Mistä allergiat tulevat? Tuntuisivat evoluutiollisesti ajatellen olevan tyhmä juttu.
Puhtaushypoteesia on ehdotettu. Immuunijärjestelmämme on aika aggressiivinen ja se on evoluution kuluessa sopeutunut tappelemaan huomattavasti suurempaa ja laajempaa määrää taudinaiheuttajia vastaan kuin länsimaissa tällä hetkellä esiintyy. Harvalla on esim. sisäloisia koska kaikki liha tarkastetaan, kalat keitetään ja lääkkeet ovat niin tehokkaita. Immuunijärjestelmä on vähän liikaa virittynyt ja vaikka imusolujen kehityksessä oma kontrollimekanismi onkin, niin sekään ei ole täydellinen. Epäilisin, että allergioita on esiintynyt ennenkin, kun kyllä allergioita esiintyy myös kehitysmaissa.
Ihan hauska topic, vaikken yhtä tieteelliseen analyysiin kykenekkään. Biologiantunneilla lukiossa tuli vähän havahduttua tähänkin asiaan ja kysymyksiä tuli kyllä mieleen. Opetettiin siis, että mutaatiot aiheuttavat muutoksia olioissa ja luonnonvalinnan kautta vahvat selviytyvät ja suotuisa ominaisuus periytyy (esim. vaalea talviturkki).
Spontaanit mutaatiot eivät ole ainoa asia, joka aiheuttaa muutoksia ilmiasussa eli fenotyypissä. Geneettinen rekombinaatio, endogeeniset virukset, tietyt infektiot, epigeneettiset muutokset(DNA:n metylointi ja histoniproteiinien deasetylaatio), metabolomimuutokset..
Kyseessä ovat aika monimutkaiset tapahtumat. Mutaatioita ja muutoksia siis tulee mutta millä tavalla ja kuinka suurella todennäköisyydellä tai voimakkuudella muutokset tulevat esiin. Aika harva ominaisuus genomissa on samalla tavalla on-off kytkimen takana kuin vaikka lamppu. Biologiassa kytkimiä voi olla monta rivissä, kytkimien päällä voi olla suojauksia tai kytkin voi kasvaa kokoa, jotta sitä voisi painaa helpommin, monta sormea voi haroa kytkimiä - ja välillä taas ei yhtään, huoneessa voi pyöriä sakset, jotka yrittävät katkoa sormia, lamppuja voi olla monenvärisiä monella eri intensiteetillä ja jostain lentää aina välillä suurennuslasi tai pimennysverho lampun eteen.
Tämmöinen kiva vertaus miltä lampun ja kytkimen suhde näyttää biologiassa, tästä sekamelskasta pitäisi sitten ottaa selvää :dance: Duunia riittää.
Aika moni asia voi muuttua
genomi => vaalea talviturkki välillä. Tässä on myös yksi syy miksi meillä on syöpiä. Eliöille on pitkällä aikavälillä ja varmasti muuttuvissa olosuhteissa hyötyä, että genomi ei ole 100% jäykkä ja turvallinen informaatiovarasto, jossa ei voisi koskaan tapahtua muutoksia. Mutaatiokuorma kannattaa pitää sen verran korkealla, että eliö voi mukautua nopeasti ajan kuluessa vallitseviin olosuhteisiin, mutta ei kuitenkaan niin korkealla, että jälkeläiset tai vanhemmat kuolevat kasvaimiin ja suku ei jatku.
En ollut oikeastaan aikaisemmin suuremmin kyseenalaistanut jänöjussin valkoista suoja-asua, sillä sen tarkoitus oli looginen -> väri on ikäänkuin "suunniteltu" suojaksi. Anyway eihän evoluutio voi ajatella ja kyse on siis sattumasta.
Evoluutio ei ajattele mutta miljoonien vuosien kehitys, yritys ja erehdys on johtanut siihen, että
tällä hetkellä havaitsemamme eliöt näyttävät olevan erittäin hyvin sopeutuneita olosuhteisiin ja siksi ne näyttävät taidokkaasti suunnitelluilta.
Tästä pohjustuksesta päästään asiaan. Kaikista faktoista huolimatta on mielestäni hankala miettiä, että nämä asiat ovat syntyneet sattumalta.
Mutta kun ne eivät synny täysin sattumalta. Mutaatiot genomissa syntyvät sattumalta mutta luonnonvalinta karsii tai ainakin vähentää huonoja mutaatiota pois ja hyvät rikastuvat eliöissä.
Ja ei, en lipsu nyt jumaluuteen tai muuhunkaan. Usein kuulee sanottavan, että tietyillä peuraeläimillä (poro, peura - ihan sama) on valkoinen tupsu hännässä, jottai niiden olisi helpompi seurata toisiaan letkassa. Mutta eihän evoluution näkökulmasta katsottuna tuolla täplällä voi olla ns. määriteltyä tehätävää?
Valkohäntäpeuralla on koko hännän alaosa kirkkaan valkoinen ja sen paljastaminen (pystyyn nostettu häntä) on varoitusmerkki muulle laumalle. En tiedä onko porolla samanlainen signaali.
Samaa asiaa läheltä liipaten olen ihmetellyt tiettyjen eläinten erittäin tarkkoja suojavärejä. Jotkut hyönteiset ja sammakot esimerkiksi maastoutuvat täydellisesti elinympäristöönsä ja niiden väri/kuviointi vastaa tarkalleen, vaikka tietyn kasvin ulkonäköä. Ja nytkin on kyseessä random värihäiriö, joka on sattumalta natsannut?
Tummensin tärkeitä kohtia. Lajin yksilöiden välillä on eroja suojavärityksessä, jos valintapaine on ollut erityisen rankkaa niin suojaväri voi kehittyä nopeastikin + suojaväri ei ole ainoa tärkeä tekijä ympäristöön sulautumisessa. Vaikka elukalla olisi kuinka hyvä suojaväri, niin se ei paljoa auta, jos se panikoi vaaran lähestyessä ja liikkuu.
Aikaisemmin laitettu mustekalavideo:
Moiseen kehitykseen on varmasti kulunut miljoonia vuosia ja loogisesti ajatellen pitäisi esimerkiksi sammakoilla olla historian varrella vilkkunut vaikka mitä värejä neonista beigeen.
Onhan niitä neon-värisiä sammakoita nytkin olemassa.
http://www.darkroastedblend.com/2007/02/colorful-poisonous-frogs.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Poison_dart_frog
Vaikea tosin sanoa, että miten pitkään tuo on vienyt, fossiileista on vaikea nähdä värejä vaikka jotkut tutkijat yrittävät niitäkin selvittää fossiileista löytyneistä pienistä kemikaali ja värihiukkasista.
Ja eikös samaanaikaan pitäisi olla vastaavia yksilöitä, että ominaisuus pääsee leviämään ilman rukurutsausta ja muita saatanallisia kurimuksia? Tsäänssi tarkan suojavärin kaltaiselle muutokselle kuulostaa siis käsittämättömän pieneltä.
Ei se vaadi sukurutsausta ja sukurutsauskaan ei ole aina paha asia, se vain lisää riskiä tiettyjen huonojen ominaisuuksien ilmentymiseen. On lisäksi vaikea sanoa fossiilien perusteella, että mikä on kehittynyt ensin. Liikkumattomuus vai suojavärin asteittainen parantuminen vai ovatko ne molemmat kehittyneet samaan aikaan toisiaan täydentäen. Suojavärin ei myöskään tarvitse olla aivan 100% tarkka, jotta saalistaja ei näe, riittää, että saalistaja ei huomaa tai valitsee toisen huonommin ympäristöön sulautuneen saman lajin yksilön.
Nämä mutaatiot myös vievät aikaa, mutta omalla logiikallani pitäisi koko ajan ympärillämme sattua kaikenlaisia mullistuksia ja luulisi, että kirjoitetun historian aikana joku laji olisi jo muuttanut olemustaan huomattavasti. Voi tietysti olla, että en alkuunkaan hahmota mikä on pitkä aika ja mikä puolestan oikeasti piiiiiiiiitkä.
Ympärillämme sattuu jatkuvasti kaikenlaista - ei välttämättä sellaista mullistavaa, jonka me näämme - mutta erittäin paljon sellaista mitä me emme huomaa ellemme lähde nimenomaan sitä tutkimaan. Ihmisen aistit eivät ole sopivia havaitsemaan vuosien tai kymmenien vuosien kuluessa tapahtuvia muutoksia. Istuta pihalle puun taimi ja aikaa myöten kyllä huomaat, että se kasvaa mutta niin hitaasti, että et päivien tai viikkojen tarkkailulla huomaa yhtään mitään. Lehtien laskeminen paljastaa, että niiden määrä lisääntyy ja mittanauha näyttää, että puu kasvaa pituutta ja paksuutta. Samanlaista hidasta muutosta tapahtuu jokaisessa elävässä eliöissä maapallolla mutta niiden mittaaminen ei ole ihan yhtä helppoa kuin puun kasvun toteaminen.
Jottei postaus menisi vain kehäpäättelyksi voisin hieman tiivistää: onko vallallaanolevan tieteellisen käsityksen mukaan moiset ilmiöt siis täysin sattumasta johtuvia?
Eivät, sattumaa ja luonnonvalintaa eri muodoissa.
Ihan mielenkiintosta.
