka on heti valmista. Mikroruuan syömisestä ei hyödy elimistö vaan markkinavoimat. Teko perustellaan "ajan säästymisellä". Uutislehti 100 ja Metro tykittävät uusimmat uutiset heti työmatkalla. Kulkuneuvot ovat nopeita. Hissit ovat nopeita ja liukuportaat ovat nopeita. Pyykki kuivuu kuivausrummussa nopeasti. Paras argumentti hifiprotskun puolesta on se, että se imeytyy nopeasti. Joka ikinen ostoskanavan tuote perustellaan sillä, että se on aivan saaaatanan nopea. Oli sitten kyse hampaiden valkaisusta tai vatsalihaslaitteesta. Nopeus yhdistyy globaaleihin markkinavoimiin (ei siellä paljon suomalaiset kaupat ostoskanavalla juhli). Nopeus on myöskin työyhteiskunnan syöpä. Ihmiset sairastelevat, saavat burn-outteja ja joutuvat sairaseläkkeelle. En usko, että ahdistuksen syy on työnkuvassa, vaan siinä, että vaaditaan tiettyä tehokkuutta eli nopeutta. Töissä ei ole mahdollista olla hetkeäkään jouten. Yleisenä maailmanmenon tendenssinä voidaan siis myös nähdä:
5. Nopeus
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että aivoja ei ole tarkoitettu edes aikuisena vastaanottamaan ärsykkeitä liian nopeaan tahtiin. Vielä vähemmän uskon, että lapsen kehittyvät aivot nauttivat elektronisten impulssien ja hektisyyden tulvasta. Meillä tulee olemaan yhä enemmän keskushermostoltaan vaurioituneita lapsia, jotka oireilevat ADHD:lla, masennuksella, Dysfasialla, Autismilla, Asperger-syndroomalla jne. He reagoivat, koska heidän aistejaan on ärsytetty liikaa. Ei ole oltu koskaan jouten, ja liian vähän fyysisessä läsnäolossa. Nykypäivän penskat ovat meinaan helvetin huonoja odottamaan. Odottaminen puolestaan on puuhaa, minkä pitäisi olla nisäkkäälle luontevaa.
Maailma menee siihen suuntaan, että tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän neurologisesti joko ylikuormittuneita tai vaurioituneita ihmisiä. Heitä tullaan hoitamaan lääkkeillä. Lääkkeillä hoidosta hyötyvät markkinavoimat.