Lapsoset, rakkaat...

[Tape]

Niin, kun täällä kaikista maailman suurimmista kymyksistä (Jumala & Saatana lähtien) keskustellaan, niin tuntuu, että yksi aika iso asia meinaa kokonaan unohtua :

LAPSET

Eli mitenkäs, arvon punttimimmit ja pakkopojat, on lapsien laita. Onko teillä niitä, onko suunniteilla, jos on suunnitteilla, milloin on suunnitelmissa (sillä jos on suunnitelmissa, pitäisi olla tätäkin lukiessa jousimassa, eikä pakkiksella pyörimässä :D ), jos ette halua, miksi?

Siinä edellä muutamia maailman yksinkertaisimpia ja vvtivimpia kysymyksiä samaan aikaan. Ja mikään vastaus ei ole se, kuten elokuvassa NOUSUKAUSI (kaverille tarjotaan 12260€/KK + Audi A6, talo velaton, vaimo kovapalkkainen, mutta lapsia aletaan tekemään vasta sitten, kun on talous kunnossa) Tai, onhan tuokin tietynlainen vastaus :( .

Itsellä pari pientä pojanviikaria (4v + vajaa 2v), eikä ole ajan kanssa ongelmia. Itse henkilökohtaisella tasolla en ole niin lapsia ollut tekemässä, enkä niitä suunnitellut, mutta riskinsä on myös paljaalla jousimisessa. Välillä on raskasta (kumpikin ollaan vuorotöissä), mutta välillä myös miettii, miten itsekeskeistä olisi elämä, jos lapsia ei olis ja rouvan kanssa on kuitenkin oltu vajaa 10 v yhdessä. Nyt jäleenpäin on kyllä tullut mieleen, että eipä tämäryljanssi kyllä ainakaan yhtään vanhempanakaan kiinnostaisi, eli maailma on mennyt vähän väärään suuntaan.Lapset pitäisi "tehdä" silloin, kun ollaan niin fyysisieti, kuin henkisestikin jaksavia (eli noin 20 - 30 v välillä). Maailmaa kyllä näkeen lasten syntyman jälkeenkin ja tarviiko sitä nyt niin paljon nähdäkkään...

Aikuisten vastauksia, kiitos :arvi:

 

[Dragon]

Kyllähän sitä eka lapsi alkaa jo kivasti kutitella kassien pohjilla. Nyt pitäisi vaan saada joku kiva pimu olemaan 30 s paikallaan

 

[Tape]

Tokko tuohon niinkauaa menee... :D Ei vaan, vakava aihe, mutta pelkällä vakavuudella ei lasten kanssa kyllä pärjää. Hermot menee siltikin välillä. Kyllä niitä paikallaanpysyviä tyttöjäkin on (ainakin sen vähänaikaa meillä kotona = "yritä nyt saada se homma jo valmiiksi...")

 

[AnaMaki]

Heinäkuun lopulla juhlitaan varpajaisia mikäli kaikki menee normaalisti, joten jännittävät ajat alkaa olla pian edessä. Kyseessä on meidän ensimmäinen muksu ja lapsi on kaikin puolin tervetullut sekä passaa nykyiseen elämäntilanteeseen mainiosti. Mikä jottei lisääkin voisi myöhemmin hankkia, kunhan näkee mitä tämä ensimmäinen tuo tullessaan.

 

[Tape]

Onnea ja tuohan se paljonkin, mutta ei se mikään maailman rajoittavin asia ole. Onhan alkuasukkaatkin siitäselvinneet ja eläimet joka päivä jossainpäin. Sitäsynnytystäkään on turha etukäteen murehtia. Ulos se sieltä saadaan, joko helposti tai voimatoimin, mutta kuitenkin. Meillä ei oo kumpikaan ollu helppo, toinen imukupitettu vessan utsaajalla ja toinen oli vinossa, mutta teräviä kavereita noista vaan on tullu. Ja se vaikea ulostulohan kertoo rouvan tiuk...

 

[Tape]

Niin ja ainahan niille lapsille voi syottää colostrumia, mikäli ongelmia ilmenee... HAHAAA

 

[AnaMaki]

Niin ja ainahan niille lapsille voi syottää colostrumia, mikäli ongelmia ilmenee... HAHAAA

Jep, jep. Yritetään nyt kuitenkin muillakin tavoin "tukea lasten elämää".:D

 

[Jarek]

Mulla on ollut jo kauan ajatuksena hankkia monta lasta,esmes viisi.Toki mieli voi muuttua ekan naperon jälkeen paljonkin mutta tähän asti olen sitä suurperhettä aina ajatellut.Johtuu varmaan siitä että itsellä on viisi nuorempaa sisarusta ja hyväksi on systeemi havaittu

"Lapset vasta sitten ,kun talous on kunnossa"-jutut on sianpaskaakin arvottomampia.Nykypäivän paskahömpötystä.Ihmiset luulee,että lapsuus on onnellinen jos lastenhuoneeseen hakataan 10 000€ rahaa kiinni.

 

[Tape]

^ Erittäin hyvin sanottu siellä yläpuolella. Kyllä se lasten onni perustuu ihan arkiseen elämiseen / elämyksiin ;)

 

[Janne]

Eihän se yksinään sitä lapsuutta paranna, mutta tuskin haittaakaan vaikka lasteenhuoneessa olisi 20 000e kiinni.

 

[Jarek]

Eihän se yksinään sitä lapsuutta paranna, mutta tuskin haittaakaan vaikka lasteenhuoneessa olisi 20 000e kiinni.

Minä uskon,että haittaa. :piis:

 

[Jarek]

Mulla on ollut jo kauan ajatuksena hankkia monta lasta,esmes viisi.Toki mieli voi muuttua ekan naperon jälkeen paljonkin mutta tähän asti olen sitä suurperhettä aina ajatellut.Johtuu varmaan siitä että itsellä on viisi nuorempaa sisarusta ja hyväksi on systeemi havaittu

Veljen vaimolla on samansuuntaisia ajatuksia.Niille syntyi keväällä esikoinen ja veli hiljattain hermoili,kun taas pitäisi pistää toukkaa alulle... :D

 

[Jasoni]

2,5 -vuotias tyttö vipeltää kotona ja on se vaan niin hieno juttu tämä isyys! Raskasta on ollut välillä, jopa erittäin raskasta, mutta on sitä vaan niin paljon saanutkin tästä. Jännä juttu muuten kuinka sitä uskoo ennen lapsen syntymää olevansa valmis kaikkeen siihen muutokseen, mitä vanhemmuus tuo mukanaa, mutta kuinka väärässä sitä onkaan... mutta niin se vaan kaikki menee lopulta omalla painollaan.

Tapelle täytyy sanoa, että kyllä minun ajankäyttö on mennyt tyttären myötä aika totaalisesti uusiksi ja useastakin ennestään itsestään selvästä asiasta on joutunut tinkimään.

 

[vilma-liina]

Lapset on ihania.
Meiltä löytyy yksi, itseasiassa tänään tasan 7kk "vanha" utelias ikiliikuja, joka konttaa taukoamatta joka paikkaan, ja yrittää kiivetä pystyyn vaihtelevalla menestyksellä. Ei vissiin itse hoksaa, että on vielä sen verran pieni, ettei moisia temppuja välttämättä tarvis vielä yritellä

Elämässä oli lapsen mentävä kolo, joka on nyt täytetty, ja kyllä tää oikeesti tosi hienoa on. Mikään ei ole mielenkiintoisempaa, kun seurailla oman lapsen touhuiluja ja hienoja taitoja. Nää kaikki "hienoudet" on tietenkin niitä ihan normaaleja kehitykseen kuuluvia juttuja, mutta kun se nyt vaan on niin ihmeellistä, kun näkee kuinka toinen oppii koko ajan jotain uutta, ja tulee aina vaan taitavammaksi ja taitavammaksi kaikissa pienissäkin jutuissa.
Ja nuo pikkuiset uteliaat kätöset, ja noi varpaat... ja tuo hymy ja naurun rätkätys. Ihan sydän aina vääntyy sikkuraan, kun toinen on niin ihana.

Yksi ystävä tässä vähän aikaa sitten kysyi, että onko meidän elämä ja lähinnä käytännön jutut muuttuneet kuinka paljon lapsen myötä. Vähän aikaa mietin, ja en sitten tiedä onko sitä vaan niin totaalisesti unohtanut entisen elämän vai mitä, mutta kyllä meidän elämän pääpuitteet on ja hoituu ihan samalla lailla kuin ennenkin. Tavallaan ihan kaikki on muuttunut, ja tavallaan kaikki on ihan ennallaan ja siihen on tullut vanhemmuus, lapsi ja häneen liittyvät puuhat lisäksi. Suurin muutos arkisissa käytännön asioissa on varmaan se, ettei enää käydä miehen kanssa samaan aikaan salilla, vaan vuorotellen. Voin kyllä kuvitella, että toisen lapsen saaminen on jollain lailla helpompaa, koska siihen ei sitten enää liity äidiksi ja isäksi tulemisen myllerrystä, ja on ehkä pikkasen varmuutta enemmän koko hommassa.

 

[Masse Majava]

Nurkissa pyörii tarkalleen 1-vuotias poitsu ja päivääkään en vaihtaisi pois. Tajusin muutama vuosi sitten, ettei maailma muutu mihinkään baarissa hihhuloimalla ja katsoin säälien niitä 30 ja risat ihmisiä, jotka veti designkuteissa pilkkuun asti puuhelmet väpättäen pintapaikoissa. Ei ollut mun juttu enään. 18 vuotiaana jees, mutta lähempänä 30 oli muutoksen aika tultava. Unelma urheiluautosta vaihtui turvaistuimeen. Aikansa kutakin.

Oma elämä muuttui vähemmän, mitä odotin.

 

[Faidra]

Olen vielä niin nuori, että ei tässä kiirettä ainakaan ole. Ensin ois mukava valmistua, mutta valmistumisen jälkeistä elämää en haluaisi suunnitella sen pidemmälle (ts. en välttämätt kannata "ensin ura, sitten perhe" -mentaliteettia..). Lapset tulee kun on tullakseen, toivon mukaan sen jälkeen, kun ensin olen löytänyt sen toisen osapuolen, jonka kanssa niitä voisi pistää alulle :D Mun arvomaailmaani sopisi myös parhaiten se, että olisin naimisissa ennen lapsien tuloa.

Onhan se vähän pelottavaa, kun ensimmäinen omasta lapsuuden kaveripiiristäni on jo onnellinen rouva ja äiti Ollaanko tässä oikeasti vähitellen kasvamassa aikuisiksi..?

 

[N.O.Kummonen]

Kyllä lapset kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. Ensin pitää saada tyttöystävä valmistumaan koulusta sekä töihin ja sitten tyttöystävästä pitää saada vaimo (Minäkö vanhanaikainen!? ) ja sitten lapsitehdas pystyyn. Noin siis meidän perheessä on suunniteltu.

 

[Replay]

Vielähän tuonne farmarin takapenkille mahtuisi yksi tyttöjen (5 v. ja 3v.) seuraksi. Neljännen mukana pitäisi sitten ostaa tila-auto ja ovat mokomat niin pirun kalliita.

Meillä tämä ensin ura sitten lapset pyörähti vähän toisinpäin. Ei ollut kummallakaan vakkarihommia kun esikoinen syntyi. Itelläkin loppui yksi projetki ja uudesta ei ollut tietoa. Saipahan olla tytön kanssa paljon kun työttömällä oli aikaa. Tein sitten lisää erilaisia pätkätöitä kun eteen sattui. Kuopus tuli maailmaan ja isukki päätti sitten pätkätöihin kyllästyneenä lähtä opiskelemaan. Nyt on koulut hoidettu ja molemmilla vakituiset työpaikat ja uraa voi tehdä nyt ihan hyvin.

 

[D.Yates]

"Lapset vasta sitten ,kun talous on kunnossa"-jutut on sianpaskaakin arvottomampia.

Jahas.
Jokaisella on toki omat päämääränsä, mutta mä lähden siitä ettei omien tenavien tarvi kasvaa kaupungin rähjäisessä vuokratalossa rähjäävien juoppojen seassa. No aika lähellä tuo paikallinen ghetto vielä on mutta parempaan päin...

Kannattaa sitten ottaa huomioon, että lapsen tultua olet vähintään vuoden ajan perheen ainoa elättäjä, jonka rahoista menee niin vuokra/lainanlyhennys kuin laskut, vaatekulut, vaipat, ruuat, etc. Ellei raaski laittaa vuoden ikäistä tarhaan, kurjistuu talous entisestään. Suosittelen ehdottomasti asiaa suunnitteleville, että hoitakaa ensin pesämunaa asunnon muodossa, ennenkuin alatte sikiämään.

Niinjoo: kaksi tenavaa on, ovat mukavia, ei tule enempää.

 

[vilma-liina]

Kannattaa sitten ottaa huomioon, että lapsen tultua olet vähintään vuoden ajan perheen ainoa elättäjä, jonka rahoista menee niin vuokra/lainanlyhennys kuin laskut, vaatekulut, vaipat, ruuat, etc. Ellei raaski laittaa vuoden ikäistä tarhaan, kurjistuu talous entisestään. Suosittelen ehdottomasti asiaa suunnitteleville, että hoitakaa ensin pesämunaa asunnon muodossa, ennenkuin alatte sikiämään.

Mä en kyllä ihan täysin yhdy tuohon D.Yatesin kirjoitukseen. Kyllä tällä äitiyspäivärahalla ja sen jälkeisellä vanhempainrahalla elätän tätä perhettä siinä missä mieskin. Ja meinaan jäädä kotiin vielä ensi kesään saakka, ja "tulot" pysyy täsmälleen samana, kuin äitiysvapaallakin. Näissäkin asioissa hommat voi järjestää muutamalla eri tavalla, järkevämmällä ja vähemmän järkevällä.
Toki, jos äitiyslomalle jää esim. suoraan koulun penkiltä, niin silloin todennäköisesti menee talous aika tiukille.