Lihassolujakauma ja sen merkitys

Harjoitusadaptaatioihin liittyy niin paljon muutakin, että noihin solutyyppimuutoksiin ei kannata pelkästään katsoa. Jos IIx tyypin määrä laskee ja IIa lisääntyy kovassa treenissä, ei se tarkoita sitä, että silloin hidastuu/heikkenee. Inakatiivisuusjakso oli myös tuossa klassisessa "overshoot" -tutkimuksessa tolkuttoman pitkä, suorituskyky on takuulla laskenut huomattavasti vaikka x-tyyppi onkin lisääntynyt. Alaraajoista halvaantuneilla henkilöillä on jalkojen lihakset pullollaan IIx -tyypin soluja.. Kyky säilyttää melko paljon IIx-tyyppiä kovasta kuormituksesta huolimatta saataa tosin olla jonkinlainen lahjakkuustekijä.
 
Niin moni asia vaikuttaa että lihassolujakaumasta ei voi hirveesti päätellä...Joissain tutkimuksissa joitain yhteyksiä on löydetty suorituskykyyn, esim. tässä. Ja joissain lajeissa 50/50 näyttäisi olevan usein edullisin vaihtoehto, yllättävää kyllä myös yhdessä kaikkein eniten räjähtävyyttä vaativassa lajissa eli pituushypyssä, ainakin etureisien suhteen, joista lihassolujakauma yleisimmin määritetään...

gdane: muutokset on aika radikaaleja, reenin myötä nopeimpien IIX-tyypin solujen suhteellinen määrä tippuu usein alkutilanteen n. 5-20 %:sta lähelle nollaa kunhan reenaa edes kohtuu paljon ja käytännössä ihan sama mitä reenaa...
Sitten vastaavasti immobilisoidussa lihaksessa lihas on lähes 100 %:sti muutaman viikon kuluttua jo IIx:ää ja a:ta ja I solut on lähes nollassa...Eli jos biokemiallisesti ajateltaisiin, niin nopein on se joka reenaa vähiten...onneksi homma ei mene (ihan) näin, vaikka ne IIx solut ovatkin eristetyissä in vitro solututkimuksissa niitä nopeimpia ja vahvimpia...

edit: röhnis ehti eka ;)
 
jhulmi sanoi:
Eli jos biokemiallisesti ajateltaisiin, niin nopein on se joka reenaa vähiten...onneksi homma ei mene (ihan) näin, vaikka ne IIx solut ovatkin eristetyissä in vitro solututkimuksissa niitä nopeimpia ja vahvimpia...

Mutta eikös se oikeastaan vähän menekkin noin;

Kunnon perusreeni pohjalle ja sitten kevyempi piikkailu ja totuttelukausi/ lajitekninen harjoittelu --> parempi suorituskyky ja kuntohuippu silloin kun sitä tarvitaan..
 
Juu no kyllähän nuo lihassolun proteiinien muutokset voi olla osittain ainakin tärkeitä herkistelyn mekanismeja.
 
Olen kuullut, että monilta (huipputason?!) kehonrakentajilta ON mitattu suuria hidassolu-määriä.. Luultavasti (?!) kyllä vahvimmilla (ja massiivisimmilla?!) on nopeat solut hallitsevana.

Tuo aihe lihassolutyyppi-jakaumasta on mielestäni laajemminkin ajatellen erittäin mielenkiintoinen aihe. Takavuosina luin jostain Tiede-lehdestä juttua, että henkilöt, joilla on hitaat solut vallitsevana, pärjäisivät muita paremmin pitkiä jaksoja ns. ääriolosuhteissa, kuten esim. öljynporauslautoilla, napaseuduilla, avaruudessa (!) jne.
Lehdessä puhuttiin punaisista (=nopeat) ja valkoisista (=hitaat) lihaskuiduista.

Itsellä varmaankin on nopeat vallitsevana(?!), kun takavuosina painoilla treenatessa
penkiltäkään jne. ei pitkät sarjat oikein millään painoilla sujunut.. :-)
 
-Mitä mieltä muuten olette; mahtaisiko takavuosina muodissa ollut (viimeiset kymmenen vuotta olen viettänyt pimeässä kellarissa säkki päässä!) ike Mentzerin perustama Heavy Duty-treenaustyyli toimia parhaiten (ja vain) selvästi "sprintteri-tyyppisillä" bodareilla..?! (Pitänee itsekin kokeilla! :- ) ) Siinähän tehtiin vähän intensiivisiä sarjoja nopeasti mahd. lyhyessä ajassa.
 
Tosta kun joku sano että sen faijalla oli solujakauma 50/50, niin eiks toi oo se paskin vaihtoehto :D Eiks parempi ois et ois ihan sika lahjakas toisessa, ja toista ei ees tarviis tehä ...

Esim pöyhönen vetää 100m 10.2s, ni ei kukaan kysele sen coopperia ja toisin päin
tuotaa..
siis vaikuttaako muka esim cooperissa se hitaiden lihassolujen määrä enemmän kuin hapenottokyky jne.
 
tuotaa..
siis vaikuttaako muka esim cooperissa se hitaiden lihassolujen määrä enemmän kuin hapenottokyky jne.

Hapenottokyky ja maitohaponsietokyky tärkeämpiä yleisestiottaen.

Jos ajatellaan maailman parasta cooperintestiä, niin sitten puhutaan solujakaumien merkityksestä.
Onko kellään muuten tietoa Cooperin maailmanennätyksestä?
 
Pakko sanoa että kukaan ei oo vielä alta 12 min päässyt... ehe hee.

5000m ME on 12.37.35... eli piskusen tuosta pois. On ne hurjia. Tekee n.4700m cooper ja laskennallisesti vo2max 93.22 ei paha.

edit.Ei liity mihinkään, mutta sattuipa silmään... eli niille jotka pitää 3000m hyvänä tuloksena. Naisten 3000m kävelyn ME 11.52,01 Beate Anders, Germany 1993. On se hurja, juokse siinä sitten kun tulee pirkko joka kävelee ohi.
 

3 kpl M-Nutrition Anabolic Overdrive 6 kg

Orange - Sweet berry - Rasberry kiwi

-25%
Pitää vielä hieman oikoa mahdollisia erheitä, kun alko jälkikäteen mietityttään tuo hapenottokyky. Tuo vo2mx on kyllä tuossa yllä päin honkia, toisella kaavalla tulee 82.25, jonka uskosin olevan lähemmäksi totuutta.

edit. siis nuilla kaavoilla.
- juostut metrit x 0.018(naiset)/0.0175(miehet)=vo2max
- juostut metrit - 505/45=vo2max
 


Kirjoita vastaus...

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom