Luonnon ja evoluution tyhmien kysymysten kerho

Voisiko esim. juoksunopeuteen tarkoitettuja geenejä siirtää johonkin ihmisen alkioon? Esim. otettaisiin joltain pikajuoksijoilta yms. ja yritettäisiin saada näin mahdollisimman nopea ihminen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Samaan lajiin lasketaan kuuluvaksi yksilöt jotka kykenevät keskenään tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Lisää tyhmiä kysymyksiä :) Onko asia aina näin, niin kuin tuossa lainauksessa lukee? Itsekin olen aina elänyt tuon luulon/tiedon varassa.

Lueskelin tuossa taannoin teeren ja metson risteymästä, eli korpimetsosta.

Wikipedia kertoo seuraavaa: "Koska naarasteeret valitsevat kumppaninsa huolella ja suosivat vain soitimen keskellä oleilevia koiraita, huonoilla paikoilla oleilevat ja poikkeavasti käyttäytyvät korpimetsot eivät pääse parittelemaan.[1] Tämä lienee yleisin syy siihen, että korpimetsoja on pidetty lisääntymiskyvyttöminä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu tuloksia, joiden mukaan korpimetsot eivät välttämättä ole steriilejä. Tarhaoloissa on saatu syntymään korpimetson astumia jälkeläisiä.

Tässä tapauksessahan kyse on kuitenkin kahden eri lajin risteymästä. Onko wikipediassa minun apinasuodattimen läpäisemää hömppää(mikä ei olisi mitenkään mahdotonta:D) , vai miten tuo nyt menee? Toivottavasti joku osaa vastata :)
 
Voisiko esim. juoksunopeuteen tarkoitettuja geenejä siirtää johonkin ihmisen alkioon? Esim. otettaisiin joltain pikajuoksijoilta yms. ja yritettäisiin saada näin mahdollisimman nopea ihminen.
Periaatteessa samalla menetelmällä kuin valmistetaan knockout eläimiä, joilla tutkitaan tiettyjä geenejä ja sen vaikutuksia. Menetelmä on vaan aika vaikeaa ja juoksunopeuteen liittyy aika monia erilaisia geenejä lihaskudostyypistä, hermotuksesta, jalkojen pituudesta ja nivelten rakenteesta lähtien. Yhdenkin geenin manipulointi on melko vaikeaa ja useissa tapauksissa lähes mahdotonta nykytekniikalla, eli jos puhutaan mahdollisimman nopean ihmisen kehittämisestä, niin se on jo hyvin pitkälle viety geneettistä manipulaatiota. En usko sen olevan mahdollista nykypäivänä.
 
Lisää tyhmiä kysymyksiä :) Onko asia aina näin, niin kuin tuossa lainauksessa lukee? Itsekin olen aina elänyt tuon luulon/tiedon varassa.

Lueskelin tuossa taannoin teeren ja metson risteymästä, eli korpimetsosta.

Wikipedia kertoo seuraavaa: "Koska naarasteeret valitsevat kumppaninsa huolella ja suosivat vain soitimen keskellä oleilevia koiraita, huonoilla paikoilla oleilevat ja poikkeavasti käyttäytyvät korpimetsot eivät pääse parittelemaan.[1] Tämä lienee yleisin syy siihen, että korpimetsoja on pidetty lisääntymiskyvyttöminä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu tuloksia, joiden mukaan korpimetsot eivät välttämättä ole steriilejä. Tarhaoloissa on saatu syntymään korpimetson astumia jälkeläisiä.

Tässä tapauksessahan kyse on kuitenkin kahden eri lajin risteymästä. Onko wikipediassa minun apinasuodattimen läpäisemää hömppää(mikä ei olisi mitenkään mahdotonta:D) , vai miten tuo nyt menee? Toivottavasti joku osaa vastata :)

Ihminen luokittelee eliöitä, eikä rajanveto aina ole helppoa. Tuo määritelmä, jonka mukaan samaan lajiin kuuluvat yksilöt tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on yleensä varsin paikkansa pitävä. Usein eri lajien risteymät ovat lisääntymiskyvyttömiä, mutta silloin tällöin poikkeuksia esiintyy. Eikä ihme, eihän lajiutuminen yleensä tapahdu hetkessä kuin taikasauvan iskusta. Lisääntymisesteitä tulee vähitellen. Osa esteistä liittyy enemmänkin siihen, että lajit eivät luonnossa oikeastaan kohtaa eläessään eri alueilla, jotkin esteet taas pitävät myös tarhaolosuhteissa (tai laboratoriossa).
 
Kuinka tiedemiehet osaavat sanoa, miten jokin eläin on lähempää lajihistoriallista sukua toiselle kuin jokin toinen eläin? Liittyykö vastaus jotenkin geneettiseen yhtäläisyyteen vai katsotaanko asiassa enemmänkin sitä, milloin lajit ovat eriytyneet?
 
http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksasta+...ti+säilynyt+dinosaurusfossiili/a1305547220512
Aika mielenkiintoinen :).

Pari kysymystä on tullut nyt viime aikoina mieleen:

1. Helacyton gartleri. Voisiko joku selittää suomeksi, mikä tuo on ja miksi se on niin suuri asia evoluution todisteille?
2. Kuinka suuri geneettinen ero pitää olla eliöiden välillä, jotta ne eivät enää pysty lisääntymään keskenään?
3. Ilmeisesti kaikki darvininsirkut eivät pysty lisääntymään keskenään. Mitkä sirkut pystyvät ja mitkä eivät? Ja kykenevätkö ne sirkut, jotka pystyvät lisääntymään keskenään, tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä?
 
Kuinka tiedemiehet osaavat sanoa, miten jokin eläin on lähempää lajihistoriallista sukua toiselle kuin jokin toinen eläin? Liittyykö vastaus jotenkin geneettiseen yhtäläisyyteen vai katsotaanko asiassa enemmänkin sitä, milloin lajit ovat eriytyneet?
No mä en ole taksonomiaan erikoistunut mutta ymmärtäisin, että sukulaisuussuhteiden määrittelyllä rakennetaan ja tarkennetaan fylogeneettistä puuta - tai pensaaksi sitä kai nykyään tahdotaan kutsua. Tarkastelussa katsotaan ainakin:
  1. morfologisia ja geneettisiä eroja ja samankaltaisuuksia. Mitä pienempiä tarkasteltavat eliöt, sitä vaikeampaa erottaminen on, koska osa eliöistä esim. jäljittelee todella hyvin mimikryn kautta jotain toista eliötä.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Ant_mimicry
    http://en.wikipedia.org/wiki/Biological_classification
  2. eliömaantieteellisestä jakautumista, koska eri puolilta maailmaa löytyy samanlaisia eliöitä eri habitaateista. Näistä pitäisi sitten saada selvää, että onko eliö endeeminen ja kuinka paljon vai nuorempi tulokaslaji jostain muualta. Esimerkkinä tästä voisi mainita vaikka ns. vanhan ja uuden maailman apinalajit, jotka poikkeavat toisistaan selkeästi. Kyseessä siis biologinen todiste Gondwana -mantereen Jurakautisesta liitoksesta ja hajoamisesta, joka erotti Afrikan Etelä-Amerikasta ja loi näin ollen isolaatioesteen kahden mantereen apinalajien välille. Kymmenet miljoonat vuodet näkyvät molempien alueiden apinalajien evoluutiossa. Ne ovat kehittyneet eri suuntiin.
    http://en.wikipedia.org/wiki/New_World_monkey
    http://en.wikipedia.org/wiki/Old_World_monkey
  3. historiallista todistusaineistoa. Mitä fossiileja on löydetty ja miltä aikakaudelta. Dinosaurukset ovat selkeästi eläneet tietyllä ajanjaksolla aikaisemmin mutta eivät enää ja niissäkin on tapahtunut paljon muutosta 160 miljoonan vuoden aikana, jolloin ne hallitsivat maata.



http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksasta+löytyi+lähes+täydellisesti+säilynyt+dinosaurusfossiili/a1305547220512
Aika mielenkiintoinen :).

Pari kysymystä on tullut nyt viime aikoina mieleen:

1. Helacyton gartleri. Voisiko joku selittää suomeksi, mikä tuo on ja miksi se on niin suuri asia evoluution todisteille?
HeLa -syöpäsolut evoluution todiste? En ole koskaan kuullutkaan, että Henrietta Lacksin(HeLa) syöpäkasvaimen soluja käytettäisiin evoluutioteorian argumenttina tai vastaan. Mitähän olet mahtanut lukea ja mistä?

2. Kuinka suuri geneettinen ero pitää olla eliöiden välillä, jotta ne eivät enää pysty lisääntymään keskenään?
Ei välttämättä kovinkaan suuri, koska lisääntymisesteet eivät aina ole geneettisiä. Vaan ne voivat olla myös maantieteellisiä (valtameri, vuorijono) tai käytökseen liittyviä (erilainen kosintatanssi tai -laulu linnuilla).
Jos jokin hyvin pieni geneettinen ero aiheuttaa muutoksen kosintatanssin liikesarjaan, niin nirso naaras ei enää hyväksykään koirasta parittelukumppaniksi. Mutta kyseessä ei tarvitse olla edes geneettinen ero. Näistä ei aina pysty täysin tarkasti sanomaan, että mistä syystä jokin eläin käyttäytyy jollain tavalla. Geenit vai opittu käytös vai molempia.


