Lihavuus - yhteiskunta ja yksilö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja J.Rossi
  • Aloitettu Aloitettu

J.Rossi

Git-R-Done!
AMMATTILAINEN
Liittynyt
30.8.2002
Viestejä
587
Kirjoittelin tuossa sunnuntain (1.10) Helsingin Sanomien mielipideosastolla mm. verotuksellisten keinojen käyttämisestä terveellisten ruokailutottumusten tukemiseksi. Samaan syssyyn ehdotin, että esim. Yhdysvaltojen koulujen kaltaisen mallin mukaisen, automaattien täyskiellon sijaan makeiset ja muut sokeripommit voitaisiin korvata terveellisimmillä vaihtoehdoilla, esim. proteiinipitoisilla välipalapatukoilla.

Tämän päivän Hesarissa innokas ravitsemustieteilijä olikin jo vastannut kirjoitukseen, ja korosti tavallisista ruoka-aineista tehtyjen välipalojen tärkeyttä. Olen pääosin samaa mieltä, mutta miten uskoisitte nykypäivän kiireisen elämänrytmin ja esim. koulujen vähäisten resurssien menevän yksiin tällaisen mallin kanssa. Sekä kansainvälisesti että Suomessa on ehdotettu mm. seuraavia keinoja lihavuuden ehkäisemiseksi:

A) elintarvikemarkkinoinnin kieltäminen lapsille etenkin television välityksellä

B) ruuan merkitseminen ravintosisällön mukaan ”liikennevalovärein”

C) jalankulkijoita ja pyöräilijöitä huomioonottavien liikennejärjestelyjen suosimista

D) makeis- ja juoma-automaattien poistaminen kouluista

E) verotuksellisten keinojen käyttäminen terveellisen ruoan kulutuksen lisäämiseksi

Millaisia mielipiteitä sinulla on kyseisistä keinoista? Mitä mieltä olette esim. verohelpotuksien suuntaamisesta terveelliseen ruokavalioon; suosittaisiin erityisesti hedelmiä, kasviksia ja tarpeeksi proteiinia (kalaa ja vähärasvaista lihaa) ja kuitua (esim. täysjyväviljatuotteet) sisältäviä ruoka-aineita. Siirtyvätkö nuo verokevennykset hintoihin, vai olemmeko kauppiaan hyväntahtoisuden varassa, mitä mieltä palstan taloustieteilijät ovat asiasta?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos sipsipussin kylkeen laitettaisiin kuvia ylilihavista ihmisistä ja varoitusteksi "Sipsin syöminen on erittäin haitallista terveydelle" tai "Sipsi tappaa", niin varmasti muuttuisi ruokailutottumukset terveellisempään suuntaan monella ihmisellä. Tuo liikennevaloidea kuulostaa ihan toimivalta!
 
A: kannatetaan

B: Myös minä olisin tuon liikennevaloidean kannalla. Ei monikaan "taviksista" ymmärrä tai edes katso, onko ostamansa tuote terveellinen vai ei. Paketissa voidaan antaa kuva, että tuote olisi terveellinen vaikka oikeasti se on kaukana siitä. Tuollainen selkeä merkki terveellisyystasosta kertoisi nopeasti kannattaako tuotetta ostaa pikku Janipetterille.

C: en usko auttavan.

D: onko kouluissa karkkiautomaatteja?? Siis esim ala- tai yläsasteella? Ei meillä ainakaan. Käytiin kioskilla :)

E: Ehdottomasti kyllä
 
B) Kyllä! Hävettäisihän sitä kassalla kun olisi vaan "punasia" tuotteita :D

D) Kyllä. Prode- ja hiilaripatukoita tilalle jos jotain on pakko mässyttää, ainakin lukiolaiset voisivat noita jo syödä mieluumminkin. Ala- ja yläasteilta moiset pois kokonaan, imo.
 
Verotus on minusta tässä asiassa hyvä ase. Terveellisen ruuan on maksettava vähemmän kuin epäterveellisten rasva- ja sokeripommien. Myös nykyiset pakkauskoot ovat ihan uskomattomia. Alle 200g karkkipusseja ei ole enää olemassakaan ja suurimmillaan ne taitavat olla jopa puolen kilon kokoisia säkkejä. Karkkiautomaatit tulisi todellakin poistaa koulusta ja samoin limsa-automaatit. Tilalle tulisi saada esim. terveellisiä leipiä ja hedelmiä. Eilen puhuttiin radiossa tutkimuksesta, jonka mukaan vain 30% syö päivittäin hedelmiä. Sen sijaan kaikkea roskaruokaa tulee vedettyä sitäkin useammin.
 
Tuo B vaihtoehto ei toimi ikinä. Vielä 80 luvun tyyliin hössötetään eläinrasvan vaarallisuudesta ja suolan pahuudesta. Tosiasiassa paljon enemmän haittaa väärä omega 3/6 suhde, joka tulee liiasta kasvirasvan suosimisesta suhteessa eläinrasvaan. Ehkä 20v päästä tämä älytään sanoa laajalle väestölle.

Samaten suolasta on hirveä höösäys. Mikään verenpaine siitä oleellisesti nouse. (vai onko kaikki maratoonarit ja pyöräilijät korkealla verenpaineella varustettuja, heillähän suolaa menee?) Ylipainon takia se verenpaine nousee paljon enemmän.

Sokerin liikakäyttö on isompi ongelma kuin kaksi edellistä yhteensä.

edit: Lisänä vielä se, että nyt joku voi puputtaa onnessaan yhtä ruokalajia, kun se liikennevalon mukaan on hyvä, ja taas mennään metsään. (Se joka sanoo ettei näin toimisi iso osa väestöstä, sanoo myös sen, että iso osa väestöstä osaa katsoa ne terveelliset ruuat ilman liikennevalojakin)
 
Noi makeis+limppari automaatit olis kyllä hyvä poistaa kouluista, ittelläni on just koulunsa aloittaneet ipanat eikä meillä muutenkaan juoda limpparia ja karkkipäivä on kerran viikossa. Nyt sitten tuli kotiin lappu kioskista mikä saa ostaa karkkia ja limsaa ja totta kai meidänkin mukulat haluaa ostaa kun muutkin käy. Sovittiin sit että se kioski käynti vastaa karkkipäivää eli mitään jatkuvaa karkin syömistä ei tule. Mut mikä ihmeen pakko juttu on toi limsa, et sitä on ihan pakko olla tarjolla joka paikassa? Me ollaan saatu pidettyä kummankin hampaat ehjinä toistaiseksi, joten toi cokiksen ym. lipittely ei kuulosta kovin kivalta.
 
A) elintarvikemarkkinoinnin kieltäminen lapsille etenkin television välityksellä
Juu, hyvä homma olis, hatuttaa kaikki muro- ja sokerimössö jugurtti mainokset

B) ruuan merkitseminen ravintosisällön mukaan ”liikennevalovärein”
Ei varmaan toimi, nykyinen hiilari hyvä, rasva paha linja ei muutaisi nykyisestä mitään

C) jalankulkijoita ja pyöräilijöitä huomioonottavien liikennejärjestelyjen suosimista
En osaa sanoa, täällä idässä ei ole ongelmia moisten kanssa ja ei silti tule pyöräiltyä :)

D) makeis- ja juoma-automaattien poistaminen kouluista
Ehdoton kyllä,... missä kouluissa tommosia edes on??????

E) verotuksellisten keinojen käyttäminen terveellisen ruoan kulutuksen lisäämiseksi
Sama vika kuin B kohdassa, kuka määrittelee. Ehkä jos halvennus kohdistuisi ns. raaka elintarvikkeisiin. (liha, voi, kasvikset hedelmät, marjat, viljoista ruis ja kaura) Näiden ALV:n alennus tai muu vastaava varmaan auttas? (noista asioista mitään tietämätön :))
 
Alle 200g karkkipusseja ei ole enää olemassakaan ja suurimmillaan ne taitavat olla jopa puolen kilon kokoisia säkkejä.

Toi on muuten aivan helvetin tosi. Ja jos sitä löytää sopivan kokoisen pussukan niin pikku pussin hinta on aika kohtuuton verrattuna jättisäkkiin. Mä olen ikävä kyllä sellainen ihminen, että ostin 100g tai 500g niin kaikki menee siinä iltaa istuessa :(. Varastoon ei voi mitään nameja laittaa/ostella.

