http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1455348951454.html
Maksetaanko turvapaikanhakijoiden kustannukset velalla vai leikkauksilla? Näin vastaa valtiovarainministeri Stubb
Julkaistu: 13.2. 18:37
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) kertoi näkemyksiään maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen jälkeen Vantaalla.
Yleisradio kertoi tänään perussuomalaisten kannan olevan se, ettei maahanmuuton kustannuksia pidä hoitaa lisäleikkauksilla, vaan kertaluontoisella lainalla.
– Kulut pitää ohjata menokehyksen ulkopuolelle, sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.
Stubb on eri mieltä asiasta.
– Pidämme kiinni hallitusohjelmasta. Siinä on kolme tärkeää peruskiveä, joista ensimmäinen on julkisen talouden sopeuttaminen ja se, että velaksi eläminen loppuu.
Stubbin mukaan maahanmuuton kustannusten siirtäminen kehysten ulkopuolelle merkitsisi sitä, että varainhoito ja piikki voisi olla auki.
– Emme ole siirtämässä maahanmuuton tai turvapaikanhakijoiden kustannuksia kehyksen ulkopuolelle.
Stubbilta kysyttiin, merkitseekö se uusia leikkauksia, jos turvapaikanhakijoihin liittyvien kustannusten vuoksi ei oteta lisää velkaa.
– Haluan korostaa sitä, että meidän yhteiskunnassa kannattaa välttää sitä vastakkainasettelua, että ikään kuin turvapaikkakustannukset olisivat joltain toiselta pois. Katsomme aina taloutta ja budjettia kokonaisuudessa.
Miten rahat löytyvät pakolaiskriisin hoitamiseen?
– Ne löytyvät työn kautta. On liian yksinkertaista katsoa turvapaikanhakijoiden kokonaisuutta pelkkänä kirjanpitoharjoituksena. Niihin liittyy monta kokonaisuutta.
Stubbin mukaan lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä, mutta jos kotouttaminen onnistuu, voivat turvapaikanhakijat ja maahanmuutto olla talouden näkökulmasta plussaa pitkällä aikavälillä.
Kuinka suuria lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä?
– Tarkkaa euromäärää ei voida tässä vaiheessa antaa, koska emme tarkkaan tiedä, montako turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana maahan tulee.
Tulevatko rahat kustannuksiin sopeuttamalla?
– Ei ole korvamerkitty sopeutus, vaan katsomme kokonaisuutta.
Stubbin mukaan kehysriihessä on edessä uusia säästöpäätöksiä.
– Meillä on tällä hetkellä laskennat kesken valtiovarainministeriössä. Tavoitteena on saavuttaa neljän miljardin euron sopeutukset vuoteen 2019 mennessä. Kuten aina kehysten yhteydessä, arvioidaan saavutetut tavoitteet ja sitten mitoitetaan sopeutukset.
Hienoa, että valtion kirstun päällä istuu mies, joka ei osaa edes matikan perusteita. Jos pakolaisista aiheutuvat kustannukset kasvavat ja emme ota lisälainaa kattamaan kasvavia kuluja, niin miten ihmeessä se ei muka ole muilta pois? Jos alunperin on ollut X summa rahaa tuottaa palvelut ja ylläpitää järjestelmää, niin miten turvapaikanhakijoista aiheutuvien kustannuksien kasvu summalla Y ei muka muuta tapaa, jolla rahat jaetaan, jos X pysyy alkuperäisessä arvossaan? Ne rahat on pakko ottaa jostain palveluista tai eduista, jotta käytetyn rahan kokonaismäärä pysyy alkuperäisessä summassa X.
Mahdollisia tapoja kattaa kulut ottamatta lainaa:
Scenaario 1. Valtio nostaa veroja kattaakseen nuo kulut --> Veronmaksajilta pois.
Skenaario 2. Valtio karsii palveluita --> Palveluita käyttäviltä pois
(Skenaario 3. Valtio ottaa lisälainaa kattaakseen kulut --> Velan määrän kasvu, tulevilta sukupolvilta pois. Eli vaihtoehtoina on pelkkää paskaa...)
Käytännön esimerkki 1:
Perheessäsi on 5 hlöä: 2 aikuista ja 3 lasta. Ostat kauppareissulla 5 omenaa - siis yhden jokaiselle perheenjäsenelle. Tullessasi kotiin huomaat, että puolisosi kaveri on kylässä. Laittaessasi omenat pöydälle, puolisosi kaveri ottaa yhden omenista ja syö sen. Normaalin ihmisen logiikan mukaan omenia on nyt vain 4, joten yksi perheenjäsen jää ilman omenaa (yhdeltä pois). Toinen vaihtoehto on, että yksi tai useampi perheenjäsen jakaa omenansa ilman omenaa jääneen hlön kanssa (vähintään 2 ihmistä ei saa sitä kokonaista omenaa, joka oli alunperin heille tarkoitettu). Stubin logiikalla yhden omenan katoaminen pöydältä ei ole keneltäkään pois, siis kaikki perheenjäsenet saavat 5 omenaa?
Esimerkki 2:
Sinulle on tulossa vieraita kylään ja ajattelit tehdä heille ruokaa. Lähdet kauppaan, mutta otat mukaan vain 100e käteistä. Olet etukäteen tehnyt suunnitelman, jonka mukaan raha jakautuu seuraavasti:
1. Koko porukan ruoka = 50e (ainekset päätetty ja laskettu etukäteen)
2. Puolison lääkkeet 15e
3. Lapselle uudet sukat 5e
4. Lapselle uusi pyöräily kypärä 30e
------------------------------------------------------
Yhteensä 100e.
Kassajonossa ollessasi saat soiton puolisoltasi. Hän kertoo vieraiden määrän lisääntyneen kahdella henkilöllä. Huomaat, että kärryssä olevat ostoksesi ovat jo nyt 100e arvoisia. Eli sinulla on muutama vaihtoehto. esim:
1. Ostaa halvempaa ruokaa, jotta kaikki saavat riittävästi syötävää --> kaikki ajoissa ilmoittautuneet saavat huonompaa ruokaa kuin alunperin oli suunniteltu
2. Jätät lääkkeet, sukat tai kypärän ostamatta, jotta voit sijoittaa sen rahan ruokaan --> joku jää ilman lääkkeitä, sukkia tai kypärää
3. Säästät lääkkeissä, sukissa tai kypärässä. Ostat siis sekundaa, jotta saat ostettua enemmän ruokaa
Stubbin logiikan mukaan sinun ei tarvitse karsia tai säästää mistään, vaan voit ostaa ruokatarvikkeet myös kahdelle ylimääräiselle vieraalle, eikä kokonaissumma kasva yhtään.
Onko Stubb siis keksinyt jonkun mullistavan tavan ostaa enemmän samalla hinnalla muuttamatta eri tekijöiden määrää tai hintoja? Jos näin on, niin kiireesti patenttia vetämään.
Muuta avautumista:
Ottaa aivoon tämä kansanedustajien ja jossittelu. Esimerkiksi tämä pisti silmään ylläolevasta artikkelista:
"
– Ne löytyvät työn kautta. On liian yksinkertaista katsoa turvapaikanhakijoiden kokonaisuutta pelkkänä kirjanpitoharjoituksena. Niihin liittyy monta kokonaisuutta.
Stubbin mukaan lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä, mutta jos kotouttaminen onnistuu, voivat turvapaikanhakijat ja maahanmuutto olla talouden näkökulmasta plussaa pitkällä aikavälillä."
Eli suomeksi sanottuna otetaan älytön riski ja pistetään kaikki todennäköisyyden varaan. Pitäisikö tässä itekin lopettaa työt ja pistää lotto vetämään koko omaisuudella ensi viikonloppuna. Tuolla samalla logiikallahan minullekin tulee ankeat olot yhdeksi viikoksi, kun ei ole rahaa ruokaan, mutta
jos voitan päävoiton,
voivat pankkitileillä olevat summat muuttua 6-numeroisiksi. Onkohan valtionvarainministeriö tehnyt minkäänlaisia laskelmia siitä, miten paljon näiden turvapaikanhakijoiden koulutus ja integroiminen edes maksaa Suomelle? Pystyvätkö turvapaikanhakijat työllistymään siten, että he maksavat heistä aiheutuneet kustannukset takaisin veroina elämänsä aikana? Epäilen suuresti. Ottaen huomioon, että vain pieni osa näistä turvapaikanhakijoista puhuu englantia, joudumme opettamaan heille sekä englantia että suomea kaiken muun koulutuksen ohella. Ilmeisesti osa näistä ihmisistä ei osaa kirjoittaa eikä lukea mitään kieltä, joten heidät pitää vielä opettaa kirjoittamaan ja lukemaan kielien opiskelun ohella. Ei hyvältä näytä ei.
Miksi Stubb puhuu myös maahanmuutosta samassa lauseessa? Eikö holtitonta turvapaikkapolitiikkaa kritisoineita ihmisiä olla kritisoitu juuri tuosta termien sotkemisesta. Maahanmuuttajalla on yleensä työpaikka ja/tai puoliso täällä ennen kuin hän voi edes tulla tänne. Pakolainen ja turvapaikanhakija ei yleensä omaa kumpaakaan, vaan tulee suoraan sossun luukulle.
:(