3. Ilmeisesti kaikki darvininsirkut eivät pysty lisääntymään keskenään. Mitkä sirkut pystyvät ja mitkä eivät? Ja kykenevätkö ne sirkut, jotka pystyvät lisääntymään keskenään, tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä?
Ainakin osa Darwinin sirkuista pystyy lisääntymään keskenään ja uskoisin, että geneettiset erot ovat niin pieniä, että sen puolesta ne kaikki voisivat lisääntyä keskenään. Kyseessä on soidinlaulun erot, jotka pitävät eri saarten populaatiota erossa toisistaan, välimatkat eivät ole niin pitkiä, etteivätkö linnut pystyisi lentämään saarelta toisille.

http://www.esajournals.org/doi/abs/10.2307/2265625
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8312.1997.tb01499.x/abstract
 
Copy-pastetaan tänne tuo:

Claim CB910:

No new species have been observed. Source:

Morris, Henry M., 1986. The vanishing case for evolution. Impact 156 (Jun.). http://www.icr.org/index.php?module=articles&action=view&ID=260


Response:

New species have arisen in historical times. For example:

- Helacyton gartleri
is the HeLa cell culture, which evolved from a human cervical carcinoma in 1951. The culture grows indefinitely and has become widespread (Van Valen and Maiorana 1991).
Tjaa mitäköhän sitä tästä nyt sanoisi... Vaikka miten paljon olenkin evoluutioteorian kannnattaja, niin tämä väite tuntuu mielestäni vähän turhan keksityltä. Onhan se totta, että HeLa-solu kasvustoja on satoja kiloja kasvamassa eri puolilla maailmaa ja ne jakautuvat edelleen vuodesta 1951 lähtien.

Talk origins -sivusto viittaa tähän kirjoitukseen: http://www.nytimes.com/2010/10/31/us/31valen.html?_r=2&src=twt&twt=nytimesscience&pagewanted=all

HeLa -soluille ja vastaaville on esitetty uuden lajin määritelmää ja kai tuo hypoteettisesti voisi olla mahdollistakin, että jonkin lajin syöpäsolut olisivat isäntäeliön kuoltua selvinneet kuolemasta hengissä esim. vesistössä ja kehittyneet sitä kautta eteenpäin omksi lajikseen mutta tietääkseni tämmöistä ei ole varsinaisesti havaittu. HeLa-solutkaan eivät selviä hengissä ilman kasvuliuosta ja ne tukehduttavat itsensä kasvaessaan aika nopeasti. Toisaalta moni patogeeni on samanlainen, että vaikea tässä nyt on väittää vastaan, etteivät HeLa-solut mitenkään voi olla uusi laji, vaikkakin ne ovat riippuvaisia meistä ja me taas käytämme niitä biologisiin ja lääketieteellisiin kokeisiin.

Tuo on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että lajinimeä ja statusta on ehdotettu jo 20 vuotta sitten mutta laajaa hyväksyntää se ei ole saanut taksonomien keskuudessa. Tosin on noita epäselviä lajeja satoja muitakin mutta en tiedä onko vastaavia tapauksia ehdotettu.
 
Johtava teoria? Kyllähän tuota nykyäänkin käytetään joissain päin maailmaa. Vai mitä tarkoitat?

Tiedän juu, että käytetään nykyäänkin, mutta kuinka suuressa osassa tuo on ollut ihmisen evoluutiossa?

Olen kuullut teorian, että nykyihminen voitti kamppailun neandertalinihmisen kanssa, koska pystyi hyödyntämään tuota "varmaa" metsästystapaa. Eli pääsi siten käsiksi suureen määrään lihaan(proteiineihin), jonka kautta aivot olisivat alkaneet kasvamaan.

Onko tuolla mitään perää ylipäätään? Ja tuon nyt kirjoitin siinä muodossa missä sen satuin muistamaan, kun luin jotain tuontapaista n. vuosi sitten jostain. Eli joku varmaan täällä osaa hieman selventää.
 
Mikä on proteiinin kolmiulotteisen rakenteen merkitys?
 
Mikä on proteiinin kolmiulotteisen rakenteen merkitys?

Monet hormonit ja entsyymit ovat proteiineja. Kolmiulotteisen rakenteen vuoksi solujen reseptorit pystyvät tunnistamaan juuri spesifisen hormonin.

Entsyymit puolestaan pystyvät nopeuttamaan spesifisiä reaktioita, koska niiden kolmiulotteisen rakenteen vuoksi ne pystyvät muodostamaan "tartuntapinnan" vain tietyille aineille, joiden reaktioita nopeuttamaan ko. entsyymi on tarkoitettu.

Tossa nyt muutama, mutta ainakin noi on tärkeässä osassa.
 
Minua vielä vaivaa hieman tuo esineiden ja asioiden iän määrittäminen. Haluaisinkin lukea jotain kirjaa aiheesta. Mitä kirjoja suosittelisitte luettavaksi, jos haluaisin tietää eri iänmääritysmenetelmien käytöstä? Mielellään suomenkielisiä teoksia, mutta englanninkielisetkin käy. Englanninkieliset meinaavat vaan olla hieman vaikeatajuisia.
 
Lisää tyhmiä kysymyksiä :) Onko asia aina näin, niin kuin tuossa lainauksessa lukee? Itsekin olen aina elänyt tuon luulon/tiedon varassa.

Lueskelin tuossa taannoin teeren ja metson risteymästä, eli korpimetsosta.

Wikipedia kertoo seuraavaa: "Koska naarasteeret valitsevat kumppaninsa huolella ja suosivat vain soitimen keskellä oleilevia koiraita, huonoilla paikoilla oleilevat ja poikkeavasti käyttäytyvät korpimetsot eivät pääse parittelemaan.[1] Tämä lienee yleisin syy siihen, että korpimetsoja on pidetty lisääntymiskyvyttöminä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu tuloksia, joiden mukaan korpimetsot eivät välttämättä ole steriilejä. Tarhaoloissa on saatu syntymään korpimetson astumia jälkeläisiä.

Tässä tapauksessahan kyse on kuitenkin kahden eri lajin risteymästä. Onko wikipediassa minun apinasuodattimen läpäisemää hömppää(mikä ei olisi mitenkään mahdotonta:D) , vai miten tuo nyt menee? Toivottavasti joku osaa vastata :)

Minäkin rupesin pohtimaan tätä samaa asiaa. Jos metso ja teeri pystyy saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, niin silloinhan tuo rajanveto eri lajien välillä lisääntymiskykyisten jälkeläisten suhteen ei toimi. Sama juttu esim. tiikeri ja leijona pystyvät risteytymään, (liikeri tai tiikoni) ja hevonen ja aasi (muuli). Nämä risteymät ovat steriilejä, mutta joissain tapauksissa myös ne ovat pystyneet saamaan jälkeläisiä. Aika mielenkiintoista. Näiden risteytyneiden eläinten välillä ulkoiset erot ovat vielä pienempiä kuin esim. eri koirarotujen välillä, jos vertaa esim. chihuahuaa ja tanskandoggia. Nämähän saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, tosin toivon ettei tanskan doggi uros saisi astuttua chihunarttua, vaan toisin päin:).

Onko kyse sitten geenitason eroista vai mistä.. En siis itse tiedä asiasta tämän enempää, olisikin kiva jos joku fiksumpi hieman raottaisi aihetta :)
 
Minäkin rupesin pohtimaan tätä samaa asiaa. Jos metso ja teeri pystyy saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, niin silloinhan tuo rajanveto eri lajien välillä lisääntymiskykyisten jälkeläisten suhteen ei toimi. Sama juttu esim. tiikeri ja leijona pystyvät risteytymään, (liikeri tai tiikoni) ja hevonen ja aasi (muuli). Nämä risteymät ovat steriilejä, mutta joissain tapauksissa myös ne ovat pystyneet saamaan jälkeläisiä. Aika mielenkiintoista. Näiden risteytyneiden eläinten välillä ulkoiset erot ovat vielä pienempiä kuin esim. eri koirarotujen välillä, jos vertaa esim. chihuahuaa ja tanskandoggia. Nämähän saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, tosin toivon ettei tanskan doggi uros saisi astuttua chihunarttua, vaan toisin päin:).

Onko kyse sitten geenitason eroista vai mistä.. En siis itse tiedä asiasta tämän enempää, olisikin kiva jos joku fiksumpi hieman raottaisi aihetta :)

Kyllä tällaisia tapauksia on havaittu muitakin, esim.

http://yle.fi/alueet/satakunta/2010...arvinaiseksi_takaisinristeymaksi_2206500.html

Luokittelu eri lajeihin on ihmisten luoma järjestelmä ja aina löytyy joku eliöyksilö, joka ei tätä luokittelua viitsi kunnioittaa :rolleyes:
 
Onko jotain videota tai tekstiä, jossa selitettäisiin HIV-resistenssin synty? Millainen mutaatio on kyseessä ja missä kyseinen mutaatio ilmenee?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom