Maailman meno
- Keskustelun aloittaja Manuel
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 19.10.2003
- Viestejä
- 744
plag sanoi:
Jaaha, odottelin jopa, että koska kommentoidaan nuorta ikääni..
Sanotaanko, että reilu 10-vuotiaasta asti olen seuraillut aika paljon uutisia ikäisiini verrattuna. Onko sitten median toiminta tehostunut ja kaikki johtuu siitä, mutta koko ajan on tullut eteen luettavaksi sairaampia juttuja. Eihän ~7 vuotta voi antaa mitään laajaa kuvaa kehityksestä, mutta vanhemman polven juttujen perusteella suunta on selvä.
Ei kai tässä nyt tietenkään ihan maailmansodan tilastojen tasolla olla, mutta aika lailla silti tuntuu tapahtuvan. Esim. muslimit on toisen ms. jälkeen aina vaan tulleet aina vaan enemmän esille lähinnä negatiivisessa valossa, muutenkin kuin lähi-idän tilanteen tiimoilta.
Turha ottaa keskiaikaa lukuun, oli hieman erilaiset olosuhteet. Puhutaan "globaalin" maailman kehityksestä. (Mitähän se olis, n. 1800-1900-luvulta eteenpäin)
Nyt kun EU:sta yritetään vielä kunnon liittovaltiota(varmasti tämä on taka-ajatuksena) ja USA:n kanssa ei ole välit mitkään kaksiset, niin voi syntyä jotain. Venäjä on ainainen uhka, se tiedetään. Sitten nämä ählämit tuovat vielä oman mausteensa mukaan.
Onhan tämä toisaalta turhaa spekulointia. En minä itsekään mitään vielä murehdi tai pelkää, mutta on silti hyvä miettiä.
Btw. Aikamatkaaja John Titorin mukaan Jenkeissä pitäisi syttyä sisällissota vuosien 2004-2005 aikana. :D Vähän loppukevennyksenä, mielenkiinoista nähdä, miten käy...
- Liittynyt
- 2.12.2002
- Viestejä
- 165
- Ikä
- 41
Eiköhän se seuraava asia joka meitä tuu uhkaamaan ole lama. Lama joka oli lähellä wtc iskujen aikaan jota nyt siirretään ohjaamalla jenkkien varastoista rahaa nasdaciin registeroityneille firmoille. Buustataan rahalla taloutta. Mutta aina kun buustataan niin porukka menettää töitä. Se homma on niin likasta että odottelen tässä että missäköhän vaiheessa jenkit syö itsensä elävältä ja me mennään aika varmaan mukana.
- Liittynyt
- 13.11.2003
- Viestejä
- 911
Ei ollut tarkoitus vähätellä ikääsi. Olet kyllä lähtenyt avaamaan aika laajoja käsitteitä ja kokonaisuuksia pelkän mutun pohjalta :DManuel sanoi:
Olisipa kiva löytää jostain statistiikkaa, mikä on länsimaisen henkilön todennäköisyys joutua erilaisten onnettomuuksien ja väkivallantekojen uhriksi nyt ja eri aikakausina. Tätä olisi mukava verrata tilastoihin länsimaisten ihmisten kokemasta turvattomuudesta näiden uhkien suhteen. Veikkaan että tämä paljastaisi totuuden: pelko lisääntyy ja kohdistuu epäolennaisiin uhkiin, vaikka turvallisuustilanne ei muutu olennaisesti tai jopa paranee.
Mutta ajatusleikit on aina kivoja ;)
- Liittynyt
- 17.9.2003
- Viestejä
- 259
IMO ja epäilykseni on se että jos ja kun sota syttyy eurooppaan, on kaikki EU:t ja YK:t pelkkää paskapaperia. :thumbs:Manuel sanoi:
Olisihan se tietty 'hienoa' kun usan sortoa vastaan taistelisi koko eurooppa yhtenä rintamana..
Juu ja maailmansota 2015. :D
Ei mahdotonta arvailua mutta hauska mies muuten kun on saanut niinkin paljon huomiota väitöksillään. Niille jotka ovat tämän missanneet: John Titor -Time Traveler
- Liittynyt
- 17.9.2003
- Viestejä
- 245
Tuolla aikaisemmin joku mainitsi, että ilmastonmuutos olisi suurin uhka tms. My ass, se mikään uhka ole. Maanantain MOT:ssa oli taas yritys saada keskustelua aiheesta, joka täällä Suomessa on jäänyt täysin taka-alalle viherpiipertäjien vouhottaessa omiaan. Väitetty ilmaston lämpeneminen on täysin tuulesta temmattu huuhaa skenaario, joka nojaa tietokonemallinnuksiin. Mallinnuksia on alettu pitää niin totena, että jopa geologiaan ym. perustuvat havainnot maapallon ilmaston lämpötiloista on kylmästi sivuutettu.
Mutta Suomessa vaan vouhotetaan jostain Kioton sopimuksesta ja ollaan menty mukaan sellaiseen soppaan, että on ihme, jos täällä pian jotain teollisuutta on. Se, että Yhdysvallat on jäänyt pois ko. sopimuksen vaikutuspiiristä ei ole mitään Bushin temppuilua, vaan tosiasioiden huomioon ottamista. Mm Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitukset ovat torjuneet sopimuksen, koska ilmastonmuutokselle ei ole tieteellistä näyttöä.
Niin ja suurin uhka on Kiinan uho. Valtio käyttää aika paljon varusteluun suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ja sen uhittelu Taiwania kohtaan tulee vielä aloittamaan aikamoisen rähinän muutaman vuosikymmenen kuluessa.
Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä.
Mutta Suomessa vaan vouhotetaan jostain Kioton sopimuksesta ja ollaan menty mukaan sellaiseen soppaan, että on ihme, jos täällä pian jotain teollisuutta on. Se, että Yhdysvallat on jäänyt pois ko. sopimuksen vaikutuspiiristä ei ole mitään Bushin temppuilua, vaan tosiasioiden huomioon ottamista. Mm Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitukset ovat torjuneet sopimuksen, koska ilmastonmuutokselle ei ole tieteellistä näyttöä.
Niin ja suurin uhka on Kiinan uho. Valtio käyttää aika paljon varusteluun suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ja sen uhittelu Taiwania kohtaan tulee vielä aloittamaan aikamoisen rähinän muutaman vuosikymmenen kuluessa.
Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä.
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Sotiahan on juuri nyt varsin vähän. Väkivallan määrä on suhteellisesti varmaan suunnilleen sama kuin ennenkin. Mielikuvaan vaikuttaa paljon tehokkaampi tiedon liikkuminen ja västön kasvu (enemmä ihmisiä=enemmän väkivaltaa, vaikka suhde pysyisi samana).
Ydinsodan uhka on olematon. Ydinsota voisi syttyä lähinnä kahden valtion välille, eikä sellaisesta ole juuri nyt merkkiäkään. Todennäköisempää on, että joku Jihadin nimissä kosauttaa nuken jossain länsimaassa.
Niin, tuli muuten eilen mielenkiintoinen ohjelma, jossa kumottiin ilmastonmuutoksen tärkeimpinä pidettyjä syitä. Ei siinäkään varmaan koko totuus ollut, mutta suht vakuuttava kuitenkin.
Ydinsodan uhka on olematon. Ydinsota voisi syttyä lähinnä kahden valtion välille, eikä sellaisesta ole juuri nyt merkkiäkään. Todennäköisempää on, että joku Jihadin nimissä kosauttaa nuken jossain länsimaassa.
Niin, tuli muuten eilen mielenkiintoinen ohjelma, jossa kumottiin ilmastonmuutoksen tärkeimpinä pidettyjä syitä. Ei siinäkään varmaan koko totuus ollut, mutta suht vakuuttava kuitenkin.
- Liittynyt
- 1.3.2004
- Viestejä
- 141
Eli yhteenvetona: en oikein ymmärrä mitä selvittämistä ihmiskunnan ns. ongelmissa on? Jos vettä, ruokaa, tilaa tms. ei riitä kaikille niin ylimääräiset kuolevat taistellessaan em. hyödykkeistä. Tai tauti tappaa valtaosan ihmiskunnasta ja sitten resursseja taas riittää. Tai tauti tappaa kaikki ihmiset ja joku muu eliö nousee vuosituhansien kuluessa ravintoketjun huipulle. Ekosysteemi on kuitenkin aina tasapainossa.[/QUOTE]
Juttuhan on niin, että ruokaa vettä ja tilaa riittäisi kaikille ja enemmänkin... sitä vaan ei jaeta tai hyödynnetä tasaisesti... Ja omaa tyhmyyttänsähän se ihminen saastuttaa vesiä jne. josta syynä tauteja ja muita ongelmia kuten juomaveden puute. Tällä hetkellä maapallolla on erittäin vähän asukkaita ne on vaan jakaantuneet pienille alueille... Joskus oli jossain sellanen juttu, että kaikki maailman ihmiset mahtuisi oulun järveen vieriviereen seisomaan...siinä sitä on hirvittävä määrä ihmisiä tälle maapallolle;)
Juttuhan on niin, että ruokaa vettä ja tilaa riittäisi kaikille ja enemmänkin... sitä vaan ei jaeta tai hyödynnetä tasaisesti... Ja omaa tyhmyyttänsähän se ihminen saastuttaa vesiä jne. josta syynä tauteja ja muita ongelmia kuten juomaveden puute. Tällä hetkellä maapallolla on erittäin vähän asukkaita ne on vaan jakaantuneet pienille alueille... Joskus oli jossain sellanen juttu, että kaikki maailman ihmiset mahtuisi oulun järveen vieriviereen seisomaan...siinä sitä on hirvittävä määrä ihmisiä tälle maapallolle;)
- Liittynyt
- 27.12.2003
- Viestejä
- 2 841
Täytyy myös huomioida,, että vaikka ihmisiä olisikin suhteellisesti vähän niin elinkelpoista maastoa löytyy myös suhteellisesti vähän.
Yksi asia miten en myöskään ymmärrä, vaikka itsekään en välttämättä usko, että maapallon lämpeneminen johtuu ainoastaan ihmisestä (maahan on lämmennyt ja jäähtynyt ilman ihmisenkin toimia vuosi miljoonien saatossa aika tasaiseen tahtiin), niin se jotenkin oikeuttaisi mm. järjettömään bensan polttamiseen. Siitä on vähintään aika pahoja paikallisia ongelmia. Ihmiset ja elukat kuolee pakokaasuihin, ja metsät kellastuu ja kuolee, vaikka myös muut myrkyt aiheuttavat osansa. Vaikka maapallo lämpenee ilman ihmisenkin vaikutuksia, niin ei silti tarvitsisi leikkiä tulella. Eikä pelkästään bensiini, vaan se helvetrin moinen muovirojun määrä, mitä öljystä tehdään.
Ja tällä, että lämpeminen ei ole ihmisen tekojen seurausta saadaan mielenkiinto helposti pois esim. helvetin isoista reisitä otsonikerroksessa.
En todellakaan usko sotiin USA:n ja EU:n välillä, kummatkaan ei ole niin tyhmiä, että lähtevät sotaan, jossa kaikki häviävät 100-0. Uskoisin, että suurin syy myös siihen ettei kylmä sota koskaan laajentunut varsinaiseksi aseelliseksi konfliktiksi oli se, etttä molemmat osapuolet tiesivät ettei ole olemassa voittajaa siinä sodassa. On paljon helpompi lähteä Afganistaniin tai Irakiin, kun varsinkin paperilla voitto on varma.
En ole idealisti ja väitä niin kuin kansanedustajt ennen talvisotaa, että ihmiset ovati nykään niin järkeviä, etteivät "sivistyneet" maat enää sodi, mutta veikkaan, että yhä usemmat sodat on niitä, kun vähemmistöt käy sissisotaa sortajiaan vastaan tyyliin Tsetsenia. Tämä myös aiheuttaa terrorismiä joka on aika iso uhka.
Yksi asia miten en myöskään ymmärrä, vaikka itsekään en välttämättä usko, että maapallon lämpeneminen johtuu ainoastaan ihmisestä (maahan on lämmennyt ja jäähtynyt ilman ihmisenkin toimia vuosi miljoonien saatossa aika tasaiseen tahtiin), niin se jotenkin oikeuttaisi mm. järjettömään bensan polttamiseen. Siitä on vähintään aika pahoja paikallisia ongelmia. Ihmiset ja elukat kuolee pakokaasuihin, ja metsät kellastuu ja kuolee, vaikka myös muut myrkyt aiheuttavat osansa. Vaikka maapallo lämpenee ilman ihmisenkin vaikutuksia, niin ei silti tarvitsisi leikkiä tulella. Eikä pelkästään bensiini, vaan se helvetrin moinen muovirojun määrä, mitä öljystä tehdään.
Ja tällä, että lämpeminen ei ole ihmisen tekojen seurausta saadaan mielenkiinto helposti pois esim. helvetin isoista reisitä otsonikerroksessa.
En todellakaan usko sotiin USA:n ja EU:n välillä, kummatkaan ei ole niin tyhmiä, että lähtevät sotaan, jossa kaikki häviävät 100-0. Uskoisin, että suurin syy myös siihen ettei kylmä sota koskaan laajentunut varsinaiseksi aseelliseksi konfliktiksi oli se, etttä molemmat osapuolet tiesivät ettei ole olemassa voittajaa siinä sodassa. On paljon helpompi lähteä Afganistaniin tai Irakiin, kun varsinkin paperilla voitto on varma.
En ole idealisti ja väitä niin kuin kansanedustajt ennen talvisotaa, että ihmiset ovati nykään niin järkeviä, etteivät "sivistyneet" maat enää sodi, mutta veikkaan, että yhä usemmat sodat on niitä, kun vähemmistöt käy sissisotaa sortajiaan vastaan tyyliin Tsetsenia. Tämä myös aiheuttaa terrorismiä joka on aika iso uhka.
- Liittynyt
- 19.10.2003
- Viestejä
- 744
plag sanoi:
Harmillista, että tommosta tilastoa ei mistään löydä. Onhan tämä mutuilupohjalta, mutta ei ainakaan kaikki esille tuomani asiat ole erittäin epätodennäköisiä ja olisi turhaa miettiä sellaisia mahdollisuuksia.
Ajatusleikkihän on vähän threadin ideana. Samalla saa vähän kuvaa pakkislaisten suhtautumisesta maailman asioihin, itse ainakin olen kiinnostunut.
Tällä hetkellä tulos on siihen suuntaan, että ihan potentiaalisia uhkia löytyy monien mielestä, mutta kukaan ei vielä ole mitenkään kummemmin huolissaan.
Uber-Gott sanoi:
Eipä toi EU tätä menoa ole mikään yhteinäinen rintama ikinä. Liittovaltio vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta silti uskon, että jotkut siihen yrittävät päästä.
Pertti 123 sanoi:
Toi ydinsota oli alotusviestissä tosiaan turhan kärjistetty tilanne. Enemmänkin "normaalia" sotaa meinaan.
- Liittynyt
- 21.5.2004
- Viestejä
- 1 856
Yksi aiempi kirjoitukseni viistää ainakin jonnin verran läheltä tätä aihetta, pistän sen tähän, jos se vaikka herättäisi ajatuksia ja keskustelua. Pätkin vähän tekstiä, voi kuullostaa välillä tökeröltä siksi, ei tarvi lukee jos ei haluu. ;)
Itse turvallisuus- käsitekin on muovautunut ajan saatossa, ja tällä hetkellä ollaan tietynlaisen vedenjakan kohdalla. Useat valtiot ja valtioliitot perustavat pieniä nopean toiminnan joukkoja, joilla on mahdollista ratkaista pienimuotoisia kriisitilanteita. Samaan aikaan perinteiseen sodankäyntiin tarkoitettuja laajoja armeijoita ollaan ajamassa alas.
Yksi tämän hetken ”kuuma peruna” turvallisuuskysymyksissä on muuttunut turvallisuuskäsite. Onko käynyt niin, että kylmän sodan jälkeen on palattu kahden suurvallan välisestä vastakkainasettelusta kansainväliseen terrorismiin nojaavaan turvallisuuskäsitteeseen? Kylmää sotaa edelsi kapea-alainen turvallisuuskäsitys, joka nojasi valtioihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kylmän sodan jälkeen on siirrytty laajoihin turvallisuuskäsitteisiin. Turvallisuuskäsitteistä puhuttaessa näkökulma vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten asioita nähdään ja miten niihin reagoidaan. Maailma on mielestäni kovin vinoutunut, kun asevarusteluun käytetään maailmassa 2000-luvulla 800 miljardia dollaria vuodessa ja koulutukseen alle 10 miljardia dollaria. Suvereenin suurvallan näkökulmasta asia näyttää taas kovin erilaiselta: Voisi ajatella kärjistäen, että koulutukseen käytettävä raha menee hukkaan, jos valtio menettää suvereeniutensa, tai toisin sanoen, se joutuu toisen valtion vallan alaiseksi. Mainitsemisen arvoista on myös, että maailman seitsemän suurinta aseiden valmistajaa ovat Nato-maissa, jotka käyttävät asevarusteluun yli 500 miljardia dollaria vuodessa. Nato-maissa sijaitsevia yrityksiä on 5 USA:ssa, 1 Britanniassa ja 1 Ranskassa.
Perinteinen turvallisuuden hallintoideologia ja uusi turvallisuusajattelu
Esimerkkeinä erilaisista turvallisuuskäsityksistä voidaan pitää entisten ja nykyisen presidentin turvallisuuskäsityksiä. Koiviston turvallisuuskäsitys on perinteinen ja nojaa valtiokeskeisyyteen, Suomen itse tuottamaan turvallisuuteen. Ahtisaari luottaa transatlanttisiin suhteisiin ja Natoon. Halonen taas edustaa selvimmin uutta globaalia turvallisuuskäsitettä, jossa kiinnitetään huomiota mm. ympäristöuhkiin. Kuitenkin, erityisesti viimeaikaisessa keskustelussa Halonen on ilmaissut myös jyrkän kantansa sekä Suomen Natoon liittymiselle että jalkaväkimiinojen säilyttämiselle.
Käsitteet, joilla turvallisuudesta puhutaan, ovat muuttuneet. Ne vaikuttavat olennaisesti siihen, miten politiikassa jaetaan rahoitusta esimerkiksi koulutukseen ja puolustusvoimille. Suurella osalla ihmisiä onkin käsitys, että puolustus on tärkeintä. Tämäkin viittaa siihen, miten Suomessa turvallisuus määritellään. Neuvostoliiton aika on jättänyt pysyvän jäljen sekä Suomen historiaan, suomalaiseen itsetuntoon, sekä suomalaiseen turvallisuuden tunteeseen. Tuleva turvallisuuspoliittinen selonteko tulee vaikuttamaan erityisesti varojen jakoon, mutta myös siihen miten turvallisuus käsitetään. Olennaista on, millaisiin uhkakuviin ja näkemyksiin selonteko nojaa.
Westfaleninista alkanut valtioiden suvereenisuuden valtakausi koki hetken, jolloin mietittiin onko suvereenisuus sittenkään keskeinen kysymys. Tällöin asia ei ratkennut, mutta asiaa pohditaan nykyään huomattavasti enemmän. Edelleen kysymyksenä on, pitäisikö ratkaisut esimerkiksi ilmastosopimuksiin tehdä suhteellisen pienellä valtion tasolla vai pitäisikö alkaa identifioitumaan huomattavasti laajempaan yhteisöön, kuten ihmiskuntaan yleensä.
Turvallisuuskäsitteen laajentuminen
Turvallisuudesta puhuminen tuottaa turvallisuutta todellisuutena ja puheena. Tällöin on merkitystä sillä, kuka saa oman sanansa näkyviin keskustelussa. Näin ollen, kieli luo todellisuutta omaksi kuvakseen. Jos esimerkiksi sanotaan, että Suomen ilmavoimat ovat toivottomalla tolalla, suunnataan huomattava osa varoista siihen, että ostetaan yli 60 Hornetia. Näidenki hyöty on vain marginaalinen, sillä Horneteilla saavutetaan pääkaupunkiseudun ylle ilmaherruus vain muutamaksi tunniksi. Turvallisuus on perinteisesti ollut negatiivinen käsite, sillä se käsittää sodat, uhat, kriisit yms. Kansainvälisen politiikan kaksinaismoraali tulee esiin, esimerkiksi maamiina- kysymyksessä, jossa Suomi toimii eritavoin kuin poliittinen johto sanoo sen tekevän. Turvallisuuspoliittinen selonteko antaa puitteet lähitulevaisuuden toimille Suomessa: rahat, virat jne. Suomessa on viime aikoina ollut keskustelussa esillä uskottavan puolustuksen käsite, jota on käytetty mm. Nato-jäsenyyden perustelulla. Suomella on tekninen kapasiteetti valmistaa ydinaseita, joten eikö esimerkiksi muutama mannertenvälinen ydinohjus olisi vielä uskottavampi puolustus?
Kaiken kaikkiaan turvallisuus on arkipäiväistynyt kansan parissa käydyssä keskustelussa, mutta nähtäväksi jää, käykö samoin myös päätöksenteossa, vai rajataanko se vain poliittiselle eliitille. Ns. viholliskuva on muuttunut paljon YYA-sopimuksen ajoista, silloisen NL:n tilalle voisi ehdottaa tänä päivänä mm. saasteita, epidemioita, ydinonnettomuuksia, hullun lehmän tautia, ja terrorismia. Turvallisuus on laajentunut käsittämään uusia subjekteja ja uusia alueita, joilla sitä ei ole aiemmin käytetty. Rauhantutkimus ja Johan Galtung on määritellyt turvallisuuskäsitteitä ja – alueita (peruspilareita) uudestaan. Olennaista turvallisuuskäsitteessä on lisäksi, että se on suhteellinen, ei absoluuttinen käsite. Kansallisesta turvallisuudesta on muodostunut taikasana, sen avulla mm. USA ja Venäjä voivat tehdä mitä vain; pahimmassa tapauksessa oman maan turvallisuuspalvelu voi räjäyttää useita kerrostaloja (provo). Käsite on lanseerattu alun perin USA:ssa, ja se on taipuva määritelmä, joka voi kattaa kaikki elämän osa-alueet. Se on konservatiivinen ja vallitsevia asiantiloja säilyttävä. Realistien mielestä on luonnollista, että valtiot tekevät mitä vaan pärjätäkseen. Kansainvälinen turvallisuus lähtee siitä, että turvallista on silloin, kun ei ole sotia. Uudempi käsite, kollektiivinen turvallisuus, sai konkreettisen todistuksen käyttökelpoisuudestaan 1991 Persianlahden sodassa, kun YK:n turvallisuusneuvosto antoi liittoumalle oikeuden häätää Irak Kuwaitista.
Rauhaan perustuvaan kehitykseen uskominen ei ole hyödytöntä maailmanparantamista, vaan tästä on yksi konkreettinen ja erittäin toimiva esimerkki: Euroopan Unioni.
Itse turvallisuus- käsitekin on muovautunut ajan saatossa, ja tällä hetkellä ollaan tietynlaisen vedenjakan kohdalla. Useat valtiot ja valtioliitot perustavat pieniä nopean toiminnan joukkoja, joilla on mahdollista ratkaista pienimuotoisia kriisitilanteita. Samaan aikaan perinteiseen sodankäyntiin tarkoitettuja laajoja armeijoita ollaan ajamassa alas.
Yksi tämän hetken ”kuuma peruna” turvallisuuskysymyksissä on muuttunut turvallisuuskäsite. Onko käynyt niin, että kylmän sodan jälkeen on palattu kahden suurvallan välisestä vastakkainasettelusta kansainväliseen terrorismiin nojaavaan turvallisuuskäsitteeseen? Kylmää sotaa edelsi kapea-alainen turvallisuuskäsitys, joka nojasi valtioihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kylmän sodan jälkeen on siirrytty laajoihin turvallisuuskäsitteisiin. Turvallisuuskäsitteistä puhuttaessa näkökulma vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten asioita nähdään ja miten niihin reagoidaan. Maailma on mielestäni kovin vinoutunut, kun asevarusteluun käytetään maailmassa 2000-luvulla 800 miljardia dollaria vuodessa ja koulutukseen alle 10 miljardia dollaria. Suvereenin suurvallan näkökulmasta asia näyttää taas kovin erilaiselta: Voisi ajatella kärjistäen, että koulutukseen käytettävä raha menee hukkaan, jos valtio menettää suvereeniutensa, tai toisin sanoen, se joutuu toisen valtion vallan alaiseksi. Mainitsemisen arvoista on myös, että maailman seitsemän suurinta aseiden valmistajaa ovat Nato-maissa, jotka käyttävät asevarusteluun yli 500 miljardia dollaria vuodessa. Nato-maissa sijaitsevia yrityksiä on 5 USA:ssa, 1 Britanniassa ja 1 Ranskassa.
Perinteinen turvallisuuden hallintoideologia ja uusi turvallisuusajattelu
Esimerkkeinä erilaisista turvallisuuskäsityksistä voidaan pitää entisten ja nykyisen presidentin turvallisuuskäsityksiä. Koiviston turvallisuuskäsitys on perinteinen ja nojaa valtiokeskeisyyteen, Suomen itse tuottamaan turvallisuuteen. Ahtisaari luottaa transatlanttisiin suhteisiin ja Natoon. Halonen taas edustaa selvimmin uutta globaalia turvallisuuskäsitettä, jossa kiinnitetään huomiota mm. ympäristöuhkiin. Kuitenkin, erityisesti viimeaikaisessa keskustelussa Halonen on ilmaissut myös jyrkän kantansa sekä Suomen Natoon liittymiselle että jalkaväkimiinojen säilyttämiselle.
Käsitteet, joilla turvallisuudesta puhutaan, ovat muuttuneet. Ne vaikuttavat olennaisesti siihen, miten politiikassa jaetaan rahoitusta esimerkiksi koulutukseen ja puolustusvoimille. Suurella osalla ihmisiä onkin käsitys, että puolustus on tärkeintä. Tämäkin viittaa siihen, miten Suomessa turvallisuus määritellään. Neuvostoliiton aika on jättänyt pysyvän jäljen sekä Suomen historiaan, suomalaiseen itsetuntoon, sekä suomalaiseen turvallisuuden tunteeseen. Tuleva turvallisuuspoliittinen selonteko tulee vaikuttamaan erityisesti varojen jakoon, mutta myös siihen miten turvallisuus käsitetään. Olennaista on, millaisiin uhkakuviin ja näkemyksiin selonteko nojaa.
Westfaleninista alkanut valtioiden suvereenisuuden valtakausi koki hetken, jolloin mietittiin onko suvereenisuus sittenkään keskeinen kysymys. Tällöin asia ei ratkennut, mutta asiaa pohditaan nykyään huomattavasti enemmän. Edelleen kysymyksenä on, pitäisikö ratkaisut esimerkiksi ilmastosopimuksiin tehdä suhteellisen pienellä valtion tasolla vai pitäisikö alkaa identifioitumaan huomattavasti laajempaan yhteisöön, kuten ihmiskuntaan yleensä.
Turvallisuuskäsitteen laajentuminen
Turvallisuudesta puhuminen tuottaa turvallisuutta todellisuutena ja puheena. Tällöin on merkitystä sillä, kuka saa oman sanansa näkyviin keskustelussa. Näin ollen, kieli luo todellisuutta omaksi kuvakseen. Jos esimerkiksi sanotaan, että Suomen ilmavoimat ovat toivottomalla tolalla, suunnataan huomattava osa varoista siihen, että ostetaan yli 60 Hornetia. Näidenki hyöty on vain marginaalinen, sillä Horneteilla saavutetaan pääkaupunkiseudun ylle ilmaherruus vain muutamaksi tunniksi. Turvallisuus on perinteisesti ollut negatiivinen käsite, sillä se käsittää sodat, uhat, kriisit yms. Kansainvälisen politiikan kaksinaismoraali tulee esiin, esimerkiksi maamiina- kysymyksessä, jossa Suomi toimii eritavoin kuin poliittinen johto sanoo sen tekevän. Turvallisuuspoliittinen selonteko antaa puitteet lähitulevaisuuden toimille Suomessa: rahat, virat jne. Suomessa on viime aikoina ollut keskustelussa esillä uskottavan puolustuksen käsite, jota on käytetty mm. Nato-jäsenyyden perustelulla. Suomella on tekninen kapasiteetti valmistaa ydinaseita, joten eikö esimerkiksi muutama mannertenvälinen ydinohjus olisi vielä uskottavampi puolustus?
Kaiken kaikkiaan turvallisuus on arkipäiväistynyt kansan parissa käydyssä keskustelussa, mutta nähtäväksi jää, käykö samoin myös päätöksenteossa, vai rajataanko se vain poliittiselle eliitille. Ns. viholliskuva on muuttunut paljon YYA-sopimuksen ajoista, silloisen NL:n tilalle voisi ehdottaa tänä päivänä mm. saasteita, epidemioita, ydinonnettomuuksia, hullun lehmän tautia, ja terrorismia. Turvallisuus on laajentunut käsittämään uusia subjekteja ja uusia alueita, joilla sitä ei ole aiemmin käytetty. Rauhantutkimus ja Johan Galtung on määritellyt turvallisuuskäsitteitä ja – alueita (peruspilareita) uudestaan. Olennaista turvallisuuskäsitteessä on lisäksi, että se on suhteellinen, ei absoluuttinen käsite. Kansallisesta turvallisuudesta on muodostunut taikasana, sen avulla mm. USA ja Venäjä voivat tehdä mitä vain; pahimmassa tapauksessa oman maan turvallisuuspalvelu voi räjäyttää useita kerrostaloja (provo). Käsite on lanseerattu alun perin USA:ssa, ja se on taipuva määritelmä, joka voi kattaa kaikki elämän osa-alueet. Se on konservatiivinen ja vallitsevia asiantiloja säilyttävä. Realistien mielestä on luonnollista, että valtiot tekevät mitä vaan pärjätäkseen. Kansainvälinen turvallisuus lähtee siitä, että turvallista on silloin, kun ei ole sotia. Uudempi käsite, kollektiivinen turvallisuus, sai konkreettisen todistuksen käyttökelpoisuudestaan 1991 Persianlahden sodassa, kun YK:n turvallisuusneuvosto antoi liittoumalle oikeuden häätää Irak Kuwaitista.
Rauhaan perustuvaan kehitykseen uskominen ei ole hyödytöntä maailmanparantamista, vaan tästä on yksi konkreettinen ja erittäin toimiva esimerkki: Euroopan Unioni.
- Liittynyt
- 17.9.2003
- Viestejä
- 245
"Maailma on mielestäni kovin vinoutunut, kun asevarusteluun käytetään maailmassa 2000-luvulla 800 miljardia dollaria vuodessa ja koulutukseen alle 10 miljardia dollaria"
Mistäköhän hatusta tuo on tempaistu? Suomessa käytetään koulutukseen yli 6 miljardia euroa/vuosi ja tämä on vasta opetusministeriön alainen luku. Puolustusministeriön vastaava luku on hiukan päälle 2 miljardia euroa. Luultavimmin tämä sama suhde toistuu sivistyneissä länsimaissa. Venäjä, Kiina ym. ovatkin sitten eri asia, koska niiden budjeteista menee asevarusteluun varmasti yli 10% ja veikkaus on lähempänä 30%, en jaksa lähteä etsimään tarkkoja lukuja.
Mistäköhän hatusta tuo on tempaistu? Suomessa käytetään koulutukseen yli 6 miljardia euroa/vuosi ja tämä on vasta opetusministeriön alainen luku. Puolustusministeriön vastaava luku on hiukan päälle 2 miljardia euroa. Luultavimmin tämä sama suhde toistuu sivistyneissä länsimaissa. Venäjä, Kiina ym. ovatkin sitten eri asia, koska niiden budjeteista menee asevarusteluun varmasti yli 10% ja veikkaus on lähempänä 30%, en jaksa lähteä etsimään tarkkoja lukuja.
- Liittynyt
- 21.5.2004
- Viestejä
- 1 856
Mika 71: Ei ole sitä alkuperäistä materiaalia just käsillä mistä noi luvut on otettu, mutta toi yli 800 miljardin dollarin luku löytyy esim. täältä http://www.undp.dk/jifunze/kehy.htm ja täältä
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/ulkomaat/alqaida/06.html ja täältä
http://www.tuomioja.org/forssa.htm ja vielä täältä http://stop.org.br/finlandes/html/body_problema.html , jossa muuten muitakin mielenkiintoisia lukuja...
Toi "alle 10 miljardia koulutukseen- juttu" meni persiilleen, kiitti huomautuksesta, oikeasti maailmassa taidetaan käyttää lähemmäks 2000 miljardia dollaria koulutukseen vuosittain. Taisin muokata sen wituiks jossain välissä, pointti siinä oli tämä: "UNICEF on laskenut, että kaikki maailman lapset voisivat käydä koulua, jos opetukseen satsattaisiin 7 miljardia dollaria -35 mrd mk - lisävaroja 10 vuoden aikana." Toi luku oli vuodelta -98.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.joulukuu/UNIC4898.HTM
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/ulkomaat/alqaida/06.html ja täältä
http://www.tuomioja.org/forssa.htm ja vielä täältä http://stop.org.br/finlandes/html/body_problema.html , jossa muuten muitakin mielenkiintoisia lukuja...
Toi "alle 10 miljardia koulutukseen- juttu" meni persiilleen, kiitti huomautuksesta, oikeasti maailmassa taidetaan käyttää lähemmäks 2000 miljardia dollaria koulutukseen vuosittain. Taisin muokata sen wituiks jossain välissä, pointti siinä oli tämä: "UNICEF on laskenut, että kaikki maailman lapset voisivat käydä koulua, jos opetukseen satsattaisiin 7 miljardia dollaria -35 mrd mk - lisävaroja 10 vuoden aikana." Toi luku oli vuodelta -98.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.joulukuu/UNIC4898.HTM