Kyllähän mä noihin Rossin ideat allekirjoitan.
 
Tuli mieleen, että vaikka kouluissa ei olisikaan saatavana karkkia/limua niin kyllähän ne lapset säntää tauoilla hakemaan samaa ruokaa kaupasta. Jos satutte kauppaan samaan aikaan kun lapsilla on joku pidempi välitunti niin pääsette näkemään, mitä paskaa ne sieltä ostaa. Karkkia, limsaa, pullaa ja jäätelöä - ei mitään muuta.
 
Tuli mieleen, että vaikka kouluissa ei olisikaan saatavana karkkia/limua niin kyllähän ne lapset säntää tauoilla hakemaan samaa ruokaa kaupasta. Jos satutte kauppaan samaan aikaan kun lapsilla on joku pidempi välitunti niin pääsette näkemään, mitä paskaa ne sieltä ostaa. Karkkia, limsaa, pullaa ja jäätelöä - ei mitään muuta.

No onhan tuo nyt selvä. Ei muksut nyt ole kiinnostuneita ruisleivästä ja hedelmistä. Jos on rahaa ja mennään kauppaan niin se on varma, että karkkia sieltä ostetaan. Muistelkaapa omia kouluaikoja. Kyllä siellä Jakoppikin juoksi kioskilta valkkaamaan kymmenenpennin irtokarkkeja paperikääröön :kuola:. Tätä tosin tapahtui max. kerta viikossa kun ei ollut rahaa.
 
Toi on muuten aivan helvetin tosi. Ja jos sitä löytää sopivan kokoisen pussukan niin pikku pussin hinta on aika kohtuuton verrattuna jättisäkkiin. Mä olen ikävä kyllä sellainen ihminen, että ostin 100g tai 500g niin kaikki menee siinä iltaa istuessa :(. Varastoon ei voi mitään nameja laittaa/ostella.

Kyllähän mä noihin Rossin ideat allekirjoitan.

Tuo pakkauskokojen suurentuminen hirvittää kyllä. Nuo ideat ei siis ole allekirjoittaneen, niitä löytyy varsin monesta kansainvälisestä lihavuutta käsittelevästä julkilausumasta. Nuo verotukselliset keinot tai ihan terve valistus luultavasti tehoaa paljon paremmin kuin pakkokeinot.
 
Tuli mieleen, että vaikka kouluissa ei olisikaan saatavana karkkia/limua niin kyllähän ne lapset säntää tauoilla hakemaan samaa ruokaa kaupasta. Jos satutte kauppaan samaan aikaan kun lapsilla on joku pidempi välitunti niin pääsette näkemään, mitä paskaa ne sieltä ostaa. Karkkia, limsaa, pullaa ja jäätelöä - ei mitään muuta.

Kuitenkin se kauppa on aina kauempana kuin se "helvetin kone" siellä koulun käytävällä. Näin ollen karkin syömisen voisi olettaa vähentyvän jo tämän seikan perusteella.

Miten minä muistelisin, ettei minun ala-aste aikoinani saanut poistua koulun alueelta välitunneilta, olikos muilla miten?
 
Nuo ideat ei siis ole allekirjoittaneen, niitä löytyy varsin monesta kansainvälisestä lihavuutta käsittelevästä julkilausumasta.

ok. Tarkemmin ajateltuna väritarrat taitaa olla Briteissä käytössä. Ainakin osassa tuotteita.

FatRat, ei meillä saanut edes yläasteella mennä pois koulun alueelta. Ala-asteella tuo vielä toimi, mutta yläasteella karattiin:evil:. Tulipa jopa meikäläiselle jälki-istuntoa karkaamisesta, johon totesin, että ei näy mun niin kauan, kun tuossa nurkan takana käy puolikoulua tupakalla. Unohdettiin sitten se jälki-istunto:thumbs:
 
Myös nykyiset pakkauskoot ovat ihan uskomattomia. Alle 200g karkkipusseja ei ole enää olemassakaan ja suurimmillaan ne taitavat olla jopa puolen kilon kokoisia säkkejä.

Itseasiassa tähänhän on alkanut tulla huomattavaa parannusta. Nameja löytyy jo useampaakin sorttia 70-120g pusseissa. Itseäni ei edes hieman korkeampi hinta haittaa, kun kuitenkin lukeudun niihin ihmisiin jotka tuhoavat koko pussin kerralla on se sitten sen 70g tai 400g.;)
 
Jos on rahaa ja mennään kauppaan niin se on varma, että karkkia sieltä ostetaan. Muistelkaapa omia kouluaikoja. Kyllä siellä Jakoppikin juoksi kioskilta valkkaamaan kymmenenpennin irtokarkkeja paperikääröön :kuola:. Tätä tosin tapahtui max. kerta viikossa kun ei ollut rahaa.

Tämä on mun mielestäni ihan oleellinen pointti. Olihan meilläkin yläasteella ja lukiossa noita automaatteja ja kauppoja joihin välitunnilla olisi ehtinyt, mutta kun ei ollut rahaa millä ostaa! Mihin sitä rahaa olisi tarvinnutkaan, kouluhan tarjoaa ilmaisen lounaan.

Kuka näiden kakaroiden karkkiostoksia rahoittaa? Jos vanhemmat ovat esim. kieltäneet lapsiltaan karkin ostamisen, niin mihin he luulevat että sitä rahaa sitten tarvitaan? Eikai noissa automaateissa ole mitään kännykällä ostomahdollisuutta? Bussimatkoja voi rahoittaa matkakorteilla, ja tehdä piltille terveellinen välipala mukaan aamulla..

Toinen pointti on sitten tottumiskysymys, jos on kotona ja vapaa-ajalla tottunut syömään roskaa josta tulee miellyttävä olo, niin kyllähän sitä koulussakin haluaa.
 
Tää koulu-alueelta poistuminen kauppaan koskee yleensä vanhempia lapsia. Ei ainakaan ton meidän alueen koulun ala-astelaiset pääse mihinkään kauppaan koska kauppa on sen verta kaukana että ei sinne välkällä ehi mitenkään. Ylä-asteen vieressä taasen on kauppa ja siellä porukkaa käykin ostamassa niin ihan safkaa kuin karkkia ym.
Mun mielestä vois pitää edes ala-aste ikäiset koulupäivän ajan ilman ylimäärästä sokeria, joten miksi sitten pitää ehdoin tahdoin jokin kioski pistää pystyyn?
 
Tuo B vaihtoehto ei toimi ikinä. Vielä 80 luvun tyyliin hössötetään eläinrasvan vaarallisuudesta ja suolan pahuudesta. Tosiasiassa paljon enemmän haittaa väärä omega 3/6 suhde, joka tulee liiasta kasvirasvan suosimisesta suhteessa eläinrasvaan. Ehkä 20v päästä tämä älytään sanoa laajalle väestölle.

Samaten suolasta on hirveä höösäys. Mikään verenpaine siitä oleellisesti nouse. (vai onko kaikki maratoonarit ja pyöräilijät korkealla verenpaineella varustettuja, heillähän suolaa menee?) Ylipainon takia se verenpaine nousee paljon enemmän.

Sokerin liikakäyttö on isompi ongelma kuin kaksi edellistä yhteensä.

edit: Lisänä vielä se, että nyt joku voi puputtaa onnessaan yhtä ruokalajia, kun se liikennevalon mukaan on hyvä, ja taas mennään metsään. (Se joka sanoo ettei näin toimisi iso osa väestöstä, sanoo myös sen, että iso osa väestöstä osaa katsoa ne terveelliset ruuat ilman liikennevalojakin)

Asiaa. Mutta jonkinlainen symboleilla merkitty, eli helpommin havaittava ravintosisältömerkintä saattaisi kyllä aukaista monen keskivertokuluttajan silmät. Eihän niitä pikkupränttejä lue kuin anorektikot, bodarit ja muut friikit. Satu Hassi tais aikoinaan esittää ajatuksen rasvojen ja hiilihydraattien merkitsemisestä voi- ja sokeripalakuvin. Siinä vois käsitys makeutetun jugurtin terveellisyydestä välipalana muuttua, kun näkisi sokerimäärän konkreettisesti sokeripasymboleina.

