Lapsoset, rakkaat...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tape
  • Aloitettu Aloitettu
Jantunen sanoi:
Mitäs mieltä olet muuten naisesta, joka päättää, ettei halua hankkia lapsia? Onko hän itsekäs? Sehän on vaan hänen valintansa. Miehen näkökulmasta sen voi helposti tuomita.

Haloo? Totta kai jokainen saa päättää itse lisääntymisestään eikä se todellakaan ole mikään velvollisuus! Olisipas todella hienoa kuulla iskältä ja äidiltä että "no niin poika, me ollaan nyt tehty velvollisuutemme ja nyt on sinun vuorosi". Ehkä joku uskonlahko voisi ajatella tähän tapaan mutta valistuneet ja täysjärkiset ihmiset - ei helvetti sentään!

Vapaana syntynyt vapaaseen maailmaan valmiina toteuttamaan vapaata tahtoa!

:david:

P.S. Tämähän alkaa mennä jo kohta samaan kuin armeijan perusteleminen sillä että naisten kansalaisvelvollisuus on lasten synnyttäminen ja miesten kansalaisvelvollisuus on sotimisen opettelu.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
skarkka sanoi:
(Vastaan vaikken olekaan Tape.)
Ainakin yhteiskuntaa kohtaan.
Ja vanhempiasi ja esivanhempiasi kohtaan.
Sukupolvet ennen sinua ovat tehneet valtavia uhrauksia jotta sinä saisit elää ja köllöttää kaikessa rauhassa.
Lapsien hankkiminen, kaiken muun hyvän lisäksi on tavallan "maksu" siitä vaivasta.

(klipklip)

No huhhuh mikä mielipide. Vai että silkasta velvollisuudentunnosta ja kiitollisuudenvelasta edellisiä sukupolvia kohtaan pitäisi tehdä lapsi(a)? Tosi mukavaa varmaan mukuloidenkin kasvaa näin toivottuina ja lämpöisessä ilmapiirissä :rolleyes:

EDIT: Protsku ehti ensin :hidas:
 
Miksi tässä ketjussa kiistellään siitä pitääkö lapsia tehdä vai ei? Kyllä näemmä tällaisestakin aiheesta saadaan kina aikaan pakkiksella.
 
Gillyanne sanoi:
Tosi mukavaa varmaan mukuloidenkin kasvaa näin toivottuina ja lämpöisessä ilmapiirissä :rolleyes:

Jep jep. Taitaakin ne kaikista suurimmat rasistit olla meissä bodareissa. Eikun vaan kansalaisvelvollisuutta toteuttamaan lähimpään pusikkoon!


:curs: :wall:

P.S. Gillyanne ajatteli juuri niinkuin minäkin ajattelin. Lapsia tehhään rakkauvesta eikä velvollisuudesta. :)
 
Gillyanne sanoi:
No huhhuh mikä mielipide. Vai että silkasta velvollisuudentunnosta ja kiitollisuudenvelasta edellisiä sukupolvia kohtaan pitäisi tehdä lapsi(a)? Tosi mukavaa varmaan mukuloidenkin kasvaa näin toivottuina ja lämpöisessä ilmapiirissä :rolleyes:

EDIT: Protsku ehti ensin :hidas:

Silkasta?

No esitin asian ehkä hiukan kärjistetysti.

Jokainen tekee niikuin huvittaa, tuo oli mun mielipide.

Jos lapsen tekoon pitää jotain syytä keksiä, niin kyllä se velvollisuus on munkin kriteereissä aika hännillä.
Jos ei ole rakkautta eikä sopivaa kumppania yms. niin ei sitä ihan vain velvollisuuden vuoksi lapsia voi alkaa jyystämään.

Mutta on minusta silti mukava ajatella, että verenperintö jatkuu ainakin minun kauttani ja lapsenlapsiakin olisi mukava joskus sylissään pitää ja nähdä heidän menestyvän elämässään.
Vaikken lapseltani semmoista menisi vaatimaan.
Sitäkin jotkut tekee, utelemalla perillisten perään joka kerta kun näkee.

Eli ei tässä vielä mitään lahkoa olla perustamassa.
Ja mites kalikka juttu menikään?
 
skarkka sanoi:
(Vastaan vaikken olekaan Tape.)
Ainakin yhteiskuntaa kohtaan.
Ja vanhempiasi ja esivanhempiasi kohtaan.
Sukupolvet ennen sinua ovat tehneet valtavia uhrauksia jotta sinä saisit elää ja köllöttää kaikessa rauhassa.
Lapsien hankkiminen, kaiken muun hyvän lisäksi on tavallan "maksu" siitä vaivasta.
Näin minä asian näen.
Olisin hankkinut lapsia kyllä muutenkin.

n. puolitoista vuotta ennen esikoisen syntymää vannottelin etten ihan heti tule lapsia hankkimaan, ja kappas, olinkin kohta onnelinen isä. Enkä ole katunut sekuntiakaan.

Eieieieiei... Siis jos maailmasta ihan oikeasti löytyy ihmisiä, jotka ajattelevat näin, niin ei ole mikään ihme, että kaikki on niin pahasti vialla. Oletko mahdollisesti Matti Vanhanen?

Onko tullut mahdollisesti ajateltua, että maapallo ei kestä lähellekään edes nykyisten länsimaalaisten aiheuttamaa rasitusta ja sinun mielestäsi on oikein velvollisuus työntää lisää ihmisiä tänne tuhoamaan paikat jotta niiden lapset voisivat sitten tuhota vielä vähän lisää, mikäli enää on mitään tuhottavaa jäljellä?

Lapsettomuus ei ole itsekästä vaan se on kaikkein epäitsekkäin teko mitä ihminen voi tehdä.

edit. Ehditkin sitten lieventää kantojasi.
 
Näin kirjoitit, Skarkka, aikaisemmin:

skarkka sanoi:
(Vastaan vaikken olekaan Tape.)
Ainakin yhteiskuntaa kohtaan.
Ja vanhempiasi ja esivanhempiasi kohtaan.
Sukupolvet ennen sinua ovat tehneet valtavia uhrauksia jotta sinä saisit elää ja köllöttää kaikessa rauhassa.
Lapsien hankkiminen, kaiken muun hyvän lisäksi on tavallan "maksu" siitä vaivasta.

Ok, leikkasin tarkoituksella osan tuosta kommentista pois, mutta melkoisen kärjekkään mielipiteen kyllä mielestäni esitit. Ja ihan rehellisesti, tuota kalikkajuttua en nyt ymmärtänyt ollenkaan - jos olet tämän threadin läpi kahlannut, niin sinun pitäisi tietää, että minulla ei vielä lapsia ole, niin rakkaudesta kuin velvollisuudestakaan hankittuja.
 
Joo, menee spekuloinniksi ja alkuperäisessäkin postissa olisi varmasti parantamisen varaa. No tarkoitin kuitenkin lähinnä kysellä kokemuksi omista lapsista ja niiden määristä ja siitä, miten ne on maailmaan tulla tupsahtanut. toissijaisesti voisi kysyä, mikäli SINULLA on vakaa parisuhde, kotiasiat kunnossa, jne., että oletko aikonut joskus lapsia yrittää saada ja jos et, niin mitkä syyt tähän vaikuttaa. Toisaalta ei edes erityisemmin kiinnosta kuulla, miksi joku 20 vuotias sinkku ei aio lapsia tehdä, koska se ei ole aiheen alkuperäinen tarkoitus, eikä kiinnosta sen enempää. Voi jopa olla hieman aikaista tuossa iässä mitään julistaakaa.

Mistään velvollisuudesta en tietenkään puhu, koska kuten itsekin omasta kohdastani kerroin, että ne ovat tulleet kahden aikuisen ihmisen jousimisen sivutuotteena, eikä se ole ollut missään tapauksessa huono asia. Mutta niitä ei myöskään ole milläänlailla yritetty. Eli ei ole missään vaiheessa tullut velvollisuudentunteita lasten "tekemisestä". Ne on saatu.

Nyt sensijaan velvollisuuksia riittää sitäkin enemmän (kumpikin ollaan vuorotyöläisiä, kaksi alle 4 vuotiasta, koira), että tuntuupi 24 tuntia välillä olevan riittämätön. Toisaalta voisi olla aika hiljaista kaikilla sektoreilla jos sitä vaan olla jokötettäisiin kadestan lähes kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen.

Kaikista omista kokemuksista on kuitenkin vahvistunut se, että avikka itsekään en ollut niin lapsia "tekemässä", niin on se hienoa aikaa kaikin puolin ja eipä tämärumba sen kummemmin 40 kymppisenäkään kiinostaísi.

Eli jos jollakain pariskunnalla tuntuu, että voisi lapsia jo tulla, ei sitä kannata jännittää, eikä pitkittää, antaa tulla vaan, jos on tullakseen, jos ei, keksitään sitten muuta tekemistä...
 
3 lasta.
Odotin aina koska kaikki asiat on ns. kohdallaan ja mun elämä alkaa. Sitten sain lapsen ja tiesin, että tämä ja nyt on ainoa hetki mikä merkitsee.
Lapset on hyvin siloittaneet sitä ehdottomuutta ja tehneet suvaitsevammaksi. Muita ihmisiä katsoessani aina mietin että he ovat jonkun lapsi tai äiti tai isä tai veli. Tärkeitä ihmisiä jollekkin.
 
Samoja ajatuksia käy päivittäin mielessä, kuin yllä.
 
Tape sanoi:
Toisaalta ei edes erityisemmin kiinnosta kuulla, miksi joku 20 vuotias sinkku ei aio lapsia tehdä, koska se ei ole aiheen alkuperäinen tarkoitus, eikä kiinnosta sen enempää. Voi jopa olla hieman aikaista tuossa iässä mitään julistaakaa.

Etkös itse sorru tässä "ikärasismiin"??
Itse en kerennyt 19 vuotta täyttämään kun esikoiseni sain. Seuraava syntyikin pari vuotta myöhemmin. Eli 2 potraa poikaa löytyy. :hyper:
 
Tarkoitin, kuten varmasti tiedät äitin helmoissa vielä asuvia "sinkkuja", jotka eivät vielä ole edes välttämättä vakavasti seurustelleet koskaan tms.
 
Jeep, kyllähän mä tuon tajusin, oli vaan pakko takertua :D
No offense, mutta meistä parikymppisistäkin koltiaisista aika moni suunnittelee jo ihan tosissaan perheen perustamista sekä lapsien hommammista.

Itse ajattelin asian hyvin pitkälti näin.
1.) Nuorena jaksaa paremmin (vaikka välillä rankkaa onkin)
2.) Muksut täyttää 18 ennenku mä täytän 40 :D

Asiaan tosin vaikutti monet muutkin asiat....

P.S. Esikoinen lähti alulle vahingossa, mutta oli kuitenkin ihan tervetullut.
Toinen olikin sitten ihan suunniteltu tapaus.
 
Tape sanoi:
Eli mitenkäs, arvon punttimimmit ja pakkopojat, on lapsien laita. Onko teillä niitä, onko suunniteilla, jos on suunnitteilla, milloin on suunnitelmissa (sillä jos on suunnitelmissa, pitäisi olla tätäkin lukiessa jousimassa, eikä pakkiksella pyörimässä :D ), jos ette halua, miksi?

Onhan noita viikareita pari kipaletta siunaantunut, vaikka ei vaimon kanssa kumpikaan ns. lapsikuumeisia olla ikinä oltu. Enemmänkin oli kyse ehkä ns. järkipäätösestä ja harkinnasta. Elämänmuutos oli tietenkin aluksi iso, niin hyvässä kuin pahassakin, mutta unenpuutteen ja heikkojen hermojenkin keskellä ihminen on kuitenkin sopeutuva olento.

Ja nyt, kun tyttö täyttää ylihuomenna 4v ja poika touhottaa perässä 2.5v ikäisenä, niin eipä sitä enää muunlaista elämää osaisi enää kuvitellakaan. Normaalit lapsiperheen ilot ja surut, vastuut ja velvollisuudet ovat osa jokapäiväistä elämää. Omat elämän arvot ovat hakeutuneet kohdilleen, jalat maassa puurretaan eteenpäin, nautitaan omista salihetkistä ja muista harrastuksista, eletään lapsien ehdoilla aikuisiakaan unohtamatta. Välillä on tärykalvot ja hermot tiukoilla, välillä taas melkein tippa linssissä kun noitten omien lasten touhuja katselee ja kuuntelee. Rakkaus omaan lapseen on jotenkin täysin omanlaatuistansa, vaikea sitä on kenellekään selittää ennenkuin sen itse kokee.

Ja nyt, muksut nukkumaan ja talo hiljaiseksi! ;)
 
Ikää on kohta 21 ja vauvakuume on ollu jo monta vuotta. Pienenä olin kuulemma sanonu että 12 lasta: 6 tyttöö ja 6 poikaa (niinkun sitä sukupuolta nyt pystys valihtemaan, mutta eihän 6 vuotias sitä vielä tiiä...=) oli kuulemma ollu nimetki kaikille valittuna, mutta eihän se äiti niitä enää muista...=) Nyt tuo määrä ei ehkä enää oo ihan noin suuri...=) mutta vähintään 3... mielellään vaikka enemmänkin... vaikka ne tila-autot onkin kalliita... =) *miettii linja-autokortin ajamista*

Ajankohdasta oon miettiny että jos olis opiskelut saanu pois alta, mutta eipä tuo niin vaarallista oo vaikka ennenkii tulis... voi olla että miun ongelmien kanssa lapset on tehtävä nuorena tai niitä ei saa ollenkaan. Mutta ennen kun niitä lapsia voi ruveta hommaamaan, pitäs löytää niille isi...=) Mutta eipä tässä vielä mitään kiirettä oo...=)

Ja ei lasten saaminen mikään velvollisuus oo. Jokaisen oma päätös. Jos ei lapsia haluu, niin ei lapsilla oo kivaa olla semmosessa perheessä, missä niistä ei välitetä eikä niitä olla haluttu. Kyllä mie voin hommata niitä lapsia muutaman muunkin edestä...=)
 
Kyllähän tässä vaimon kanssa on oltu tositarkoituksella "pumpissa" useampi vuosi, mutta vieläkään ei ole tärpännyt.
Pitää vaan jatkaa harjoituksia ahkerasti, niin eiköhän se siitä..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom