Lihavuus - yhteiskunta ja yksilö

[Kumisa@pas]

A) kannatetaan

B) ei kannateta, kyllä jokaisen normi ihmisen pitäisi tietää että suklaa,sipsit ym. lihottaa ilman mitään värikoodejakin

C) mielestäni ainakin hesassa jalankulkijat/pyöräilijät on otettu hyvin huomioon jo nytten

D) kannatetaan ala-ja yläasteilta, lukioissa/amiksissa porukka on jo sen verran vanhempaa ja fiksumpaa että osaa itse päättää, onko karkin syönti fiksua

E) kannatetaan, yleensä kevyt tuotteet ja muut terveelliset safkat ovat paljon kalliimpia kun jotkut 50% FAT nakit.

 

[Purtsi]

a) En usko tohon ollenkaan. Ihan sama vaikka ne kiellettäisiin. Onko toiminut röökin kohdalla? Aika heikosti.

b) Ihan naurettava idea. En usko homman toimivan käytännössä ollenkaan.

c) Ei toimis.

d) Tämä on hyvä juttu. Limu jne. automaatit vois poistaa, ja tilalle laittaa just niitä parempia välipalapatukoita. Ja tosiaankin vain peruskoulua ylemmille.

e) Jos malli olisi toimiva, niin miksi ei. Kannatan.

 

[JSmith]

A) elintarvikemarkkinoinnin kieltäminen lapsille etenkin television välityksellä

B) ruuan merkitseminen ravintosisällön mukaan ”liikennevalovärein”

C) jalankulkijoita ja pyöräilijöitä huomioonottavien liikennejärjestelyjen suosimista

D) makeis- ja juoma-automaattien poistaminen kouluista

E) verotuksellisten keinojen käyttäminen terveellisen ruoan kulutuksen lisäämiseksi

A) - Joo. Terveen järjen käyttövaatimus mainonnasta huolimatta ei mun mielestä ulotu lapsiin. Aikuiset asia erikseen, varttuneella iällä ei vastuuta enää voi vierittää houkuttavan mainonnan piikkiin.

B) - Ihan sama, ei tasan varmaan ole tiedon puutteesta kyse. No jos jotain hyötyä hakisi niin ehkä "light"-tuotteiden kupla puhkeaisi näkyvän sokerikuutiomäärän myötä. Itse asiassa Hassilta aika hyvä ehdotus...

C) - Joo. Valitettavasti vaikutus voi olla aika pieni, suurella osalla tuntuu kulkuväylien puute olevan oikeasti listan aika häntäpäässä kun arkiliikunnan puuttumista selitellään.

D) - Joo, samalla logiikalla kuin A)

E) - Varauksella, hankaloituu jo monen kirjoittajan mainitsemasta syystä eli siitä kuinka hankala on karsinoida ruoat terveellisiin ja ei-. Korkeintaan räikeimmät jutut saataisiin merkattua huonoon kategoriaan, eli esim. paljon energiaa sokerista sisältävät tuotteet ja noissakin pitäisi luultavasti tehdä poikkeuksia. Rasvojen kohdalla homma menee huomattavasti hankalammaksi. Ohjesäännöstö kasvaisi ihan mielettömäksi ja valmistajat luultavasti lähtisivät kiertämään sääntöjä minkä ehtivät (sugarfree-tuotteet joissa onkin maltodekstriiniä jota ei lasketa pöytäsokeriksi jne.). Lisäksi lobbauksen määrä joka ko. lainsäädäntöön kohdistettaisiin olisi aika massiivinen.

Raaka-aineet olisi ehkä helpompi ottaa ensiksi keveämmän veron piiriin eli juurikin kasvikset ja kevyt liha, jalostetuotteet menevät paljon hankalammaksi.

 

[LucyFery]

Yllättävän moni palstalainen oli verotuksellisia keinoja vastaan, liekö kalikka kalahtanut, vai liekö vastustus vain yleistä oikeistolaista verotuksenvastaisuutta. Ehkä joidenkin päihin ei mitenkään mahdu ajatus, että oikein kohdistamalla verotuksella ja verovaroin voidaan saada jotain hyvääkin aikaiseksi.

Mulla ainakin on siinä verotuksen rukkailussa se pelko, että millä tiedolla ja motiivilla ne ruoat sitten jaettaisiin hyviin/pahoihin. Joku karkki ja sipsit nyt ovat kaikkien mielestä pahasta, mutta entäs suklaa ja kuorrutetut suolapähkinät? Tai tumma suklaa ja "perus"pähkinät? Mihin se raja laitetaan?

Vallitsevan terveyskäsityksen mukaan kaikki eläinrasva on pahasta, ja kevyttuotteet hyvästä. Kuitenkin joidenkin uusien tutkimusten mukaan runsas eläinrasvan saanti onkin hyvä asia, ja kevytkermat yms "myrkkyä" keinotekoisine transrasvoineen. Kuka saa päättää, kumpi on oikeassa?

Ja joo, karppaajana oma lehmä on ojassa ja pelkään kerman, rasvaisen lihan ja pekonin kallistumista keinotekoisten "kevyt"mössöjen eduksi.

 

[iivili]

Näistä tietynlaisen ruoan haittaveroista on keskusteltu ennenkin ja minä sekä muistaakseni muutamat muut ehdottelivat siihen joitakin alustavia malleja. Ei kai moista veroa kannata suoralta kädeltä teilata, ennen kuin on mietitty tarkemmin, mitä verotetaan ja minkä verran? Onhan autojenkin verotuksessa aikamoiset kiemurat kaikkinensa. Jos verotuksella voitaisiin kohentaa terveyttä ja samanaikaisesti kattaa elintasosairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia, niin miksi ei?

Tuossapa aiempaa keskustelua aiheesta:
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=26910&highlight=haittavero

Lisää:
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=37865&highlight=haittavero

Siinä yksi mahdollinen ehdotus verotuksen porrastamiseksi:
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=499148&postcount=37

Tietääkseni sitä paitsi ainakin karkeille oli aikoinaan ihan oma makeisveronsa. Se ei suinkaan ollut rumalla nimellä "haittavero" nimetty, mutta sama paska eri paketissa. Karkkien nykyiseen halpaan hintaan ko veron poistaminen on varmasti yksi syy.

 

[frs]

Alle 200g karkkipusseja ei ole enää olemassakaan ja suurimmillaan ne taitavat olla jopa puolen kilon kokoisia säkkejä.

Joo tää on ihan vitsi, etsin dieettini mässypäivälle semmosta 100-150g karkkipussia minkä vois vetää, jos ostaa isomman ni ne menee kaikki kuitenkin joten halusin pienemmän pussin, ei löytynyt :]

 

[setae]

Toi liikennevaloidea voisi olla toimiva, mutta kuten tässä on jo mainittu, on liian monta kukkahattutätiä ja muuta sankaria vauhdissa noiden kanssa, jonka seurauksena varmaan proteiinipatukkakin saisi punaisen tarran ja sokerimyslipatukka sitten vihreän.

Täällä thailandiassa on muuten kivaa tuo, että jättipusseja ei löydy mistään. Suurin sipsisäkki mihin olen törmännyt on 70g (en tosin osta einestä koskaan keskustan kaupoista), ja näissä pienemmissä kojuissa myydään yleenstä tuollaisia 20g pusseja. Aivan mahtavia, tekee vähän mieli jotain herkkua niin tuommonen naamariin. Eikä jää kaivelemaan että jos nyt vielä vähän ottaisi, kun pitäisi reissata uusiksi puotiin ostamaan.

Kaveri toi sitten vähän turkinpippureita ja muita ikävä-karkkeja Suomesta.. 300g säkkejä. Sitähän onneksi on itsehillintää sen verta, että kun pussin repii auki niin siitä syö vain muutaman.. ja kilin vitut.

Onneksi täysjyväreal + turun sinappi + 2% fat mukacheddar on herkku ihan ylimmäinen :D Vielä kun tuo viimoinen real-pussi kestäisi 2 viikkoa..

D) makeis- ja juoma-automaattien poistaminen kouluista
Ehdoton kyllä,... missä kouluissa tommosia edes on??????

Ihan joka ikisessä. Tervetu..menoa Suomeen vm. 2006

 

[MissEvilEve]

A) En osaa kommentoida...

B) Liikennevalot tuotteissa saattaisivat toimia, jos eivät niin eipä niistä mitään haittaakaa olisi.

C) Liikennejärjestelyt on mulle ihan evvk, en usko että mitkään kävely/pyöräilytiet ihmisiin vaikuttavat.

D) Mun mielestä noita automaatteja ei tarvi poistaa, mutta sisältöä voisi vaihtaa. Limsaa voi tarjota, mutta mieluiten kalorittomana ja sokerittomana Suklaapatukoiden tilalle proteiinipatukoita, pähkinöitä jne. Mä en ees tajua miksi sokerilimsoja tehdään, luulis että niiden kulutus on ihan minimaalista [mut ei ole...] Itse olen juonut viimeiset 11 vuotta vain light-juomia, kaikki sokerilliset jää jopa maistamatta kun en halua sitä hampaiden narskumis-, ja syöpymistunnetta/tahmaisuutta suuhuni, ja iljettävää 'limaa' kurkkuun + janon lisääntymistä :D

E) En osaa kommentoida...

 

[setae]

Yksi mikä ihmisiin voisi ehkä vaikuttaa olisi kanssa se, että päättäjät näkyisivät joskus tekevän jotain terveellistä. Yleensä se näky on lähinnä jotain ihan muuta... Silti ovatpahan päättämässä siitä miten muiden pitäisi toimia.

Asenteistahan tuossa on kysymys. Tuntuu olevan Suomessa asenteina lähinnä se, että kunhan perjantai-illan kännit saa ja alle 100kg punnitaan neuvolassa, riippumatta siitä mistä se 100kg kertyy.

Ja miksi sitä mennä jotain palloa potkimaan kun sen voi tehdä pleisteissönillä. Ei tarvitse äidinkään ostaa uusia nappulakenkiä kersoilleen monta kertaa vuodessa.

 

[ironchef]

Kaks sanaa: Kotikasvatus ja Liikuntakasvatus

 

[Hippinakki]

Kouluista voisi kyllä poistaa limu- ja karkkiautomaatit, tai korvata nämä joillakin muilla. Yksi syy miksi itse ostan koulusta limsaa on se että koulussa on todella huonot veden juonti mahdollisuudet, kun on kova jano ja huomaa vesijuoma-automaatin (se laite josta tulee pieni vesisuihku nappia painamalla) olevan aivan täynnä sellaista vihreää limaa menen mielummin ostamaan limsaa kuin juon sitä vettä.

Toinen hyvä keino olisi lisätä koulussa tupakka on pahaa, alkoholi on pahaa, huumeet on pahaa valistukseen mukaan hiukkasen ruokavalistusta.

 

[Tahaton emissio]

Ylimääräinen sokerivero?

 

[esa67]

en asu suomessa, enka edes kay siella joka vuosi. Nyt kuitenkin olin siella juuri lomalla, ja mika marketissa pisti silmaan (prismassa). Nama hyllyt taynna makkaraa, nykyaan nayttasi olevan jos minka makuista, jne. noh ainahan suomessa makkaraa on syoty, joten ei valikoimaan laajeneminen yllata. Se mika oli yllattavaa, valmis ruuat: lasagnee, chili con carnea, makkaralaatikkoa, makaroonilaatikkoa, erilaisia pasta laatikoita, pitsoja. tata listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Pointti on se etta naita on tullu paljon kauppoihin lissaa, joten niita myos ostetaan ?
Kaikki varmaan taala tietavat kuinka paljon naissa valmisruuissa on rasvaa ja suolaa ? suomessa ihmiset eivat paljon taida kokkailla. Mun kaverit muuten kaikki painaa yli 100kg, ja se ei sitten oo lihasta. tata setellaan etta ei oo aikaa urheilla ja oon tullu vanhaksi. naa kaverit on 30 - 36 vee.

 

[Jason82]

Sekä kansainvälisesti että Suomessa on ehdotettu mm. seuraavia keinoja lihavuuden ehkäisemiseksi:

A) elintarvikemarkkinoinnin kieltäminen lapsille etenkin television välityksellä

B) ruuan merkitseminen ravintosisällön mukaan ”liikennevalovärein”

C) jalankulkijoita ja pyöräilijöitä huomioonottavien liikennejärjestelyjen suosimista

D) makeis- ja juoma-automaattien poistaminen kouluista

E) verotuksellisten keinojen käyttäminen terveellisen ruoan kulutuksen lisäämiseksi

Aiheesta on käytykin aiemmin rakentavasti Pakkiksella keskustelua, mutta mukava olisi tosiaan kuulla taloustieteilijöiden heittoja verokevennyksiin.

Pääsääntöisesti liputtaisin tylsille koulutukselle ja valistukselle ja näistä radikaalimmista tempuista ainakin hyötyliikunnan helpottamista olisi laajennettava parempiin liikuntamahdollisuuksiin ja -tarjontaan koko kansalle.

Pakkausmerkinnöistä saataisiin muutamilla selkeillä kikoilla ja yhdenmukaisilla visuaalisilla ratkaisuilla varmasti peruspertsankin silmään paljon helppolukuisempia, menemättä tuossa ruoan polarisoinnissa ja arvottamisessa edes kovin pitkälle. Jo pelkkä tehostetumpi elintarvikevalvonta niittäisi varmaan räikeimmät tapaukset pois markkinoilta. :KnorrVie: Eri asia sitten, mikä vaikutus tällä on lihavuustilastoihin kokonaisuudessaan. Oikeudenmukaista se joka tapauksessa olisi.

Kouluruokailun mahdollisuuksien kehittämistähän (välipalat, automaattien tarjonnan uudelleen profilointi jne.)on jo kokeiltu ja sille on myöskin helppo liputtaa. Tosin jälleen tulemme valistuksen merkitykseen, positiivisten kokemuksien ohellahan esim. tuo terveellisempien välipalojen kauppaaminen loppui muutamassa koulussa, kun niiden menekki jäi minimaaliseksi.

Lapsille markkinoinnin kieltoahan on vähintäänkin lipsautellen hyväksytty kaikilla tahoilla, tuolle on mielestäni helpoin näyttää vihreää valoa.

Oikeastaan piti lähinnä muistuttaa eräästä taannoisesta, erittäin mielenkiintoisesta EU-projektista, jossa kartoitettiin poliittisen päättäjätason ja viranomaishenkilöiden asenteita erilaisiin toimenpiteisiin, joilla etsiä ratkaisuja kasvaviin ylipaino-ongelmiin. Suosittelen erittäin lämpimästi tutustumaan tuohon tutkimukseen, jossa Suomen tilastoista vastasivat Fogelholm&Borg. Antaa hieman perspektiiviä ja realismia näihin monelta eri taholta heitettyihin kehitysehdotuksiin ja niiden todennäköisyyksiin toteutua päättäjätasolla.

Lyhyesti: toimenpidetasolla pääsääntöisesti siis nuo kannustavat ja positiiviset porkkanat saivat kannatusta päättäjätasolla. Uudet, radikaalimmat rajoitukset saivat sitten vähiten kannatusta, verotukselliset muutokset itse asiassa kaikista vähiten. Tosin ilmenee tuosta tutkimusaineistosta paljon muutakin. Tuloksia kannattaa tarkastella Suomen osion lisäksi kaikista tutkimuksen EU-maista koottuja tuloksia, niin muodostuu näistä realiteeteista ja ilmapiiristä konkreettinen kuva. Suomessa kun esimerkiksi rajoituksiin suhtauduttiin huomattavasti pessimistisemmin kuin muualla. Paljon positiivista, mutta paljon myös sitä synkempää realismia joukossa siis. Hintapolitiikka sen sijaan sai kannatusta enemmän kuin keskimäärin muissa maissa. Koulutus ja valistus saivat tukea kaikissa maissa :KTL: .

Patrik olisi tietysti paras mies näitä kommentoimaan, mutta jokainen voi ao. linkistä tutustua matskuun itse:

http://www.sussex.ac.uk/spru/1-4-7-1-8-2-2.html


Wankki-editti Emissiolle&muille: tilasto siis kertovat lähinnä asenteista, ei eri ratkaisujen mielekkyydestä.
:kippis1:

 

[Tahaton emissio]

Uudet, radikaalimmat rajoitukset saivat sitten vähiten kannatusta, verotukselliset muutokset itse asiassa kaikista vähiten.

En lukenut linkkiä, mutta mikäli "päättäjillä" tarkoitetan suomalaista poliitikkoa, niin kappas, kappas...

 

[Janne22]

Onko tosta verojen nostamisesta mitään konkreettisia tuloksia jossain muissa maissa? Nykyisellään noi karkit ja sipsit jne. on niin halpoja, että pitäisi tehdä todella roimia veronnostoja, jotta siitä olisi jotain hyötyä. Mulle on melko sama maksaako karkkipussi euro, kaksi vai kolme. Jos tahtoo karkkia, niin kyllähän sitä tulee ostettua :/ Ruokavaliovalistus olisi varmaan parempi keino kansantaloudellisestikkin. Tuli muuten mieleen lukion terveystiedon kurssi, jossa äänestettiin mitä asioita tunneilla käsiteltäisiin. Ruokavalio jutut hävisi sen sata-nolla ja ne skipattiin

 

[olska]

Ruuan hintoja pitäisi laskea huomattavasti, jotta niillä jotka haluaa syödä muutakin kuin valmiseineksiä, on siihen mahdollisuus. Mutta muuten menee liiaksi bodari-vouhkaamiseksi (90-luvun alussa oli näitä edelläkävijöitä, jotka vouhkasi "bodi on mun koti" ja vaativat kansalle läskiveroa). Idea sinäänsä on hyvä, mutta toinen haluaa syödä sipsejä, toinen maitorahkaa ja jokaisella tulee olla oikeus päättää siitä ilman turhaa ulkopuolista holhoamista. Pitkällä tähtäimellä kukaan ei kuitenkaan voi kuin arvailla kumpi tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle. Normi-ihmistä ei kiinnosta vatvoa omega 3 ja 6-suhteita, myös tämä pitää ymmärtää. Totta kai vituttaa katsoa kun vanhemmat tekee lapsistaan läskejä, mutta kun on nähnyt näitä "terveys"friikkien lapsia, niin ei ne asiat ole välttämättä sielläkään sen paremmin. Salilla käynti ja ravintojutut on ihan kivoja, mutta toiset tykkää katsoa telkkaa ja syödä lihistä. Minusta heillä on siihen oikeus, ilman mitään extra-maksuja ja julkista paheksuntaa. Väittäisin, että moni haluisi syödä muutakin kuin ns."paskaa", mutta harvalla, etenkään perheellisellä on siihen oikeasti varaa. Ehkä niitä veroja olisi pitänyt laskea ruuista, alkoholin sijaan...

Toinen mitä voisi miettiä on liikuntaharrastusten tukeminen. Niin taloudellinentuki, kuin harrastuspaikkojen ja mahdollisuuksien luominen. Tuskin jotain 10-v. poikaa motivoi ainakaan se, että nurmikentillä on maalit metalliverkoissa kiinni munalukoilla ja ketjuila, jotta nurmet ei kulu kun niillä pelataan c-junnujen sm-sarjapelejä.

 

[nevahood]

Ne on niitä omia valintoja. Ei ole valtion vika jos ei jaksa liikkua tai syödä terveellisesti.

Verokevennykset tietenkin maistuisivat terveelliselle ruualle, mutta kukapa sitä terveellisyyttä osaisi päättää. Jos jotain pitää muuttaa niin asenteita, ei enää lisäveroja.

 

[SIC-]

Tuohon liikalihavuuteen taitaa vaikuttaa tämä Suomalainen ryyppäyskulttuuri. Jokainen tuntee useita henkilöitä jotka vetävät sen 12-päkin joka viikonloppu ja jotkut jopa kolmesti viikkoon. Sitten baarireissun jälkeen käydään grillillä ja seuraavana päivänä syödään krapulaan mikropizzoja, niin ei ole ihmekkään että "noin 30% menee kakkos/aikuistyypin diabeteksen ja siihen liittyvien elintasosairauksian hoitoon".

 

[Tahaton emissio]

Ne on niitä omia valintoja. Ei ole valtion vika jos ei jaksa liikkua tai syödä terveellisesti.

Valtiovalta pystyy kuitenkin jossain määrin vaikuttamaan liikunnan ja ravinnon hintaan ja saatavuuteen. Rajallisesti tosin. Eli jos sipsit ja läskisoossilot ovat hinnaltaan/ saatavuudeltaan helpoimpia valintoja, niin niitä se köyhä kansa ostaa (ja eikös se köyhin väestönosa yleensä ole myös ylipainoisinta? Mutu.)

Jos jotain pitää muuttaa niin asenteita, ei enää lisäveroja.

Entä jos tällä lisäverolla voitaisiin kattaa esim. perintöveron laskua?

Kinkkinen kysymys tosiaan, tuo asenteisiin vaikuttaminen. Männävuosina lanseerattiin peruskouluihin esim. "Liikuntaseikkailu maapallon ympäri" -projekti (muksut sai eri liikuntasuorituksista tietyn määrän metrejä, joilla reissata maapalloa ympäri), joka muistaakseni toimi aika mahtavasti.

Mutta IMO nuorten valistamisen kulta-aika on eletty. Nyt ois vanhempien valistamisen aika.