Liika proteiini rasittaa elimistöä

HooEee sanoi:
.
.


Mä en ymmärrä nyt.
Mikä määrä sitten on liikaa ?
Kuinka paljon sä sitä proteiinia vedit tuon ekan viestin tiimoilla?


Katoppa ku, sain niistä aterioista reippaat proteiini annokset.
Tääl porukka luulee et oon joku lisäravinne vastustaja, en. Kunhan kerroin tälläsen jutun ja käytän itekkin mielellään lisäprotskuja koska niitä on niin pal nopeempia ja helpompia nauttia ku tavallista ateriaa.

Tulevaisuudessa hernekeitto on väriainetta, proteiini sekoitetta ja muutama hernetabletti joukossa :D jess!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Powermaster sanoi:
No mihin sä tarvit 5g/kg protskuu? kasvaaks sun lihakset niinpaljo per kerta?
normi tarve on 1g sit laitetaa päälle varmuuden vuoks 2g lihaksille, ja viel 1g joka kuluu väkisin hiilareiden kans energian käytös. =4g/kg

En mihinkään. Enkä noin paljoa syökkään. Kyse kai oli siitä, että onko protskuista jotain haittaa isoilla määrillä.

Mä kyselen tätä samaa mitä monet muutkin, että paljonko se haitallinen määrä nyt on vaikka 80kg punttia nostavalle jampalle? Sähän tuossa ekassa postissa mainitsit oireita liiallisesta protskun saannista.. Kuinka paljon sä sitä sitten oikein syöt jos kerran 4g/kg on vielä ihan ok. IMHO: yli 4g/kg määriä alkaa olemaan hankala saada sapuskasta vaikka sitä koittaisi, olettaen, että syödään muutakin kuin jauhoja.
 
No tästä lähtien sellane 2g/kg on mun proteiini määrä suurinpiirtein. hormoonien käyttäjille tarve on muuten tietenkin paljon suurempi. Jos juku käy vaikka 5 kertaa päiväs salil ja piikit köytös, ni johan sitä tököttiä täytyy saada sinne lihakseen.
 
Suomen OK:n tutkimuksien mukaan noin 2,6g proteiinia painokiloa kohti riittää kehonrakentajilla saauttamaan positiivisen typpi tasapainon eli riittävän proteiinin saannin. Ylimääräinen proteiini aiheuttaa elimistön happamoitumista ja urean kerääntymistä vereen. Urean kerääntyminen aiheuttaa väsymyksen tunnetta ja happamoitumoituminen glykolyysin heikentymistä soluissa eli huonontaa solujen energian tuotantoa.
Voimaharjoitteluun tottumattomalla lihasvaurioherkkyys on suurempi kuin harjoitteluun tottuneella joten harjoitelleen henkilön proteiini metabolia on pienempi kuin aloittelijalla. Näin ollen myöskin lisäproteiinin tarve olisi suurempi harjoittelu alussa kuin kokeneella henkilöllä.
Elimistön happoylimäärän haittavaikutuksista ei ilmene mitään oireita useinkaan pitkään aikaan. Happoja kertyy verenkiertoon niin kauan kuin mahdollista.
Biologinen lääketiede tuntee lukuisia eri sairauksia, joiden se katsoo aiheutuvat nimenomaan pitkäaikaisesta elimistön happamuudesta. Esimerkiksi reumaattiset sairaudet, vanhuuteen liittyvät kalkkeutumissairaudet ja sidekudossairaudet. Elimistön synnyttämät happoylimäärät rasittaa myös munuaisia. Mahahaavan epäillään olevan seurausta kyseisen happamuuden noususta, samoin osteoporoosin. Liiallinen happamuus voi aiheuttaamyös erilaisia kipu- ja särkytiloja, rappeutumissairauksien ja erilaisten aineenvaihduntavaivojen kuten erilaisten reumatilojen, maksa-, vatsa-, munuais- ja sydänvaivojen sekä diabeteksen, kohonneen verenpaineen, verenkiertohäiriöiden ym. aineenvaihdunnan sairauksien syy. Elimistön liiallinen happamuus heikentää myös hampaiden ja ikenien terveyttä johtaen hampaiden reikiintymiseen, niiden heilumiseen ja irtoamiseen sekä ikenien turpoamiseen.

Jos tuosta olisi mitään apua. Itse ainakin suosittelisin nauttimaan jotain elimistön happamuutta alentavaa tuotetta tollasilla yli 4g/kg annoksilla. Tosin en ole mikään alan asiantuntiaja.

http://www.noc.fi/valmennus/urheiluravitsemus/
http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/AhtiainenGradu.pdf
http://www.urheiluravitsemus.net/artikkelit.html
 
Fiona sanoi:
Ai, mä ajattelin, että tää " paskapuhetta " - kommentti juontaa juurensa tosta " Väärin. Hiilarit ei ole niin paha juttu kuin rasva " - threadista :)

Jep. Ei ollut tarkoitus antaa sellaista kuvaa, että omaisin yksinoikeuden proteiinitietämykseen. Noudatin vain Tahvo Tohvelin (vai mikä se nyt olikaan? :D ) oppeja :lol2:

Sitten asiaan:
Jep, proteiinin saannin vaikutuksista munuaisiin on useita pitkäaikaistutkimuksia sekä ihmisillä että eläimillä. In sum, ei ole havaittu mitään vaikutusta terveisiin munuaisiin. Itseasiassa marginaalinen proteiininsaanti nopeuttaa iän mukana tulevaa munuaistoiminnan heikentymistä. :hyper:
 
teemupii,

Lue maailman johtavien proteiinimetaboliatutkijoiden (Tipton ja Wolfe 2004) artikkeli Journal of Sports Sciences -lehdessä. He sanovat myös, että runsaalla proteiinin saannilla ei ole osoitettu olevan mitään haittavaikutuksia munuaisiin ja luustoon. Lisäksi he mainitsevat, että "on mahdollista, ellei todennäköistä, että erittäin suurista proteiinin määristä on hyötyä tavoiteltaessa maksimaalista lihashypertrofiaa."
 
Ja vielä aiheesta:

Tuossa joku mainitsi siihen suuntaan, että proteiinin tarve = proteiinimäärä, joak ylläpitää positiivista typpitasapainoa. Tämä kosepti ei kuitenkaan sovellu esim. kehonrakentajiin ja pikkuvauvoihin. Porukka ei vain tunnu tätä ymmärtävän. Mainitsin tämän liikuntalääketieteen progradussani 2002 ja samat pointit löytyy nyt myös em. Tipton & Wolfe 2004 artikkelista :eek:

PS. Tuo OK:n ravintojuttu on asiallista stuffia :thumbs:
 
"These metabolic pathways permit the body to gain some benefit from the excess protein. However, something must be done with the remaining nitrogen. When nitrogen is broken off the amino acid, it forms ammonium molecules. Ammonium is toxic to the body, so the body quickly converts it to two less lethal compounds, the glutamate amino group and the glutamine side chain amide nitrogen."

Two less lethal compunds?! Please. Nämä kaksi ei ole millään tavalla "lethal" eli ihan ihmejuttuja. Jos tämä artikkeli olisi tarjottu johonkin tietelehdeen niin tässä vaiheessa olisi jo lähtenyt paperileikkuriin.

"When very high levels of protein are consumed, calcium loss through the urine increases. One researcher reports that when consumption increases from 0.8g to 2.0g/kg body weight (from 1.76g to 4.4g/lb body weight) per day, urinary calcium loss increases 50% (2). Little is known about how urinary calcium increases affect athletes, but with bone density a concern for many athletes, the issue must be taken into consideration during nutritional planning."

Proteiinin saannin lisääminen myös LISÄÄ kalsiumin imeytymistä, joka "blokkaa" tuon em. haitan. Lisäksi proteiinin saannin lisääminen nostaa IGF-1:stä, jolla on anabolinen vaikutus myös luustoon. :hyper:
 
J Nutr. 2003 Mar;133(3):852S-854S. Related Articles, Links

Interaction of dietary calcium and protein in bone health in humans.

Dawson-Hughes B.

Calcium and Bone Metabolism Laboratory at the Jean Mayer U.S. Department of Agriculture Human Nutrition Research Center on Aging at Tufts University, Boston, MA, USA. bees.dawson-hughes@tufts.edu

Protein has both positive and negative effects on calcium balance, and the net effect of dietary protein on bone mass and fracture risk may be dependent on the dietary calcium intake. In addition to providing substrate for bone matrix, dietary protein stimulates the production of insulin-like growth factor-1 (IGF-1), a factor that promotes osteoblast-mediated bone formation. Protein also increases urinary calcium losses, by several proposed mechanisms. Increasing calcium intake may offset the negative impact of dietary protein on urinary calcium losses, allowing the favorable effect of protein on the IGF-1 axis to dominate. Several, although not all, studies are either compatible with or support this hypothesis. Protein supplements significantly REDUCED bone loss in elderly hip-fracture patients in a study in which both the protein and control groups received supplemental calcium. In an observational study, total protein intake was POSITIVELY associated with favorable 3-y changes in femoral neck and total body bone mineral density in volunteers who received supplemental calcium citrate malate and vitamin D, but not in volunteers taking placebos. In conclusion, an adequate calcium intake may help promote a favorable effect of dietary protein on the skeleton in older individuals.

Publication Types:
Review
Review, Tutorial

PMID: 12612168 [PubMed - indexed for MEDLINE]
 
Anssi Manninen sanoi:
Jep, proteiinin saannin vaikutuksista munuaisiin on useita pitkäaikaistutkimuksia sekä ihmisillä että eläimillä. In sum, ei ole havaittu mitään vaikutusta terveisiin munuaisiin.
Olisi mukava lukea noita ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, kun en ole itse sellaiseen kertaakaan törmänny. Voisit varmaankin laittaa edes muutaman tutkimuksen nimen tänne.
 
teemupii sanoi:
Olisi mukava lukea noita ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, kun en ole itse sellaiseen kertaakaan törmänny. Voisit varmaankin laittaa edes muutaman tutkimuksen nimen tänne.

Katso esim. www.nap.com ja sieltä etsi "protein and kidney" ja löytyy Walsterin kattava artikkeli. Jättisuurten (esim. 4 g/kg) määrien vaikutuksia ei ole ihmisillä liiemmin tutkittu.
 
Anssi Manninen sanoi:
Ja vielä aiheesta:

Tuossa joku mainitsi siihen suuntaan, että proteiinin tarve = proteiinimäärä, joak ylläpitää positiivista typpitasapainoa. Tämä kosepti ei kuitenkaan sovellu esim. kehonrakentajiin ja pikkuvauvoihin. Porukka ei vain tunnu tätä ymmärtävän. Mainitsin tämän liikuntalääketieteen progradussani 2002 ja samat pointit löytyy nyt myös em. Tipton & Wolfe 2004 artikkelista :eek:

PS. Tuo OK:n ravintojuttu on asiallista stuffia :thumbs:



Millaiset pääsyvaatimukset liikuntalääketieteelliseen on? :offtopic:
 
Anssi Manninen sanoi:
Ja vielä aiheesta:

Tuossa joku mainitsi siihen suuntaan, että proteiinin tarve = proteiinimäärä, joak ylläpitää positiivista typpitasapainoa. Tämä kosepti ei kuitenkaan sovellu esim. kehonrakentajiin ja pikkuvauvoihin. Porukka ei vain tunnu tätä ymmärtävän. Mainitsin tämän liikuntalääketieteen progradussani 2002 ja samat pointit löytyy nyt myös em. Tipton & Wolfe 2004 artikkelista :eek:

Olenko ymmärtänyt väärin , jos väitän, että typpitasapaino kuvaa proteiiniaineenvaihdunnan tilaa . Kun typpitasapaino on positiivinen on proteiinimetabolian tasapainokin positiivinen, eli veren aminohappopitoisuus olisi riitävä pitääkseen katabolian mahdollisimman vähäisenä.
Mienkäs noi bodarit ja vauvat eroo tossa muuten kuin lisääntyneen proteiinisynteesin osalta.

Vai onko toi nyt ihan päätöntä?
onkos toi gradu muuten netissä luettavissa?
 
Anssi Manninen sanoi:
Katso se 1999 proteiiniteos ja sieltä Walsterin kattava artikkeli proteiinin saannista ja munuaisista.
Artikkelin sivulla 143 kohdassa Uric Acid Stones sanotaan näin: Thus althought high animal protein diets may promote osteoporosis when consumed for decates, they are more likely to lead to uric acid stones than calcific nephrolithiasis.

Kyseisen jutun kirjoittajan mielestä (s.152) 1g/kg on aika suuri määrä proteiinia (minun mielestä ei, vaan lähinnä suuremmat määrät kuin 2g/kg).

Luettuani lähdeluettelon läpi en löytänyt oikeastaan yhtään tutkimusta, jossa olisi tutkittu (suurten) proteiini määrien vaikutusta pitkällä aikavälillä ihmisen munuaisten toimintaan. Useampi tutkimus oli tehty jo munuaissairauden omaavilla ja munuaiskivien synnystä. Ainut kiinnostava oli saman kirjoittajan (M. Walser) Dietary proteins and their relationship to kidney disease -tutkimus, mutta ainut viite joka löytyi Googlella oli juuri tämä sama kyseinen artikkeli.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom