Lihassolujakauma ja sen merkitys

[niklas86]

Minua kiinnostaisi tietää lihassolujakauman vaikutuksesta treeniin. Olen saanut sellaisen käsityksen, että nopeat lihassolut kasvavat hitaita nopeammin ja omaavat suuremman voimantuoton. Totta vai tarua? Olen kuullut mm. tällaisia juttuja:

Sivuolkapäiden ja pohkeiden lihassoluista on suurin osa hitaita, joten pitkien sarjojen pitäisi kasvattaa niitä parhaiten. Sarjojen väliset palautukset myös tulisi olla lyhyitä. Ilmeisesti myös etureisissä pitäisi olla verraten paljon hitaita lihassoluja. Takareidet ja ojentajat sen sijaan koostuvat suurimmaksi osaksi nopeista lihassoluista kuulemani mukaan. Pitäisikö niiden siis kasvaa parhaiten lyhyillä sarjoilla, joissa käytetään suuria painoja? Pitävätkö nämä väitteet ylipäänsä paikkaansa?

Olen itse huomannut etureisieni ja selän kasvavan huomattavasti muuta vartaloa nopeammin ja perustellut tämän itselleni käyttämilläni liikkeillä. Maastaveto, kulmasoutu, leuanveto, kyykky ja etukyykky ovat mieluisimpia harjoitteita minulle. Geeneilläkin on toki suuri merkitys, mutta oli nyt pakko kysyä kun tuli tässä parin kaverin kanssa juteltua mavesarjoista. :D Kun viimeksi kokeilin ykköstä mavessa, sain kutosen samalla kuin kaverini, mutta ykkönen oli mulla 15kg parempi. Voisiko tästä siis päätellä, että selässäni (ja etureisissä) on paljon nopeita lihassoluja? Kun ne myös kasvavat suht hyvin.

Loppuun vielä sellainen, että isäni oli joskus aikoinaan osallistunut johonkin lihassolututkimukseen ja sen etureiskoissa oli ~50/50 suhde ja se on kuulema hyvä. Onkohan tuo perityvää?

Tulipahan pitkä ja epäselvä postaus, toivottavasti joku jaksaa lukea.

 

[Tahvo Tohveli]

Sivuolkapäiden ja pohkeiden lihassoluista on suurin osa hitaita, joten pitkien sarjojen pitäisi kasvattaa niitä parhaiten. Sarjojen väliset palautukset myös tulisi olla lyhyitä.

Hitailla soluilla on käsittääkseni todella huono kasvupotentiaali, joten aina pitäisi pyrkiä kasvattamaan niitä nopeita soluja. Eli jos pohkeissasi on enemmistö hitaita soluja (muistaakseni vain se soleus-lihas on pääasiallisesti hitaita soluja omaava), niin luultavasti ne eivät tule olemaan missään vaiheessa kovin isot ja vahvat vaikka treenaisit miten. Mutta niitä pitäisi silti treenata isoilla painoilla ja suhteellisen lyhyillä sarjoilla, jos lihasmassaa haluat sinne.

Voisiko tästä siis päätellä, että selässäni (ja etureisissä) on paljon nopeita lihassoluja? Kun ne myös kasvavat suht hyvin.

Voi olla tai sitten sinulla on parempi hermotus ykköseen, kaverisi ei pannut kaikkeaan peliin tai joku muu selitys.

Loppuun vielä sellainen, että isäni oli joskus aikoinaan osallistunut johonkin lihassolututkimukseen ja sen etureiskoissa oli ~50/50 suhde ja se on kuulema hyvä. Onkohan tuo perityvää?

Periytyvää on varmasti, mutta ainahan siinä on se toinen osapuoli, joka on voinut sössiä homman sinun kannaltasi. Minä ainakin syytän kaikista geneettisistä puutteistani äitiäni.

 

[niklas86]

Hitailla soluilla on käsittääkseni todella huono kasvupotentiaali, joten aina pitäisi pyrkiä kasvattamaan niitä nopeita soluja. Eli jos pohkeissasi on enemmistö hitaita soluja (muistaakseni vain se soleus-lihas on pääasiallisesti hitaita soluja omaava), niin luultavasti ne eivät tule olemaan missään vaiheessa kovin isot ja vahvat vaikka treenaisit miten. Mutta niitä pitäisi silti treenata isoilla painoilla ja suhteellisen lyhyillä sarjoilla, jos lihasmassaa haluat sinne.

Mielenkiintoinen pointti, olen oikeastaan ajatellut juuri toisinpäin. Nyt lähiaikoina olen pyrkinyt treenaamaan heikkoja lihasryhmiäni (yllättäen pohkeet&olkapäät) juuri hitaiden solujen ehdoilla eli pitkää sarjaa lyhyillä palautuksilla. Mutta olet varmasti oikeassa. Kiitos.

 

[Krice]

Selitys kasvuun löytyy mielestäni siitä, että jalkoja ja selkää yksinkertaisesti treenataan enemmän (myös epäsuoraan) kuin vaikka pohkeita, joita vedetään se hikinen 3 sarjaa per treenikierto.

 

[Tahvo Tohveli]

Selitys kasvuun löytyy mielestäni siitä, että jalkoja ja selkää yksinkertaisesti treenataan enemmän (myös epäsuoraan) kuin vaikka pohkeita, joita vedetään se hikinen 3 sarjaa per treenikierto.

Ja pohkeita usein treenataan pomputtamalla ja nytkyttämällä. Se akillesjänne on kuitenkin loistava varastoimaan energiaa, joten minä pitäisin siellä ala-asennossa ihan reilun tauon toistojen välillä.

 

[niklas86]

Selitys kasvuun löytyy mielestäni siitä, että jalkoja ja selkää yksinkertaisesti treenataan enemmän (myös epäsuoraan) kuin vaikka pohkeita, joita vedetään se hikinen 3 sarjaa per treenikierto.

Pitää varmasti paikkansa monien kohdalla. Itselläni pohkeet saavat rasitusta jokaisessa treenissäni. Treenaan kaksijakoisella ja en treenaa pohkeita reisien kanssa. Kyykyt ja maastavedotkin kuitenkin rasittaa epäsuorasti pohkeita. Suoria sarjoja tosiaan on vain tuo 3/kierto, mutta epäsuoria tuleekin sitten jo aika paljon.

 

[Gdane]

Solujakauma ei muuten mene aina tasaisesti vaan juuri pohkeissa esimerkiksi yleensä toinen lihas sisältää valtaosan nopeita ja toinen valtaosan hitaita soluja.

Semmoistakin on pohdittu, että ehkä murrosiän aktiviteetti voisi vaikuttaa tähän "geneettisesti hyvä/huono lihasryhmä" juttuun. Eli silloin kun kroppa ottaa kasvuärsykkeitä vastaan tosissaan, voisi se miten liikutaan ja mitä liikutetaan vaikuttaa siihen millätavoin ja miltäosin olemme aikuisiällä lahjakkaita..

Tämä oli sitten ihan sellainen todistamaton ajatus vailla minkäänlaista perustelua mutta antaa toivoa jos isukki ei ole huippu-urheilija oikeassa lajissa ainakaan ;)

 

[R.A.]

Loppuun vielä sellainen, että isäni oli joskus aikoinaan osallistunut johonkin lihassolututkimukseen ja sen etureiskoissa oli ~50/50 suhde ja se on kuulema hyvä. Onkohan tuo perityvää?

On se, mutta mikäli en aivan täysin ole biologian oppejani vielä unohtanut, niin solujakauma peritään äidiltä. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin muistelisin.

 

[niklas86]

Hmm en ole koskaan kuullut tollasta, mutta voihan toi pitää paikkaansa. Hassua sinänsä että äitini ei ole koskaan hirveästi urheilusta perustanut, mutta isä on ollu hyvä esim. lyhyen matkan juoksussa. Se on ainakin osittain peritynyt mulle.

 

[IMP]

Minua kiinnostaisi tietää lihassolujakauman vaikutuksesta treeniin. Olen saanut sellaisen käsityksen, että nopeat lihassolut kasvavat hitaita nopeammin ja omaavat suuremman voimantuoton. Totta vai tarua?

Tottahan tuo on, että nopeat lihassolut kasvavat nopeammin ja niistä saa enemmän voimaa irti. Hitaat lihassolut taas parempia kestävyydessä. Alunperin geeneistä johtuu kumpia on enemmän omissa lihaksissa, mutta onneksi treenaamalla saa lisättyä/muutettua toisten määrää.

Lukion biologian ihmisbiologiakurssin kirjasta:

"Lihastyyppi voi muuttua rasituksen myötä nopeasta hitaaksi tai päinvastoin -- muutos koskee sekä supistumisproteiineja että aineenvaihdunnanentsyymejä ja kalvoproteiineja ko. soluissa"

On siitä biologian opiskelusta näköjään jotain iloa ollut. :kippis1:

 

[niklas86]

"Lihastyyppi voi muuttua rasituksen myötä nopeasta hitaaksi tai päinvastoin -- muutos koskee sekä supistumisproteiineja että aineenvaihdunnanentsyymejä ja kalvoproteiineja ko. soluissa"

On siitä biologian opiskelusta näköjään jotain iloa ollut. :kippis1:

Mä kävin saman kurssin syksyllä ja opettajalle tokaisin että kirjassa on virhe ja hänkin oli samaa mieltä. :D En sitten tiedä onko uudet tutkimukset kumonnut vanhat, mutta tietääkseni lihassolu ei voi muuttua hitaasta nopeaksi, eikä oikeastaan toisinpäinkään. Jostain kuitenkin luin, että nopeimmat (IIA?) voivat hidastua nopeiksi (IIB?). Olen myös kuullut että lihassolut voivat oppia "matkimaan" toistensa supistumiskykyä jotenkin. Itse en kuitenkaan osaa sanoa. Jos joku tietää jostain uusista tutkimuksista, olisi kiva kuulla.

 

[IMP]

No perkeles! :jahas: Pitää varmaan ottaa itte selvää asiast, kun ei bilsan reaaliinkaan oo kuin kaks viikkoa enää, ettei tuu kirjan takia jauhettua paskaa ylppäreissä.
Itse kyllä uskoisin, että solut voivat jossain määrin muuttua haluttuun suuuntaan ärsykkeiden avulla, mutta tuskin nyt ihan täydellisesti.

 

[Gdane]

Jostain kuitenkin luin, että nopeimmat (IIA?) voivat hidastua nopeiksi (IIB?). Olen myös kuullut että lihassolut voivat oppia "matkimaan" toistensa supistumiskykyä jotenkin. Itse en kuitenkaan osaa sanoa. Jos joku tietää jostain uusista tutkimuksista, olisi kiva kuulla.

EI mun käsityksen mukaan npeimmat nopet (II b) pyssty juuri muuttumaan sen kestävemmiksi, tietty niittenkin kestävyys paranee mutta kyllä ne omaavat aina selkeästi huonomman aerobisen kapasiteetin kun hitaammat serkkunsa (II a).

Eli sehän meni niin että on hitaita, kestäviä lihassoluja (punaiset lihassolut) ja sitten nopeita (valkoisia lihassoluja) jotka jaetaan kahteen ryhmään: II a ja II b.
Valkoiset lihassolut supistuvat nopeasti mutta eivät kykene ylläpitämään tehoa pitkään ja punaiset supistuvat hitaasti mutta jaksavat pitkään ja sitten noista valkoisista tosiaan II a:t ovat kestävämpiä kuin II b:t.


Edit: jos jollakin on tutkimusta lihassolujen "matkimisesta" tai "hidastumisesta" niin lukisin mieluusti.

Edit2: Virhe tekstissä, A:t ja B:t väärinpäin

 

[röhnis]

Varsinkin lihassolujen alatyypeissä tapahtuu runsaastikin liukumaa. IIb(x) on se nopein tyyppi, josta tapahtuu liukumaa kohti IIa tyyppiä oikeastaan kuormituksella kuin kuormituksella.

 

[Gdane]

Varsinkin lihassolujen alatyypeissä tapahtuu runsaastikin liukumaa. IIb(x) on se nopein tyyppi, josta tapahtuu liukumaa kohti IIa tyyppiä oikeastaan kuormituksella kuin kuormituksella.

Laitas linkkiä johonkin asiatekstiin ni pääsee lukemaan aiheesta?!



Edit (jaahas):

Harjoittelu muokkaa soluja

Nopeutta on huomattavasti vaikeampi parantaa kuin kestävyyttä, mutta nuoren pikajuoksijan ei kuitenkaan kannata heittää piikkareita nurkkaan, vaikka geeneissä olisi toivomisen varaa.

Nopeusharjoittelu kasvattaa olemassa olevia nopeita soluja, mikä parantaa niiden aineenvaihduntaa. Treenauksen ansiosta solut pystyvät tuottamaan energiaa entistä räväkämmin.

Harjoittelulla voidaan trimmata myös lihassolutyyppiä. Ankara voimaharjoittelu muokkaa hyvin nopeita lihassoluja nopeiksi soluiksi, mutta kun rehkiminen keskeytetään, lihassolujakauma palaa entiselleen. Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että kovaa harjoittelua seuraava herkistelykausi väliaikaisesti kaksinkertaistaa hyvin nopeiden solujen määrän. Tämä voisi selittää, miksi pikajuoksijan kannattaa keventää harjoittelua ennen kisoja.

Painoharjoittelu voi muuttaa myös hitaita soluja nopeiksi. Sen teho on kuitenkin vaatimaton. Paljon hitaita soluja perineestä mutta pikajuoksijaksi haluavasta nuorukaisesta tuskin tulee huippua.

Lähde: http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=303&vl=2002

 

[niklas86]

Harjoittelu muokkaa soluja

Nopeutta on huomattavasti vaikeampi parantaa kuin kestävyyttä, mutta nuoren pikajuoksijan ei kuitenkaan kannata heittää piikkareita nurkkaan, vaikka geeneissä olisi toivomisen varaa.

Nopeusharjoittelu kasvattaa olemassa olevia nopeita soluja, mikä parantaa niiden aineenvaihduntaa. Treenauksen ansiosta solut pystyvät tuottamaan energiaa entistä räväkämmin.

Painoharjoittelu voi muuttaa myös hitaita soluja nopeiksi. Sen teho on kuitenkin vaatimaton. Paljon hitaita soluja perineestä mutta pikajuoksijaksi haluavasta nuorukaisesta tuskin tulee huippua.

Juuri tuota muokkaa termiä hain. 1987 valmistui Saksassa laajamittainen lihassolututkimus, joka todisti lihassolujen muuttumattomuuden. Kuitenkin ne pystyvät "muokkautumaan" systemaattisella rasituksella hyvin lähelle toisia tyyppejä. Eli kai säkin samaa meinasit mutta tuo muuttua -sana hieman hämäsi tuolla. Tuo oli uutta että ne palautuvat tosiaan harjoituskauden loputtua ennalleen. Tästä voisi siis olettaa täysilevon tuottavan ainakin nopeasoluisilla kevyttä vikkoa paremmat tulokset? Tosin tuossa ei kerrottu sitä aikaa mitä siihen tarvitaan.

Meillä on kai kotonakin dataa siitä tutkimuksesta, vois joskus ihan mielenkiinnosta lukasta läpi. Jos siinä vaikka kerrottais lisää tuosta solujen palautumisesta.

 

[Gdane]

Juuri tuota muokkaa termiä hain. 1987 valmistui Saksassa laajamittainen lihassolututkimus, joka todisti lihassolujen muuttumattomuuden. Kuitenkin ne pystyvät "muokkautumaan" systemaattisella rasituksella toisenkaltaisiksi. Eli kai säkin samaa meinasit mutta tuo muuttua -sana hieman hämäsi tuolla. Meillä on kai kotonakin dataa siitä tutkimuksesta, vois joskus ihan mielenkiinnosta lukasta läpi.

Juu. Eli siis ei ne mihinkään muutu vaan heti rasituksen muuttuessa palaavata takaisin geenien määräämään muotoon.

 

[jhulmi]

Lihassolutyypit muuttuvat erityisesti IIx--> IIa. Toisaalta herkistelyn jälkeen on mahdollista saada nopeimmat IIx-tyypin solut jopa korkeammalle kuin ennen reenijaksoa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/..._uids=10883005&query_hl=8&itool=pubmed_docsum

Tässä hyvä review siitä onko eroja painonnosto, vs. bodireenillä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/..._uids=15335243&query_hl=2&itool=pubmed_docsum

Voin halukkaille postata kyseisen jutun jos ei ole full-text oikeuksia...

Lihassolujakauma muuttuu joidenkin lihasproteiinien, mm. sen lihassupistukselle toisen tärkeimmän eli myosiinin suhteen erittäin nopeasti, parin päivän jälkeen näkyy jo solutasolla muutoksia. Hyvä review: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/..._uids=10998639&query_hl=5&itool=pubmed_docsum

 

[Gdane]

Siis harjoituskauden jälkeen, vaikka harjoitusvastus oli suuri, nopeimpien solujen määrä väheni ja hitaampien kasvoi?! Luinko mä ihan päin P:tä ton unenpöpperössä vai häh? Mutta sitten kuitenkin myöhemmin II x tyypin solujen määrä moninkertaistui..

Empäs arvannut että määrät ihan noin radikaalisti muuttuisi..

jhulmi, jos on jotakin lisää niin mulle saa paiskoa.

 

[number_one]

Tosta kun joku sano että sen faijalla oli solujakauma 50/50, niin eiks toi oo se paskin vaihtoehto :D Eiks parempi ois et ois ihan sika lahjakas toisessa, ja toista ei ees tarviis tehä ...

Esim pöyhönen vetää 100m 10.2s, ni ei kukaan kysele sen coopperia ja toisin päin