Liian yksinkertaistetuissa merkinnöissä olisi tietysti omat vaaransa. Perus Pertti kokee ahaa-elämyksen havaitessaan puolessa kilossa voita olevan vähemmän rasvaa kuin puolessa kilossa kasvisöljyä ja tekee väistämättömän johtopäätöksen: voi hyvä, kasvisöljy paha.

Tuo liikennevalo tyyppinen merkintätapa tukisi vielä enemmän ihmisten typerää tarvetta jakaa ravintoaineet kahteen kastiin: huonot ja hyvät. Ei tule itselle äkkiseltään mitään muuta täysin vältettävää ravintoainetta mieleen kuin kovetetut kasvisrasvat. Yhtään ainetta en keksi, mitä voisi nauttia mielin määrin. Liika happikin tappaa.

Ja takaisin asiaan: Kohdat A, C, D ja E saavat minun kannatukseni.
 
Itse kannatan kyllä näitä ajatuksia.

Osassa kohdista ns. rajanveto voi olla hankalaa, mutta ainakin ideatasoilla kuulostavat järkeviltä. Eduskunta tod. näk. kiistelisi helvetin kauan siitä, mikä leipä on riittävän terveellistä jne. ennenkuin arvonlisäveron alennuksiin päästäisiin.

Pakko lisätä, että kannatan myös jonkun edellä mainitsemaa ideaa lihavien ihmisten kuvien lisäämisestä sipsipusseihin. Olisi ihan huippua. :D Röökiaskissakin on, miksi ei sipsipussissa. "Melkein" yhtä vaarallisia tuotteita ne kuitenkin on. ;)
 
Kannatan Rossin kirjoituksen ideoita (leikkasin Hesarin kirjoituksensa talteen) ja olen näistä kirjoittanut pakkikselle ennenkin. Yllättävän moni palstalainen oli verotuksellisia keinoja vastaan, liekö kalikka kalahtanut, vai liekö vastustus vain yleistä oikeistolaista verotuksenvastaisuutta. Ehkä joidenkin päihin ei mitenkään mahdu ajatus, että oikein kohdistamalla verotuksella ja verovaroin voidaan saada jotain hyvääkin aikaiseksi.

Mitä tulee liikennemerkkiväreihin, niin ehkä se ei kaikkein tehokkain keino ole, mutta ei myöskään mitenkään vahingollinen keino. Jos joku niksi voisi edes ehkä hieman auttaa asiaa, niin se kannattaa ottaa käyttöön. Justiin oli muistaakseni tämän päivän Hesarissa juttua, että pelkästään Helsingin kaupungin terveyden- ja sairaudenhoitokuluista noin 30% menee kakkos/aikuistyypin diabeteksen ja siihen liittyvien elintasosairauksian hoitoon, eli aivan perkeleesti. Miettikää ny, 30% KAIKESTA terveydenhuollon rahasta menee semmoiseen, jonka jokainen aikuinen kansalainen voisi ihan hyvin hoitaa itse kuntoon. :wall: Tuskin tilanne on muissa isoissa kaupungeissa saati sitten maaseudun pikkupitäjissä yhtään parempi, tod.näk. huonompi.

Jos limu, sipsit, karkit, suklaa, jäätelö, munkit, pulla ja vaikkapa ranskanpotut maksaisivat vaikkapa keskimäärin 15% enemmän, kuin nyt, olisivatko ne silti kovin kalliita aikuiselle, joka käy täysaikatyössä? Eivät. Jos niitä puputtaa päivittäin suuria määriä, tuntuisiko se tiliotteessa/lompsassa? Kyllä. Jos niitä syö silloin tällöin hillittyjä määriä (kuten on tarkoituskin), niin tuntuisiko se silloin kenenkään tiliotteessa? No ei.

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, niin taas kerran aikuiset ovat suurimpia syyllisiä, koska aikuisilta se raha roskaruokaan, karkkiin ja limuun tulee. Aikaisintaan noin 15-16-v lähtien, eli yläasteen jälkeen kellään nuorella on kesä- tai osa-aikatöistä niin paljoa rahaa, että sillä sokerimössöt, tupakit tai keppanat ite ostaisi. Kyllä ne rahat 99% yläastelaisista tulevat vanhemmilta. Mitä järkeä on jossain 20€ viikkorahassa? Eikö tosiaan esim. 2€ riittäisi?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom